maanantai 31. lokakuuta 2011

Tapaaminen 4 ja dieettipäivä 21


Tänään oli vuorossa neljäs tapaaminen Annen kanssa, siis Anne on kirittäjäni ja läskinlähdetykseni tuki ja turva. Hän on muuten sellainen rempseä pohjalainen nainen, joka osaa kehua tällaista vanhaa hämäläisäijää juuri oikealla tavalla. Juuri tuollaista minä kaipaan, en mitään piipitystä ja piilossa oloa. Eletään tässä ja nyt kun on kerran mahdollisuus. Ei se ikuisesti jatku, ei edes elämä.

Tietenkin kävin vaa'assa ja olen melkein tyytyväinen tulokseen. Minäni koko painoon 137,3 kiloa, tai niin ainakin muistelen. Tänään kävin myös uimahallin vaa'alla ja se oli todella kiltti, kohtelias ja huomaavainen,sillä sen viisarit seisahtuivat 129 kilon kohdalle. Miksi kaikki nuo punnituslaitteet eivät ole yhtä sympaattisia kuin tuo uimahallin ja koko maailman kiltein vaaka? Kuitenkin Anne halusi tavallisen vaa'an lisäksi ottaa minulta sikalukemat, kuten hän oli tehnyt ensimmäiselläkin kerralla.

Siinäkin koin positiivisen yllätyksen. Oli näet viskeraalinen rasva, joka oli alkupunnituksessa ollut 27, niin pudonnut jonnekin sinne vähän ylitse kahdenkymmenen. En nyt tarkasti muista tulosta, mutta siihen olen erittäin tyytyväinen, sillä kyseessä on juuri se laski mikä on niin minun kuin monen muunkin miehen suurin ongelma.

Iltapäivä kului kuntosalilla ja uimahallissa. En voinut fillaroida kuin 30m minuuttia,sillä muutkin odottivat vuoroaan. En ollut tapani mukaan itsekäs vaan pystyin ajattelemaan muitakin. Siitä piteet minulle. Tuossa kuntopyörällä paikallaan polkiessa kului energiaa 272 kcal, aikaa meni 0:43tuntia ja mittari osoitti poljetun matkan pituudeksi 9 kilometriä. Kyseessä on siis mielikuvitusmatka, mutta uskottelen itselleni, että se on todellista hikistä matkantekoa. Pyöräilyn syketulokset ovat seuraavan: huippusyke 89, minimisyke 36 ja keskiarvo 78. Minimiarvoon tullut ihan mittaustilanteen alussa kun oli jotain hämminkiä laiteen alkuunlähdössä.

Sitten uima-altaassa meni kaksi kilometriä ja aikaa käytin 2:16 eli matkaa tekin lähes tarkalleen 40 minuuttia kilometrille. Tuo muu aika menee tyhjennystankkauksissa ja muissa uimisen ulkopuolisissa touhuissa. Kaloreita paloi uidessa 479 kcal. Sydämeni sykähteli ihan normaalisti joten huippusyke oli 93 kertaa minuutissa, minimisyke hakkasi 60 kertaa ja keskiarvoksi MemoryBelt antaa 77 iskua minuutissa.

Kuntoilu aiheutti kokonaisuudessa tänään 751 kcal vajeen elimistössäni, mikä on kuitenkin vain hyvä asia. Se näet jouduttaa läskien lähtemistä.

Siirrän sykevyön tiedot tietokoneelle ja Suunnolla on sellainen hieno palvelu, joka kantaa nimeä Movescount. Siellä on erilaisia ryhmiä joissa olen jäsenenä. Pääsääntöisesti nuo ryhmien jäsenet ovat todellisia superkuntoilijoita, lähes ammattilaisia. Varmaan parhaat kuntoilevat 100 tuntia kuukaudessa ja varmaan ylikin. Itse kuulun muutamaan ryhmään ja Kuntokuuri-niminen ryhmän jäsenenä olen sijalla 7. Eli minulla on takanani 22:47 tuntia kuntoilua sykevyön kanssa.

Hei, minulla on ollut kokonaisuudessaan todella hieno päivä. Kun kaiken tämän lisäksi pääkin on jälleen lähtenyt toimimaan ja olen saanut valmisteltua yhden luvun kirjastani mielikuvien ja aineiston puolesta kirjoitusta vailla olevaksi. Se on ehkä henkisesti merkittävin saavutukseni melkoisen pitkiin aikoihin.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 20


”ENEDillä (erittäin niukkaenerginen dieetti) on myös haittavaikutuksia. Kun ihminen on niukalla dieetillä, hän yleensä 'menee säästöliekille' eli lepoenergiankulutus pienenee noin 10 %. Tämän vuoksi laihduttaja palelee tavallista helpommin ja iho tuntuu usein aikaisempaa kuivemmalta. Nämä oireet ilmestyvät yleensä muutaman viikon kuluttua ENED-jakson alusta. Lievä palelu ja ihon kuivuminen eivät siis ole varsinaisia sivuvaikutuksia vaan luonnollinen seuraus dieetillä olosta. 'Hoidoksi' riittää lämmintä päälle ja iholle perusvoiteita.”

Näin siis toteaa oheisessa kuvassa olevan kirjan kirjoittaja ja tunnettu ja tunnustettu laihdutusguru Pertti Mustajoki. Mutta nyt minulle on juuri tapahtunut näin. Siis minulle, joka voi kulkea T-paidassa talvellakin ja ilman sukkia. Mutta niin on vaan käynyt. Eli taidan olla menettänyt muutaman gramman painostani, tai ehkäpä jopa muutaman kilogramman. Ihon kuivumista en ole tosin vielä kokenut, mutta hivenen vatsanahka on alkanut roikkumaan. Eli sille on tehtävä jotain, ei veistä vaan fyysistä kuntouttamista.

Eilinen epäilykseni asioiden päällekkäisyydestä huomenna on menneen talven lumia, joskaan tämän talven lumet ovat vielä edessäpäin. Pääsen siis tapaamaan kirittäjääni ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Ja saatan vielä menne kuntosalille ja uimaan ennen Lopelle menemistä. Ainoa ongelma on tietty aika, sillä halli ja kuntosali aukeavat vasta klo 14:00 ja Annen luokse pitää lähteä ennen kellon näyttämistä 17:30. En missään nimessä halua myöhästyä tapaamisesta. Lisäksi haluan vaa'an näyttämän tiedon ennen istuntoa. Ehkä menen tuttua latua, jotta en eksyisi, ja pyöräilen 50 minuuttia ja uin noin pari tuntia eli kolme kilometriä. Tai sitten teen jotenkin toisin tuon yhtälön.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 19


Lauantai on tekemistä täynnä. Mutta onneksi aikaa jää rauhaisalle lukemiselle ja kirjallisuuden kanssa seurustelemiselle.

Kuten tavallisesti lauantai on ostospäivä ja niin matka suuntautui Riihimäen Lidll-myymälään. Mahtavasta leivonnaisten tuoksusta huolimatta säilytin terveen järkeni, tai ainakin sen mitä siitä on vielä jäljellä. Vihannekset siirtyivät ostoskärryihin ja päivin paras ostos Broilerin jauhelihaa. Ostin sitä kymmenen pakkausta. Tietenkin pakasti ne yhdeksan ja päiväksi laitoin kananmunista ja broilerijauhelihasta paistoksen. Tuossa lihassa ilmoitettiin olevan rasvaa vain 7 prosenttia, eli siis suhteellisen vähän.

Ja päiväateriaksi nautinkin tomaatista, paprikasta ja sipulista tehtyä salaattia tuon munakas- broileripaistoksen kanssa. Täytyy myöntää, että hyvää oli.

Muuten, olen yhä edelleen mieltynyt Cambridge-pussiruokien makuihin, tai ainakin niihin makuihin, joita nautin. Aamiaispuuro on edelleen hyvää ja nautin sitä suurella mielihyvällä puolukkasurvoksen kanssa. Suklaa, Café-au-lait ja banaani ovat pirtelöinä hyviä. Seitoista ehdoton suosikkini on tomaattikeitto, jota maustan muutamalla puristelulla valkosipulin kynnellä. Siis toisin sanoen runsaasti valkosipulia, josta todella pidän.

Nyt tulee maanantain tapaamiseen ongelma. Olen lupautunut viemään kirjailijan Vanajan kirkkoon, jossa esitellään kirkon alttarikaappiaklo18:30 ja sitten seurakuntakotiin siinä vierustalla, jossa pidetään alttarikaapista kertovan kirjan julkaisutilaisuus. Asia kiinnostaa tietysti minua todella suuresti, mutta niin kiinnostaa myös läskieni lähteminen. Yritän järjestää ja sumplia, jotta pääsisin molempiin tilaisuuksiin. Nyt jo tiedän että kirkkoon en missään vaiheessa ehdi,mutta jos myöhässä seurakuntakotiin pääsisin. Ehkä vältyn kiusauksilta, silläv armaankin siellä julkistamistilaisuudessa on kakkua ja kahvin ja montaa eri sortin paakelssia!

Omaan vaakaani en luota enään lainkaan,silläse ilmoittiaamulla puinnitessa maallista minääni,niin hurjia lukemia että usko on mennyt. Tietenkin se liioitteli saavutuksiani ja näytti hurjasti todellisisa lukuja pienempää kilomäärää. Taidan ottaa eron koko puntarista.

Dieettipäivä 18

Tänään olen onnistunut vaikka eilinen meni melkoisesti pieleen. Mutta ihmiset on pidettävä itsensä lisäksi myös huolta lähimmäisistään. Tuo kirjailija auttoi minua paljon pienenä ja nuorena, niin nyt on minun vuoroni auttaa häntä. Hän oli kotiseurakuntamme diakonissa ja minä oli usein sairas ja avun tarpeessa oleva. Ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu!

Aamulla sain flunssapiikin terveydenhoitajaltani, olen niitä ottanut jo ainakin parikymmentä vuotta, vaan en suotta. Ja nyt monivammaisena se on enemmän kuin tärkeätä, sillä flunssa kourissa oleminen saa minut todella ahmimaan ruokaa ja se ei nyt sovi oikein ohjelmaani.

Mutta aamulla käväisin tietenkin verikokeessa ja sitä ennen terveydenhoitajan vaa'alla. Tuo vaaka näytti elopainokseni 138,3 kiloa . Ei se hullumpi lukema ole, vaan en ole ihan tyytyväinen kehitykseen. Nyt on kohta paikka pienelle itsetutkiskelulle, eli miten dieettini on toiminut?

Iltapäivällä lähdin kuntosalille ja uimahallille. Tietenkin unohdin aamupäivän verikoneen, josta iloittavat aina tulokset saman iltapäivän aikana. No olivat soittaneet useasti, vaan minä typerys ole vastannut. Mutta muuten iltapäivän liikuntatuokio sujui kohtuullisen menestyksekkäästi.

Kun kuntopyörä oli aluksi varattuna, niin tartuin soutulaitteeseen. Se nyt ei ole minun lajini, vaikka useat pitävätkin sitä kuntosalin kuninkuuslaitteena. En viitsinyt nykiä narusta kuin neljän minuutin ajan. Olen siis luuseri ja pahinta mahdollista lajia. Kuitenkin fillari vapautui ja meikä kapusi se jakkaralle. Siinä minä mennä viipotin tukka putkella. Aikaa paloi 50 minuuttia ja kaloreita kului 523. No mukana luvussa on toki myös se narun kiskominen. Sykkeen ylin lukema oli 94, keskiarvo 81 ja alin lukema oli 55. Siis melkein hyvä minä, sillä kahden tunnin pyöräily tuottaisi reilusti yli tuhannen kalorin kulutuksen.

Siten saunaan ja uimaan. Tänään uin vain 3 kilometriä ja aikaa uimiseen kului melko tarkasti kaksi tuntia. Ihmeellisin asia uimisessa oli että koko kahden tunnin aikana ei tarvinnut kertaakaan käydä tyhjennystankkauksessa. Normaalisti suoritan sen jopa kolme kertaa. Kaloreita uiminen kulutti 645, joka ei ole huono saalis. Yli syke oli 93, keskiarvo 74 ja minimissään sykkeeni laski 62 per minuutti.

Kuitenkin kokonaissaali on 1168 kcal, jota en pidä lainkaan huonona kaltaiselleni intellektuellille. Olen siitä jopa salaa ylpeä.

Näin on urheilut urheiltu, kolme pussia nautti Cambridge-dieettiä ja syöty lähinnä kurkkua ja tomaattia. Juotu on kivennäisvettä,teetä ja ihan Huberia itseään. Olen tyytyväinen itseeni ja tekemisiini.


torstai 27. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 17


Mikä on tämän päivänen saldo? Yksinkertaisesti – tyhjää täynnä. Kun rakas kirjailijamme ei ole kahteen päivään vastannut puhelimeen ja kun hän on ollut melkoisen huonossa hapessa, niin päätettiin lähteä katsomaan hänen asunnolleen Hämeenlinnaan mitä on oikein tapahtunut. Hän oli ostanut uuden puhelimen, joka ei pitänyt lainkaan ääntä. Mutta kaiken muun ohessa kello oli 16 ja jotain ennen kotoutumista. No siinä meni päivän kuntosalifillaroinnit ja lätäkössä lutraamiset.

Tietenkin aina voi puhua läskeistä ja niiden poistamisesta, mutta moralisointi ja muiden neuvominenkin on oivallista. Varsinkin kun sanoo, että kokeneen sanaan voi aina turvautua. Perjantaina esi-istunnossa eli ennen pikaista poistumistani keskustelimme nukkumisesta ja unentarpeesta laihduttamisen aikana, Se oli mielenkiintoista.

Olen aiemmin ollut todella ylpeä kyvystäni pärjätä vähällä yöunella, korkeintaan neljän tunnin mittaisella. Usein nukuin jopa vähemmänkin. Mutta nyt taidan maksaa hinta tuota hienosta kyvystäni josta oli aina niin leveähartiainen. Tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisen pitää rentoutua riittäväsi ja saada kunnon yöunet ja neljä tuntia ei ole riittävästi. Vähäinen nukkuminen rasittaa sydäntä ja sen olen karvaasti kokenut, sanon sydämen proteesin omistajan tämän totuuden.

Mutta miten vaihtaa elämäntapaa? Mitä pitää tehdä? Onko ihmelääkettä moiseen?

Vastaus on tietysti kaikkeen tuohon, että vaihtaa elämäntapaa tai nukkumisen olemusta ja että ihmelääkkeitä ei ole. Tuntuuko tutulta? Eikö sama päde myös laihduttamiseen ja yleensä painonhallintaan? Eikä samasta asiasta ole kyseessä niin tupakoinnista, juopottelusta ja kaikesta siitä, mikä hetkellisesti tuntuu mukavalta ja niin ihanalta.

Mutta tuossa alkukuvassa on Ounasjoki Pirkunkosken kohdalta kuvattuna tai juuri ennen sen alkamista. Paikka on Kittilassa Köngäksen yläpuolella.

ps. jos tai oikeastaan KUN läskit lähtevät tulevaksi kesäksi, niin saatan harrastaa samoilua moisissa maisemissa.


keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 16


Nyt olen siirtynyt normaaliin päiväjärjestykseen, onneksi niin!  Eli muun hössöttämisen lisäksi saatoi käyttää hyväkseni uimahallin erilaisia palveluita.

Näin siis kävin ensin kuntosalilla, jossa poljin 40 minuuttia kuntopyörällä. Näin siis poljin 10 minuuttia enemmän kuin aiemmin.  ”Matkaa” tuli kuntopyörän mittariin 18,2 kilometriä. En osaa sanoa kaloreiden kulutus koska MemoryBelt ei katkaissut rekisteröintiä vaikka sen otin pois saunomisen ajaksi.

Toinen kuntoiluerä näyteltiin uima-altaassa, jossa matkasi tuli kaikkineen 3,25 kilometriä eli enemmän kuin edellisenlisillä kerroilla tai oikeastaan koko tänä vuotena. Eli olen itseeni enemmän kuin tyytyväinen.

Mikä oli sitten päivän saalia? Muuten tätä hienoa, nykyisin lähinnä metsästykseen liittyvää termiä, käytti kirjoituksissaan turenkilainen maanviljelijä Kustaa Paturi. Hän tarkoitti sillä yleensä pellon tuotto tai muuta saantia, eli näin voin ihan oikeasti soveltaa samaa kuntoilun tuloksiin. Eli ne ovat saalista parhaassa mahdollisessa mielessä. Eli päivän kuntoilemisen kokonaissaalis oli 1140 kilokaloria, ei siis hassumpi saavutus vanhalta, vammaiselta ja läskiltä äijältä!  Kaikkineen vietin sykevyöhän vyötettynä 3 tuntia ja 29 minuuttia. Se on minusta todellinen huippuaika.

Sykkeen mittaaminen meni hivenen pipariksi, sillä alin syke oli 39 ja se oli se luku joka tuli kun oli vyö riisuttuna saunomassa. Ylimmäksi sykkeeksi sain 98 ja keskisykkeeksi tuli 77, johon tietenkin vaikutti oman pienen osansa tuo alin, epärealistinen syke. Tietenkin voisin luetella melkoisen määrän muutakin mittarin ja tietokoneen antamaa tietoa, mutta miksi sen tekisin, kun en niistä tajua yhtikäs mitään. Tässä ei auta edes se paljon puhuttu oppineisuuskaan.

Mielenkiintoinen ihan oikea tieto on verenpaineeni, jonka mittasin kaksi (2) tuntia kuntoilutapahtuman jälkeen. Mittari näytti 130/84 (kuvassa) ja ne ovat minulle todella uskomattoman hyvät lukemat. Ilmeisesti pitäisi tehdä moinen kuntorupeama joka päivä, tosin myönnän sen olevan mahdotonta, ainakin nykyisten kilojen läsnä ollessa.

Kuitenkin pitää ylläpitää ja elättää henkistäkin minuutta. Sain postin tuomana ostamani kirjan, eli Rainer Knapasin kirjoittaman teoksen Monrepos Ranskalaisen kulttuurin pohjoinen keidas. Teos on vuodelta 2008, mutta nyt se vasta ilmestyi kirjastooni Huutonetin välityksellä. Olen sitä jo ehtinyt jotensakin lukaisemaan ja se on todella hieno teos. Mielenkiintoista tuossa menetetyn Viipurin kartanomaailmassa oli tietenkin sen kirjasto, joka on säilytetty Kansalliskirjaston suojissa ja yleisön nähtävissä. Eli tykästyi kirjaan tosi helposti, niin muuten yleensä tykästyn kirjoihin ehkä liiankin helposti! Niin ainakin muut toteavat asioidentilan olevan.

Palaan vielä vaakailuun eli punnitukseen. Mustajoki, tuo usein siteeraamani laihdutusguru, toteaa jatkuvat, että vaaka on läskin pahin vihollinen ja laihduttajan paras kaveri. Aamulla kotivaaka näytti 139,2 kiloa. Uimahallin vaaka oli kiltti ja todella hellaluonteinen, sillä se armeliaasti näytti 136,1 kiloa. Se varmaankin kaunisteli laihtumiseni onnistumista.  Näet kotivaaka osoitti aivan toisen tuloksen muutamaa hetkeä myöhemmin eli viisari seisahtui 138,1 kilon kohdalle. Mitä minun pitäisi uskoa.  Salaisesti toivon että uimahallin vaaka oli tosi tarkka ja velvollisuudentuntoinen, mutta pahaa pelkään.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 15


Eilinen oli todella hektinen päivä. Oli menemistä ja tulemista sinne, tänne ja toisaalle ja miltei tänne. Ehdin toki pistäytymään Lopella ja hankkimaan pussit seuraavaan punnitukseen saakka. Se oli kaikkein tärkeintä. Niin ja sitten oli se vaakakin. Se näytti painon olevan 140.3 kiloa, eli minäni on kutistunut melkein 10 kilon verran. Olen jälleen itseeni melkein tyytyväinen, sillä ruokahalu kasvaa syödessä ja todella suureksi se paisuun kun kaloreita saa päivässä vähemmän kun ennen. Kuitenkin voisi pudotus olla siis suurempikin.

Mutta tämä päivä alkoi myös hektisesti, sillä ensiksi piti käydä verikokeessa sillä INR-arvo oli heilahtanut toiseen äärimmäisyyteen eli lähelle viittä. Tänään sain myös tulokset, jota kertoivat arvon olevan yhä liian korkealla eli varovaisuusasteen pitää olla myös korkea. Ja kuinka ollakaan perjantaina pitää mennä uuteen verinäytteen ottoon. Mutta en hellitä dieetistäni vaikka vastoinkäymisiä matkassa onkin.

Toki eilen yön ensimmäisten tovien aikana ehdin jotain lukaisemaankin. Työn alla oli professori emerituksen Matti Klingen 1999 kirjoittamassa MCMXCIX päiväkirjastani, Fin de siècle 1999 teoksessa hän kirjoittaa Helmikuun 1:päivänä otsikolla seuraavaa:
”Saako presidentti olla pyöreähkö? Churchill oli pyöreähkö, Kohl on iso, Napoléon oli pieni, de Gaulle pitkä. Paasikivi oli mieluumminkin iso, Mannerheim, Kekkonen ja Koivisto hoikkia ja selvästi aikalaisiaan pitempiä.”
Hän ei anna vastausta tekemään kysymykseen, vaan pohtii tulevia presidentinvaaleja. mutta itseäni tuo teksti sävähdytti, olenko perinyt samoja geenejä kuin sukulaismies Paasikivelläkin on ollut? Tiedän toki vastauksen, että läskit eivät ole sellainen perinnöllinen ominaisuus, joka on itsestään selvä kohtalo. Kyllä siinä on paljon itse aiheutettua ongelmaa mukana. Näin ainakin Mustajoki teokseen perustelee. Samoin suljetaan pois sellainen väittämä, että minulla olisi niin suuret luut että siksi painan niin paljon. Näin romahti eräs selitys omille läskeilleni.

Tosin tässä samassa yhteydessä Matti Klinge toteaa, että ulkonäöllä ja ulkoisella esiintymisellä on valtava – semioottinen – merkitys.  Näin hänen mukaansa ympäristö, tilanne ja välittyminen korostaa myönteisesti tai kielteisesti ihmisen ulkonäköä. Nyt vielä hän lykkää kaltaiselleni vammaiselle vanhukselle vielä ulkonäköpaineitakin, siis niiden terveydellisten seikkojen lisäksi. Toisaalta nyt kun jälleen ovat presidentinvaalit ovellamme, niin minun ei tarvitse niihin osallistua muuta kuin äänestäjänä, ei siis ehdokkaana. Se on todella hyvä se!

maanantai 24. lokakuuta 2011

Tapaaminen 3 ja dieettipäivä 14


Koska tämä maanantai on todella kiireinen päivä, menemistä sinne ja tulemista tänne koko päivän, niin pistetään tämä päivä vain kuvaa käyttäen ja sitten huomenna palataan taas todelliseen arkiseen aherrukseen.  

Kuva on vuodelta 1999 ja se on otettu Aikäälän kartanon tiloissa ja silloin minäni oli noin 100 kiloa ja se on nykyinenkin tavoitteeni. Pitäisi siis mahtua tuohon tummaan Versacen pukuun, joka tietenkin on vielä kaapissani.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 13


Iltalehdessä kirjoitettiin tänään seuraavaan tapaan:
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Katja Hätönen sanoo, että karppaajalle saattaa helposti muodostua liian yksipuolinen ruokavalio. Tiukasti hiilihydraatteja,  kuten pastaa, perunaa ja leipää välttelevä voi alkaa kärsiä kivennäisaineiden, vitamiinien ja kuitujen puutoksesta.
- Karppauksessa hiilihydraattien optimaalinen saati jaa liian pieneksi. Riippuu kuitenkin ihmisestä, milloin oikeat puutostilat alkavat. Harva kuitenkaan karppaa täydellä ketoositilalla kovin pitkään, eli niin, että hiilihydraatit ovat täysin pannassa.
Hätönen sanoo, että liian nopea painonpudotus ei ole täysin terveellistä.
- Laihdutustuloksen pysyvyyden kannalta suositellaan 0,5  - 1,0 kilon pudotusta viikossa. Tämä siksi, ettei paino lähtisi lihaksista.
- Karppaajan kompastuskiveksi muodostuu usein se, että poisjätettyjä hiilihydraatteja ei korvata millään. Karppauksen loputtua paino saattaa nousta helposti takaisin.
- Karppaajalle esimerkiksi pähkinät ja siemenet ovat oivallinen kuidun lähde. Myös marjat ja kasvikset ovat hyvin lähteitä.
- Karpatessa ei myöskään tarvitse syödä päivätolkulla epäterveellisiä eläinrasvoja.
- Lihan voi korvat kasviperäisillä tuotteilla, kuten soijalla tai pähkinöillä. Kasviperäinen rasva on elimistölle terveellisempää.

Näin siis tämän sunnuntain Iltalehti.  Tässä kirjoituksessa tuodaan esille useita mielenkiintoisia seikkoja joista olen saanut tuta ihan henkilökohtaisestikin edellisen laihdottamisenki aikana, jollain INR-arvot lähtivät vuoristoradalle. 

Omalla kohdallani oleellisinta on lääkärin vaatinus nauttia vähintään 1,5 litraa kivennäisvetta, jotta suolat- ja kivennäisaineet pysyisivät normaaleina. Tosin toivon, että pudotus ei olisi ihan noin hidasta, mutta realistina suhtaudun siihenkin ihan hyvillä mielin.

Minulle henkilökohtaisesti on ollut nyt meneillän olevassa laihdutusprojektissa kaksi erinomaisen tärkeätä asiaa. Ensinnäkin on ryhmä, jossa säännöllisesti käyn. Se antaa minulle juuri sen saman tuon, jota AA-ryhmä antaa alkoholisteille. Toiseksi Cambridge-menetelmä sisältää kolmessa pussissa kaikki ne ravinneaineet, joita ihminen tarvitsee elääkseen ja voidakseen hyvin. Elin kolmen pussin 400 kaloria riittäisivät, mutta sen lisäksi saadaa otta toinen mokoma erilaisesta ravinnosta. Itselläni tuo osuus muodostuu pääsääntöisesti kasviksista ja marjoista, sillä en ole kovin lihasta innostunut. Ei minlla ole mitään lihansyöntiä vastaan, mutta se ei erityisemmin vaan ole minun juttuni.

Tuossa oheisessa kuvassa on iso minäni 10.10.2011 ja massaa on siinä täydet 150 kiloa.







lauantai 22. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 12


Olen tänään todella tyytyväinen omaan minääni. Tai olen oikeastaan ylpeä itsestäni ja se on paljon se. Tänään vietimme Valtterin syntymäpäiviä. Hän on veljeni tyttären poika ja saavutti kahdeksan vuoden iän. Meitä kokoontui suuri joukko kummankin vanhemman sukulaisia juhlimaan nuorta lätkä- ja futissankaria.

Mutta miksi minä olen minästäni ylpeä? No, Valtterin äiti on taitava kakuntekijä ja on näyttänyt kyntensä niin moninaiset kerrat. Ja niin oli nytkin. Oli todella herkullista suklaakakkua, ossa on aina runsaasti kermaa kuin siinä perinteisessä täytekakussakin. Lisäksi oli mahtavaa kinkkupiirasta, jossa ei ollut myöskään kermaa säästelty kuin ei ollut majoneesintäyteisissä voileipäkakuissakaan. Siis tarjoilun puolesta pidot olivat mitä parhaat.

Vaan mitä tein minä? Join kaksi kupillista teetä ilman minkäänmoista sortumista herkkupöydän iloihin. Siitä luonteenlujuudesta, jota tilanteessa osoitin, olen todella onnellinen ja minäylpeä!

Pääsääntöisesti päivä on mennyt aiemman kaavan mukaisesti, mutta uskallan ounastella, että painoni ei ala enää luvulla 15... kuten se teki vielä 11.11.2001, vaan luvulla 13.. Ja se jos mikä on saavutus sinänsä. Siis retkahtamattomuuden ohella.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 11


Tänään se sitten tietysti tapahtui! Olin nauttinut aamupuuroni kaikessa rauhassa ja maustanut sen tuoreena survotuilla mustikoilla,jota oli pakasteesta sulattanut. Eivät ne toki olleet itsepoimittuja. Kuten olen todennut, niin olen muuttunut puuroystävälliseksi. Sitten myöhemmin kun tuli toisen pussiannoksen vuoro, niin se tapahtui! Otin innokkaasti pussin, jonka piti pitää sisällään banaaninmakuista pirtelöä. Sekoitin juoman tarvittavaan nesteeseen, ravistelin ja ravistelin ja maistoin. Ei ollut banaanin makua, ei edes lähelläkään. Tarkistin sekoituspussin roskiksesta ja siinä luki puuroa! No ei se kylmänä kovin kummallista ollut, mutta urheasti sen vaan kuitenkin join. Mitä tästä opin? No, oikeastaan en yhtikäs mitään.

Aamu oli alkanut vierailulla terveydenhoitajan juttusilla. JR oli lomalla ja sijainen oli hyvin ystävällinen ja kannustava. Kerroin missä olen, menen ja mitä pitäisi saada aikaiseksi. Olin ollut eilen verikokeessa,kuten lääkärit olivat määränneet, ja siksi en tänään enää siinne mennyt. Tosin iltapäivällä, liian myöhään kyselläkseni, huomasin, että tuloksista ei ollut tiedotettu. No, jatkan samalla linjalla Marvenin kanssa.

Muuten on ollut melkoisen vilkas päivä, sillä olin kuntosalillakin. Nyt tein 10 minuuttia pidemmän suorituksen kuin aiemmin, vaan en mennyt enää sen jälkeen uimaan. Nyt kadun tätä päätöstäni, joka oli naivin typerä. Ajattelin näet, että koska siellä oli iso mummuryhmä vesijumpassa ja rata kapeana, niin en viitsi olla muiden tientukkona.

Mutta nyt poljin koko puolituntisen. Matkaa kertyi 13,2 kilometriä, siis sen kuntopyörän mittarin mukaan. Kaloreita paloin tuossa rytinässä 390 ja se on mielestäni ihan kivasti. Näin tunnin ajoni kuluttaisi lähes 800 kaloria, joka on jo melkoisen paljon. Pulssi oli ylimmillään 94, alimmillaan 57 ja keskiarvoisesti 73. Eli taitaa kunto kohentua ja siksi on hyvä pidentää aikaa, matkaa ja korottaa vastustusta.

Tuolla aiemmin ihmettelin sitä eroa, joka ilmenee Suunnon Training Manegerin ja Movescountin välillä kalorimäärien laskemisessa ja ilmoittamisessa. Kirjoitin asiakaspalveluun Suunnolle ja he lähettivät nopeasti vastauksen, jossa myös tuota ongelmaa avataan:

"Training Managerin ja Movescountin antamien tietojen välillä on eroja, koska ne käyttävät laskelmiensa pohjana erilaisia algoritmeja. Movescountin käyttämä algoritmi on uudempi ja sen antamat tiedot ovat luotettavampia."

torstai 20. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 10


Tänään on ollut huono päivä, toistaiseksi pahin koko laihdutusprosessin aikana. Tai niin olen sen ainakin itse kokenut. Tietenkin on mukana ollut positiivisiakin tapahtumia ja hetki.

Ensinnäkin olen palellut koko päivät ja se on minulle harvinainen kokemus. Tiedän, että se liittyy laihtumisprosessiin ja kuuluu siihen olennaisena osana, mutta silti. Kun minulla on yleensä hyvin lämpimät kädet ja käsipäivää ihmiset useinkin sen sanoiksi pukevat, niin nyt ovat käteni kuin kaksi jääpuikkoa. Mutta kun leikkiin on ryhdytty, niin otetaan leikki tosissaan.

Toinen ongelma on ollut lievä heikotus, aivan kuin olisin menettämässä tietoisuuteni, siis sen vähän jota siitä on vielä jäljellä. Toisaalta se kyllä saattaa liittyä kotona olevaan oireiluun, sillä aivastamista on ollut ilmapiirissämme enemmän kuin tarpeeksi. Tosin kunnon flunssa voisi nyt olla isompi ongelma, sillä olen syöpöttelyyn toipuvainen flunssapotilas. Se nyt vaan on sellaista kiellettyä hedelmää, jota en voi enkä saa maistaa.

Mutta onneksi sain tänään kahdet uudet uimalasit. No, niiden yhdistäminen uusiksi pareiksi oli todella hankalaa. Vaan onnistuin hommassa ja nyt voi käyttää kaksi laseja, joissa kummassakin on oikea silmä -3,5 ja vasen silmä 4,5. Sain lasit Riihimäen Intersportista, jossa saan aina hyvää palvelua, asiallista,nopeaa ja riittävän yksilöllistä. Se on siinä Keskuskatu 15. On tosin edes kysellyt askelmittaria, en vain ole kovin innostunut sen käytöstä. Kyseessä on vain ja ainoastaan oma laisuuteni ja viitsimättömyyteni.

Tänään ei ole ollut urheilutuloksia ja syynä ovat nuo heikotuskohtaukset ja tietenkin erilainen ns. tavanomainen eläminen,jossa on ollut selvittävää. Ihmissuhteista ja ihmisten yhteisolosta kun joku ottaisi selvää.


keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 9a


Tänään oli liikunnassa sellainen puolivälipäivä. Olin uimahallin kuntosalilla ja sitten uimassa, mutta melko vaatimattomin tekemisin mikäli eiliseen verrataan. Jossain vaiheessa elätin varmaan itselläni näkemystä, että kaksinkertaistaisin esim. kuntopyöräilysuoritukseni, vaan eihän siitä mitään tullut. Ja todellakin puolitin Elisen uimamatkan. Mielenkiintoisesti en kuitenkaan jäänyt kovin paljon eilisestä kalorikulutuksesta.
Tässä tietoja. Kuntopyörällä taasen 20 minuuttia ja 258 kaloria. Mittarini syke näytti ylimmillään 105,alimmillaan 20 ja keskiarvoksi tuli 85. Niin ja pyörän matkamittari näytti 9 kilometrin matkaa. Uinnissa meni 1,5 kilometrin matka ja sykevyö sykitti seuraavasti: kaloreita 471 ja aikaa tasan tunti. Ylin syke oli 98, alin 75 ja keskiarvo 83.
Tuosta kaikesta kertyy kokonaisuudessa 729 kilokaloria. Johon olen toki tyytyväinen, sillä tulossa on melkoisia päiviä, jolloin ei ehdi edes uimaan. Kittilästä tulee systeri käymään ja siinä riittää viemistä ja tuomista moneen suuntaan. Mutta tulevasta enemmän kun tulevat on tapahtunutta eli mennyttä.

Dieettipäivä 9


Nyt palataan hetkeksi eiliseen ja saavuttamaani tuhannen kulutetun kalorin tulokseen. Teoksessaan "Yksilöllinen painonhallinta" Pertti Mustajoki käsittelee myös liikuntaa painonhallinnan osana. Pitää nyt kuitenkin huomata, että kirjoittaja painottaa painonhallintaa, joka on tavallaan dieetin seurantatila ja jonka pitäisi jatkua normaalisti läpi koko loppuelämän.

Teoksessaan hän on laskenut kulutusarvot 70 kiloa painavan henkilön mukaan ja toteaa, että 100 kiloinen voi lisätä lukuihin 40 prosenttia. Eli kun itse ole olen 140 kiloinen mastodontti niin olisi kait kohtuullista lisätä lukuihin 70 prosenttia. Tämä on tietenkin vain sellainen mutu-pohjainen sivistynyt arvio. Ja nämä kulutusluvut on laskettu, siten, että lepokulutus on poistettuja ja vain lisäkulutus on jäänyt näkyviin.

Uimisen kulutukseksi Mustajoki antaa 480 kcal per tunti, mutta uida pitäsi sellaisella vauhdilla kuin 50 metriä minuutissa. Itse toki kykenen vain puoleen tuosta vauhdista, sillä en ui vapaauintia kun en osaa ja tyydyn siis hitaampaan rintauintiin. Täten voimme laskea kaavan (480 / 100 * 70) / 2 * 3 = 813. Eli kyllä tuo varmaan suunnilleen pitää paikkansa, tuo uimisen kulutukseni. Tosin jos ja kun läskit lähtee, niin vastaavan suorituksen aikaansaaminen kuluttaa selkeästi vähemmän kaloreita, mutta sehän on vain luonnonlaki, jolle en mitään voi.

Vastaavalla laskutoimituksella saada fillaroinnin kulutusarvoksi 323 kcal,joka on toki vähän enemmän kuin mittari kertoi, muta lienee selitettävissä tuon läskikertoimen avulla kuten on uimisessakin asianlaita. Fillaroinnissa tuon kulutuksen aikaansaamiseksi täytyy ylläpitää 20 kilometrin tuntivauhtia, johon toki pysty ihan tavallisellakin fillarillani.

Noin yleisesti ja pääsääntöisesti voidaan todeta Mustajoen toteavan teoksessaan, että liikunta ei ole mitään varsinainen laihduttamisen välinen, mutta erinomainen apu painonhallinnassa. Liikunta pitää elimistön kunnossa ja helpottaa monella tapaa laihduttamisen jälkeisen painonhallinen tilan pysyvyyttä.

Kuvassa on uidessa ja nyt myös muussa kuntoilussa käyttämäni Suunnon MemoryBelt -sykevyö. Muut suunnon laitteet eivät toimi vedessä koska singnaali vyöstä tietokoneeseen ei välity.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 8

Nyt se onnistui. Kun eilen olin pettänyt ihmisiä uskotellen, että meni tuhannen kalorin kulutus rikki kuntosalilla, niin nyt se on totta. Tänään tuli Suunnon MemoryBeltiini kaikkiaan 1064 kuntosalilla ja uimisessa kulutettua kaloria. No, jo siis tuo MemoryBelt pitää paikaansa ja sitä on uskominen. Miksi muuten ei olisi, tai ainakin minä niin haluan uskoa. Olen jotensakin ylpeät itsestäni ja suorituksestani. Tämänmoinen vanha. lihava ja vammainen äijänköntys pystyy moiseen.

Tuo kulutus koortuu siis kuntosalilla kulutetusta 293 kilokalorista ja uimisessa kulutetusta 781 kilokalorista, jotka yleisessä puheessa ovat vain niitä kaloreita. Olin jo uidessa päättänyt, että jos nyt ei mene tonni rikki niin lähden vielä sauvakävelylenkille, jotta se rikkoutuminen tapahtuisi.

Tarkempaa tietoa tuosta saavutuksesta.


Salilla pääsääntöisesti poljin kuntopyörää, eli 20 minuuttia ja sitten muutama kokeilu soutulaitteella, joka ei oikeastaan ole näköjään minun juttuni. Siitä tuli sykkeeksi: ylin oli 102, alin oli 74 kakeskimäärin 91 iskua minuutissa. Unti sujui tosi hyvin ja matkaa taittui 3 kilometriä ja aikaan 40 minuuttia kilometrin matkalle, eli koko homma meni kahteen tuntiin. Sykkeet olivat: ylin oli 90, alin oli 67 ja kekimäärin 77 iskua minuutissa.

Mittasin verenpaineeni noin tuntia uimisen jälkeen ja se oli 125/77. Eli tuollaiset lukemat kun saisi jatkuvasti mittariin, niin olisin todella onnellinen minääni.

Muuten päivä on sujunut perinteisin menoin. Aamupuuro on muodostunut jo traditioksi, jota se ei suinkaan ennen ole ollut. Tulevina päivinä pitää kokeille raakaa survottua ja pakastettua mustikkaa puuron kumppanina. Sehä on todellinen superaine - siis se mustikka.

Vielä iltapalaksi otan kolmannen annoksen pussiruokaa ja nyt menee se viimeinen vihanneskeitto, joka ei ole niin hyvää ja maukasta kuin nuo muut pussit. Tekisin varmaan itse maukkaampaa keittoa, mutta varmaa on myös se, että silloin en saisi samaa määrää hivenaineita ja vitamiineja kuin nyt saan tuosta Cambridgen pussikeitoista.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Tapaaminen 2 ja dieettipäivä 7


Miten mielenkiintoinen ja mahtava päivä onkaan nyt kallistumassa kohden loppuaan. Illan viimeiset tunnit ovat menossa kohden päättymistään uuteen päivään. Parasta päivässä on oli LL-ryhmän (Läskit Lähtevät) kokoontuminen Annen luona Lopella. Eihän sinne ole kuin vajaat 20 kilometriä täältä Koskista.
Kiitos erityisesti Annelle, sillä hän saa tällaisen vanhan äijänkin sukat pyörimään ja suostumaan melkein mihin tahansa. Siis on hyvä kannustaja ja osaa nypästä juuri oikeasta hiussuortuvasta. Tietenkin parasta oli puntarin näyttämälukema. Se oli tänään klo 17.30 ihan tasan 141,5 kiloa. Eli minästäni on lähtenyt 8,5 kiloa nestettä ja läskiä! Se on mielestäni oikein hienoa saavutus, varsinkin minulta.

Mutta aamu alkoi verikokeella, koska piti saada selvyys INR-arvosta tässä ja nyt. Tosin tulokset tulivat niin myöhään tänään, että oli ehtinyt kuntopyöräilystä uimahallin puolelle, jonne en sattuneestga syystä ota mukaani puhelinta. Mutta huomenna heti aamusta kipitän tien toiselle puolen ja ootan asiasta itse selvää.
Kalorien kuluttaminen uimahallin kuntosalilla ja altaassa ei onnistunutkaan ihan niin hyvin kuin aiemmin oletin, kun kehuin polttaneeni tuhat kaloria. Ylpeys käy lankeemuksen edellä ja kaloreita kului  829, jonka luvun Movencount antaa. No, ei se huonosti ole, ei suinkaan ja olen ihan tyytyväinen, joskin aina haluaisi vain enemmän ja enemmän. Tällaiselle sohvaperunalle se on mielestäni hyvä saavutus.

Sykkeen lukemat olivat tänään seuraavat: yli syke 99, alin 64 ja keskisyke 79. Tämä kokonaisuus syntyi siten, että ajoin ensin intervalliajoa kuntopyörällä ja aikaa kului 20 minuuttia ja matkaa kertyi  9 kilometriä. Tosin tuo matka on todella teoreettinen ja eräänlainen hypoteesi sitä, miten pitkälle olisin tuolla tavalla polkien voinut päästä. Tämän jälkeen aloin uimaan ja koska vesi oli märkää ja kohtuullisen luistavaa niin siinä meni 2,5 kilometriä. Tosin tällä lukemalla ei tulevana keväänä voiteta mitään uinnin mestaruuksia. Tosin 16 v. Jonille, joka on kuin sukkula on kovin vaikea edes pärjätä. Meneehän nuorimies 6 kilometriä kahdessa tunnissa. Siis siihen en pysty ikinä, en edes unissani.

En koskaan voi väittä, että olisin viisas tai älykäs, en edes komea. Mutta voin todeta olevani oppinut ja jopa ns. korkeasti oppinut. Mutta se kaikki ei auta näillä laskinmarkkinoille edes puupennin vertaa. Innoissani, siis taas kerran, annoin johdattaa itseni lupaamaan kovan tavoitteen saavuttamiseen. Eli Jouluksi, siis vuoden loppuun pitäisi pudottaa yksi todella mahtava kinkullinen läskiä minästäni. Tämä tavoite on kiloina 20 ja sen eteen tulen tekemään kaikkeni. Tosin pitää säilyttää terve järki mukana touhussa ja ainakin pääsääntöisesti myös kalsarit jalassa.


sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 6


Taas on yksi päivä takana. Jos vaakaa on luottamista, niin painin putoaminen on lähtenyt uudelleen käyntiin, koska mielestäni eilen ei tapahtunut mitään. Mutta tämä on normaalia vaikka kuinka hyvin tahansa noudattaa dieettiä. Siihen on vain totuttava.

Eilinenhän kului lastenhoidossa, mutta henkisesti se oli raskasta, vaan ei fyysisesti. Ehkä juuri henkinen stressi ilmeisesti vaikuttaa aineenvaihduntaan niin voimakkaasta, että edes painon putoamista ei tapahdu jos ja kun on stressaantunut.

Yleisesti ottaen kuitenkin homma on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka INR-arvot ovat olleet täysin pielessä. Nytkin pitää mennä piikittämään ennen nukkumaanmenoa.  Huomenna on taas tapaaminen ja innolla sitä odotan. 

lauantai 15. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 5


Lauantai, ja takana menemisentäyteinen päivä. Lastenhoitajana, tai oikeastaan kohteena oli vain Vertti, joka on kiltti kuin mikäkin, mutta menevää laatua 10 kuukauden ikäisenä ja kerkeää jokaiseen mahdolliseen ja mahdottomaan paikkaan. Isommat tytöt tulevat toimeen jo ominen kotkotuksineen.

Olo on kuitenkin ollut melkoisen outo, johtuu varmaan lääkityksestä ja sen taustalla olevista ongelmistani. Mutta periksi en aio antaa, no, jos kuitenkin henki menee, niin sitten voi hivenen antaa myöten.

Eli kolme pussillista on nautittu, lisäksi tomaattia salaattia ja yksinkertainen omeletti, jonka ohje oli Cambridge-ohjelman oppaassa.

Mutta huomenna on päivä uus!

perjantai 14. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 4




Tämä kohta mennyt päivä ei ollut laihduttamisen kannalta niitä parhaimpia päiviä. Kuitenkin sitkeästi olen yrittänyt. Mutta on tietenkin jotain hyvääkin kommentoitavaa.

Aamulla kävin verikokeessa eli otattamassa INR-arvon. Ensin kuitenkin tapasin terveydenhoitaja JR:n ja hänellä oli mielenkiintoista kerrottavaa. Vaaka näytti 143.1 kiloa eli ei kovin kehno luku. Myönnän ettö neste on pääsääntöisesti poistunut ja pudottanut painoani. Kuitenkin olen hyvin tyytyväinen itseeni.

Iltapäivällä koin yllätyksen kun oli kuntosalilla polkemassa kuntopyörää. Sain tuloksen INR-arvostani ja se oli ihmeellinen. Arvo oli pudonnut reilusti alle kahden (2). Lääkäri määräsi heti otettavaksi napapiikkejä. Ilmeisesti asiassa toimittiin oikein vain mitä doctorandi R.? Eli en ehtinyt kunnolla edes nauttia uimisesta koska riensi apteekkiin hakeman lääkärin sinne soittomäärämäät piikit.

Nyt oli vaan niin, että en ole koskaan ennen piikittänyt itseäni. Soittanut hoitajakin oli ihmeissään, mistä saisin piikkien pistäjän, kun on viikonloppu. Olin itsekin huolissani, mutta sitten tuli mieleeni veljeni ex-vaimo, joten soitin hänelle. Hän lupasi piikittää, mutta totesi että osaan sen homman varmaan itsekin. Olipa hän oikeassa ja lupasi neuvoakin tarkemmin jos tarvitaan.

No lääke saatiin, ja kun pääsin kotiin, niin kokeilin heti piikittämistä. Miten helposti se kävikään. Ihan kuin olisin aina törkkinyt itseäni piikein.

Mutta ehdin harrastaa liikkumistakin, eli kuntopyörää 20 minuuttia ja uintia 40 minuuttia. MemoryBeltin tuloksena oli 593 poltettua kaloria. Syke kävi ylimmillään 102. ja alimmillaan 68:ssa. Keskiarvo sykkeelle oli 85. Eli kyllä se suunnilleen samana pysyy.

Huomenna en ehdi harrastamaan, sillä menen lapsenhoitajaksi Vertille, isommat ovaavat olla jo ilman hoitamista.

torstai 13. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 3


Tänään on ollut matalapaineinen päivä. En jaksanut jatkaa eilistä urheilusuoritustani ja jouduin lähtemään isolle kirkolle hoitelemaan ostoksia ja muita läheisten asioita. Eli kaikki tuollainen vaikeuttaa keskittymistä oleelliseen. Olen vieläkin sitä mieltä aiempaa korostuneemmin, että laihdutuspussien puuro on hyvän makuista ja varsinkin jos ja kun siihen lisää joitain marjoja, oikeastaan ihan mitä tahansa.

Eilen iltalukemiseni koostui tyystin Pertti Mustajoen kirjasta Yksilöllinen painonhallinta. Kyseessä on tietty eräänlainen mielienpalauttaminen, mutta hyvät muistot teoksen aiemmista lukukerroista ovat yhtä tallella. Huomenna on taas edessä INR-verikoe ja tapaaminen terveydenhoitaja JR:n kanssa. Ei siis valittamista, koska minusta pidetään huolta ja se tuntuu aina hyvältä. Huomenna en aio osallitua mihinkään ylimääräiseen vaan menen uimaan ja ehkä ajelemaan kuntopyörällä. Muuten huomasin eilen, että kun käyttää jalkojaan esim. pyörällä ajamiseen, niin sen jälkeen altaassa käännöspotku tuo lisää puhtia noin metrin verran.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Dieettipäivä 2



On siis toinen dieettipäivä ja ole on kuin Oscarilla! Mutta ensiksi maanantain tuloksiin, jotka Anne ystävällisesti lähetti sähköitse minulle. Siis:

Painoindeksi (BMI) 43.8, joka on tietenkin sairaalloiseen lihavuuteen kuuluva arvo. Jos joku ajattelee, että saavutuista eduista ei luovuta, niin olen jyrkästi toista mieltä. Aivan vapaaehtoisen olen valmis siirtämään merkittävän osain painostani ja siis tuon painoindeksin lukemasta menneisyyteen.

 Rasva% 35.6.  Eli tämä kertoo kylmästi sen, että minästäni läskiä on 53.4 kiloa. Esim. Wikipediassa todetaan, että rasvaprosentti on luotettavampi ylipainon osoitin kuin pelkkä painoindeksi. Joskin Wikipedia antaa rasvaprosentin laskemiskaavan: Aukuisen rasvaprosentti = (1.20 x painoindeksi) + (0.23 x ikä) - (10.8 x 1 [mies]) - 5.4, Tämän kaavan perusteella rasvaprosenttini olisi vielä korkeampi eli 41.01. Mitä tähän sanoisin ystäväni lääkäridoctorandi R.?

Minulle ehkä vieraaksi jäi arvo:  luustolihas% 27.5 .

Mielenkiintoinen on tietenkin tieto, että Viskeraaliset rasvat on 27. Jossain oli määritelmä asiasta seuraavanlaisesti:  Viskeraalinen (sisäelimiä ympäröivä) rasva on yksi tärkeimmistä InBody-mittauksen tuloksista. Viskeraalisen rasvan määrän kasvu lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä (insuliiniresistenssi ja diabetes, dyslipidemiat, kohonnut verenpaine) ja muiden häiriöiden vaaraa.

Aiemmassa postauksessani mainitsin lepokalorintarpeestasi. Tämän suoritetun mittauksen mukaisesti tarve olisi 2545 kcal vuorokaudessa. Mielenkiintoisesti eroa aiempaan on noin tuhat kaloria. Eli kuten todetaan niin tarpeen mittaaminen on todella vaikeaa.

Eilen illalla nautin pussipuuron ja sokeroimattomia, survottuja puolukoita. Puuro oli perusmaultaan hyvää ja puolukkasurvos teki siitä tosi hyvän nautittava. Ammulla join mukillisen teetä ja vasta lounaaksi söin puuron ja mutta marjojen kanssa.

Olen juuri tullut uimahallista ja kohta nautin toisen annoksen pussiruokaa. Mutta nyt oli melkoinen kunnonkohennuspäivä.  Aluksi kuntopyöräilin  20 minuuttia, kaloria paloi (MB) 274 kcal. Yläsyke oli korkeimmillaan 102, alin syke 73 ja keskiarvo 92.

Pyöräilyn jälkeen menin uimaan ja siellä kulutukseni oli 665 kcal. Matkaa tuli tehtyä 2,25 kilometriä ja aikaa meni 1,5 tuntia. Mielestäni homma meni hienosti ja vesi oli likasta. Sykkeistä voisin todeta, että yläsyke oli 102, alin syke oli 75 ja keskisyke 82. Yläsyke oli ihan uinnin alussa joten se oli vielä heijastusta pyöräilystä.

Mutta näillä eväillä mennään.  Muuten kävin juuri vaa’assa, joka näytti maanantaina samaa lukemaa kuin ohjaajan punnitus. Nyt se lukema oli 145,5. En taida ihan uskoa muista, mutta toisaalta omalla vaa’alla on ollut taipumuksena hivenen liioitella lukemaa ja pitää minua läskimpänä kuin olen.

.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Diettipäivä 1


Nyt on meneillään ensimmäinen varsinainen dieettipäivä eli se saakoon numeron 1, koska eilinen oli vasta esivalmistelua. Koska heräsin varsin myöhään, niin aamiainen oli mukillinen teetä ilman sokeria tai maitoa. Sen kanssa nautin viipaloidun tomaatin jossa päällä hitunen Himalajan-suolaa ja mustapippuria myllystä. Ei muuten hassumpi aamiainen koska tomaatti oli riittävän iso kokoinen.

Varsinainen lounas koostui tomaattikeitosta, jota maustoin puristelulla valkosipulinkynnellä. Välipalaksi ennen urheilua nautin toisen tomaatin, mutta ilman teetä ja join vain mineraalivettä. Näin tekee kiltti oppilas, eli kuten lääkäritäti määräsi.

Noin klo 15 lähdin paikalliseen uimahalliin. Tavoitteenani oli kilometrin uinti. No, se siitä tavoitteesta ja kun vesi oli liukasta ja keli luistavaa niin meni 1500 metriä. Keskeytettävä oli kun vessa kutsui uimaria. Aineenvaihdunta ainakin pelaa.

Uin ihan tasan tunnin, jopa sekunnilleen. Tämä vastaa normaalia vauhtia rintauinnissa eli 40 minuuttia kilometri. Olo oli kuin voittajalla.

Entäs muut tulokset koska käytin Suunnon MemoryBeltiä (MB)? Mielenkiintoinen ero tulosten analysoinnissa. Kalorinkulutukseksi tuli 408 kcal kun tallensin vyön tulokset Movescout-palveluun omalla nimelläni. Kun tallensin tiedot Suunnon Trainer Manager ohjelmaan, niin kalorinkulutus oli vain 143 kcal. Mistä moinen ero johtuu? Asiaa pitää tiedustella Suunnon asiantuntijoilta. Itse  uskoin että Trainer Maneger laskee vain sen kulutuksen, joka syntyy kun otetaan sykettä tarpeeksi, kun taas Movecount (MC) laskee koko kulutuksen. Mutta tiedä häntä.

Kuitenkin syke oli alimmillaan 68 sykettä minuutissa ja korkeimmillaan 90 sykettä samassa ajassa. Keskisykkeeksi tulee 78, eli minulla melko normaali.  

Tietysti Trainer Manager (TM) antaa paljon muitakin tietoja, mutta niitä on varmaan tässä turha toistella.
Uimasta tultuani otin toisen annoksen pussiruokaa ja nyt valitsin vaniljapirtelön. Pitää myöntää että molemmat makukokemukset ovat olleet enemmän kuin myönteisiä. Pusseissa on ollut ihan oikea maku, mikäs sen parempaa. Mutta illalla on vielä yksi pussillinen käytettävän, tosin en vaan vielä osaa sanoa mikä sen maku on.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Tapaaminen 1


Nyt on ensimmäinen Cambridge-tapaaminen takana. Mielenkiintoinen ryhmä oli paikalla.

Punnituksen tulokseksi tuli tasan 150 kiloa, eli se lähtöpainoni. Ja tavoite on tasan 100 kiloa eli tarkoitus olisi ottaa käyttöön uudelleen Versace-pukuni, joka on toki laihtumisen arvoinen juttu.

Ystäväni Rauno, joka on lääkäri ja todella hyvä sellainen, antoi rohkaisupotkun sähköpostissa ja kertoi lukeneensa tämän blogin aiemman kirjoitukset. Tässä on hyvä esimerkki siitä vanhasta viisaudesta, että mitä varten ystävät ovat olemassa. Hän tosin ihmetteli kalorinkulutuksen lähtökohtaa, mutta kuiten kuten sanoi, niin se on puhdasta matematiikkaa. Arvostan enemmän kuin paljon tuon lääkäri-judokan näkemyksiä ja mielipiteitä.
Anne, siis laihduttamisohjaajani, oli mielenkiintoisen mukava henkilö ja hänen sikavaakansa, siis joka kertoo painon lisäksi monia kuitenkin suureita, kertoi hiven erilailla kalorien kulutukseni lepotilassa. Mutta tähän asiaan palaan kun saan laitteen ilmoittamat tiedot Annelta sähköpostin mukana.

Nyt pitäisi pistää myös kuva nykyisestä massiivisesta minästäni. Tässä yhteydessä käytän massiivinen termiä oikein, eli ei merkitsemään kokopuusta tehtyä asiaa, jota sisustuslehdet käyttävät väärin. Enhän minä ole kokopuusta, vaan läskiprosenttini oli tuossa mittauksesta jotain 35 prosentin luokkaan. Saa nyt sitten nähdä miten äijän käy. Mutta läskikuvaa ei vielä toistaiseksi ole, mutta yritetään katsoa ja sellainen jostain hankkia.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Painon hallinta


Tänään kaivoin kirjahyllyni kätköistä esille vuonna 1999 painetun kirjan. Kyseessä oli HYKS’issä tapahtuneen laihduttamisen ihan loppuvaiheessa hankittu teos, jonka kirjoittajan valvonnassa koko prosessi tapahtui.  Pertti Mustajoki, laihduttamisen erä asiantuntija kirjoitti teoksen Yksilöllinen painonhallinta.

Nyt olen teosta selaillut ja palauttanut mieliini siinä kerrottuja asioita. Kyllä ne yleispäteviltä tuntuvat vielä tänäänkin. Se puolestaan johtuu varmaankin kirjan tavasta kertoa asiaansa. Siinä ei pakoteta vaan vihjataan ja tavallaan inhimillisellä tavalla neuvotaan mitä oikeastaan voisi tehdä.

Tuon kirjan ilmestymisen jälkeen laihdutusmarkkinoille on voimalla rynninyt Antti Heikkilän ajatuksiin perustuva dieetti, eli kaiken hiilihydraatteja runsaasti sisältävän ravinnon välttäminen. Tätä kutsutaan myös karppaamiseksi. Asiasta on hyvä artikkeli Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4hiilihydraattinen_ruokavalio).

Mutta jatkossa varmaan palaan vielä useasti tähän Mustajoen teokseen ja sen näkemyksiin käskien lähdettämisestä. Sekä eritoten siitä koituvasta hyödystä terveydelle ja hyvinvoinnille.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Kalorit: kulutus ja saanti

Kalorinkulutuksen tarkka laskeminen on kaikkien asintuntijoiden mukaan käytännössä mahdotonta. Kuitenkin suuntaa antavan luvun saa lasketuksi kuitenkin kansainvälisen MET-kertoimen (metabolic equivalent) avulla. Kun tiedät oman painosi, liikkumistavat ja siihen käytetyn ajan.


Kun kulutan kaloreita


Nämä kertoimet vaihtelevat fyysisen aktiivisuuden mukaan yhden ja 20:n välillä. Levossa energiaa kuluu noin 1 kcal kehon painokiloa kohden tunnissa, reippaasti kävellen jo viisi kertaa enemmän. Eli omalla kohdallani kun kiloja on 150 niin kulutus tunnissa on 150 kaloria ja vurokauden aikana lepokulutuksenioli 3600 kaloria


Tämä MET-kerroin toimii henkilön aktiivisuuden mukaan:
1: vuodelepo ja nukkuminen.
2: kevyt työ istuen tai seisten, syöminen ja kirjoittaminen.
3-4: kevyt siivoaminen, rauhallinen kävely, puutarhatyöt.
5-7: reipas kävely, kuntosaliharjoittelu, tanssi, lumityöt.
8-9: jumpat, pallopelit, painiharjoittelu.
10-12: juoksu tai hiihto 12 km/t, pyöräily 25 km/t, kova aerobinen jumppa, kova joukkuepeli.
13-16-. juoksu tai hiihto 15 km/t, pyöräily 30 km/t.
17 ja yli: kilpailunomainen kestävyyssuoritus.


Oscarin esimerkki


Jos painoi on siis 150 kiloa ja kävelen reippaasti (sauvakävelyä) tunnin niin MET-kerroin on 5. Kun sillakerrotaan painoni niin kertomalla sillä painosi saan energiankulutukseksi 750 kcal, eli melkoisesti! Vastaavasti tunnin pyöräily 25 kilometrin tuntivauhdilla kuluttaa jo 1500 kcal. Kuitenkin jos Oscarin ohennus onnistuu ja läskit lähtevät suunnitellulla tavalla, niin luvut muuttuvat. Kävely kuluttaakin vain 500 kcal ja pyöräilykin vain 1000 kcal. Eli mitä enemmn liikut niin sitä enemmän sinun pitää liikkua!


Laiska kun perusluonteeltani olen, niin olen hankkinutkaksikinsykemittaria.Toinen on Suuntuo T6 ja toinen Suunto Memory Belt. Niiden avulla voi helpommin seurata kaloreiden kulumista. Mutta on siinä myös ongelma. Ne näyttävät samasta suorituksesta hyvinkinerilaisia kulutuslukuja. Ehkäranetietokoneessa on suurempi sykkeen perusarvo,josta se lähtee laskemaan kulutusta.


Kuitenkin sykemittareiden antamat arvio perustuu henkilön painoon, pituuteen ja sykkeestä mitattavaan rasitustasoon.


Kun saan kaloreita


Elintarvikkeen energian määrän taas lasken, kun otan selville, kuinka monta grammaa energiaravintoaineita eli rasvaa, proteiineja, hiilihydraatteja, kuitua ja alkoholia se sisältää. Helpoimmin löydän nämä tiedot Finelistä eli Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumuspankista.


Tämän laskutavan mukaisesti sadassa grammassa keskirasvaista leipomon pullaa on 7,4 grammaa rasvaa, 7,8 grammaa proteiineja ja 46,1 grammaa hiilihydraatteja.
Seuraavaksi lasken energiakertoimen avulla, kuinka paljon energiaa kukin ravintoaine tuottaa.
a) Pullan rasvasta saadaan energiaa 7,4 x 9 kcal/g = 66,6 kcal/g,
b) proteiinista 7,8 x 4 kcal/g = 31,2 kcal,
c) hiilihydraateista 46,1 x 4 kcal/g = 184,4 kcal ja
d)kuiduista 2,5 x 2 kcal/g = 5 kcal.


Kun lasket nämä kilokalorit yhteen, sadan gramman energiasisällöksi tulee 287 kcal. Jos yksi pullasiivu painaa esimerkiksi 35 grammaa, saat siitä energiaa noin 100 kcal.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Ennen aloitusta


Pyrin tulevana maanantaina aloittamaan ns. Cambridgen ohjelman. Valitettavasti kyse ei ole väitösprojektista johonkin Cambridgen yliopistoon vaan ihan selkeästä painon pudotuksesta. Minullahan on ollut painoni kanssa ongelmia ja viime aikoina painonpudotuksessa on ollut niin runsaasti ongelmia, että olen joutunut keskeyttämään dieetin 10 kilon pudotuksen jälkeen.

Suosittelijana toimi Tervakosken terveysaseman terveydenhoitaja J.R. Hän myös varasi ajan lääkärin konsultaatiolle. Eli nyt nämä projektit on käyty ja vihreää valoa näytetty. Tietty minulle on asetettu lääkärin taholta reunaehdot, jotka minun pitää täyttä. Niin olen tietty lupautunut tekemään.

Ensinnäkin minun pitää ilmoittautua viikoittain em. terveysaseman ko. hoitajalle. Samalla pitää verikokeen avulla mittauttaa INR-arvoni, jota säädellään Marvan-lääkityksellä. Kyse on siis veren hyytymisarvosta, jonka pitää kohdallani sijoittua akselille 2,5 – 3,5. Eli suhteellisen korkealle. Eilen suoritetussa verikokeessa arvo oli 2,6 eli hyväksyttävän alarajalla. Näin pystytään seuraamaan kohdallani keskeisen lääkkeen vaikutusta koko elimistöni toiminnassa. Sillä tämä arvo vaikuttaa niin sydämen kuin aivojenkin toimintaan. Eritoten se vähentää suuresti riskiäni saada uusi aivoinfarkti.

Olen siis Aleksin Kiven syntymäpäivänä menossa ensimmäiseen tapaamiseen Lopelle, ihan siihen valtatie 54 ja Läyliäisten tien risteykseen. Ohjaajana toimii Anne, jolla on nättöjä laskien lähdettämisestä. 


Oscarin ohennus

Tämä blogi käsittelee Oscarin ohennusprojektia, joka jatkuu kohtuulliseen tulevaisuuteen ja kestää kunnes tavoite, mikä se sitten lieneekin, on saavutettu.

Lähtötilanne tulee olemaan tuleva maanantai eli Aleksis Kiven päivä. Mikäs hienompi hetki alkaa ohennusprojekti?