keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Mitä liitoskuntien syrjäkylille on tapahtunut?

573.

Tänään puhutaan taas suulla suuremmalla. Turun yliopiston, eli toisen Alma Materini, tiedotus on julkaissut mielenkiintoiseen arteikkelin liitoskuntien syrjäkylien näkemyksistä kuntaliitoksesta.

Liitoskuntien syrjäkylissä ollaan tyytyväisiä muutokseen 
 
Koskihaara esitteli vielä julkaisemattomia tutkimustuloksiaan Turun yliopiston 15.11.2013 kansatieteen oppiaineen järjestämässä kuntaliitosta kulttuurisena ilmiönä tutkineessa seminaarissa. Oppiaineessa on meneillään Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista ja kuntalaisten näkökulmasta –tutkimushanke.

Koskihaara on tutkinut asukkaiden näkemyksiä Mynämäki-Mietoinen, Salo-Kisko-Suomusjärvi, Pälkäne-Luopioinen sekä Hämeenlinna-Kalvola -liitoksista. Kritiikin rinnalla kerrottiin liitoksen tuomista parannuksista.

– Esimerkiksi syrjäkylän asemassa aiemmin ollut kylä onkin kuntaliitoksen myötä saanut alueelleen kirjastoauton pysähdyspaikan, kun uudessa kuntakontekstissa on järjestetty uudelleen kirjastoauton palvelut kattamaan koko uutta kuntaa. Tai syrjäkylänä ollut alue sijoittuukin uudessa kunnassa selvästi lähemmäs uuden kunnan keskustaa. Aiempi "sijaintihaitta" on muuttunut positiivisempaan suuntaan, Koskihaara sanoo.

Koskihaaran havainnon mukaan liitoksista jää kitkerä sivumaku, jos uusi kunta lakkauttaa perinteiset kokoontumistilat, nostaa yhdistyksiltä perittyjä vuokria, vähentää yhdistysavustuksia tai kunnan omistamien kiinteistöjen ja alueiden hoitoa.

– Pikkuhiljaa näyttää myös siltä, että kuntien hallinnon taholta ollaan myös ottamassa entistä enemmän kontaktia kylien suuntaan, ja pyritään muun muassa luomaan mahdollisuuksia viime aikoina paljon keskustellulle paikallisdemokratian toteutumiselle, Koskihaara toteaa.

Juuret ratkaisevat

 Samaan tutkimushankkeeseen pro graduaan tekevän Lauri Katiskosken havaintojen mukaan tyytyväisyys on suoraan suhteessa siihen, onko henkilö syntynyt seudulla vai sinne muuttanut. Hän tutkii Suomen pienimmän suomenkielisen kunnan, Velkuan, liitosta Naantaliin.  Kunnan syntyperäiset asukkaat näkivät liitoksessa paljon uhkia, kuntaan muuttaneet mahdollisuuksia.
 
– Koulun opetustarjonta on monipuolistunut ja alueen asukkaille on pystytty järjestämään myös esimerkiksi erilaisia ryhmäliikuntavuoroja ja terveydenhuoltopalvelut ovat monipuolistuneet, Katiskoski kertoo tutkimuksensa tuloksista.
 
Katiskosken tutkimus paljastaa, että pienillä ratkaisuilla on suuri merkitys siihen, miten asukkaat suhtautuvat kuntaliitokseen. Kuntatiedotteen jakamisessa tapahtunut muutos heijastui suhtautumiseen koko kuntaliitokseen.
 
Itsenäisen kunnan aikaan Velkualla ilmestyi joka viikko kuntatiedote, jossa kerrottiin virallisten kuulutusten lisäksi esimerkiksi kadonneista kissasta, lahjoitettavista lastenrattaista tai hävinneistä kotiavaimista. Liitoksen myötä Naantali halusi kaikille alueille yhtenäisen kuntatiedotekäytännön, jossa viesti lähetetään kerran kuukaudessa. Se muutti myös tiedotteen sisällön virallisemmaksi.
 
Tiedoteen on kirjoittanut Erja Hyytiäinen
sivulla: http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/liitoskuntien-syrjakylissa-ollaan-tyytyvaisia-muutokseen.aspx

maanantai 18. marraskuuta 2013


Eräs laihdustustarina
Ari ennen projektiaan!


Ari Elomaa oli ennen 220-kiloinen, mutta hänen elämänsä mullistuin kun hän päätti laihtua ja onnistui siinä. 

Ari Elomaa painoi ei enempää eikä vähempää kuin 220 kiloa, kun hän kiipesi Jurvan teatterin lavalle vuonna 2004. 32-vuotias harrastajanäyttelijä esitti Matin roolin  näytelmässä Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Hirmuinen ylipaino teki roolihahmosta väkisinkin koomisen.

Elomaalle jo pelkkä lavalle nouseminen oli suuri ponnistus. Hikikarpalot helmeilivät otsalla ja paita kastui. Mikään ei oikein toiminut.

Jopa yksi esitys oli minulle kuin olisi maratonin juossut. Niihin aikoihin en jaksanut kävellä edes kahtasataa metriä, totesi Elomaa.

Olen silti aina ollut tyytyväinen itseeni sellaisena kuin olen, myös ylipainoisena. Enemmän tilanne huolestutti ympäristöäni kuin minua itseäni. Itse en nähnyt mitään syytä laihduttamiseen. Sairauksiakaan ei ollut. Nyt tiedän, etten olisi nähnyt 40:tä ikävuotta, jos olisin antanut lihomisen jatkua.

Miehen paino nousi koko ajan, eikä ihme, sillä sellaiset olivat hänen olintapansa. Päivittäiseen ruokavalioon kuului muun muassa noin kolmekymmentä käristemakkaraa, tuubi sinappia ja kori olutta. Ruokahalu oli pohjaton.

"Syöminen oli addiktio"

Vielä murrosiässä Elomaa oli harrastanut aktiivisesti urheilua ja kisaillut pöytätenniksessä lähes Suomen huipulla. kuitenkin painoa alkoi tulla pikkuhiljaa. Parikymppisenä hän oli jo 150-kiloinen ja sain vapautuksen armeijasta. Hänelle syöminen oli jonkinlainen addiktio. Ruoka maistui koko ajan paremmalta ja paremmalta. Mutta ei se häntä silti huolestuttanut.

Nykyisin tuosta vuoden 2004 Elomaasta on jäljellä alle puolet. 130 kiloa on lähtenyt. Mitä oikein tapahtui?

Elomaa selittää muutosta seuraavasti. Hänellä on aina ollut kova kilpailuvietti, ja kun Suurin pudottaja -ohjelmaan haettiin kilpailijoita, laittoi hän piruuttaan paperit menemään. Ei hämellä ollut minkäänlaista motivaatiota laihduttamiseen, mutta halusi kuitenkin mukaan kisaan.

Elomaa päätti voittaa, vaikka tajusi, että ohjelmassa tehdään viihdettä ylipainoisten ihmisten kustannuksella. Kesällä 2005 alkaneet kuvaukset kestivät kaksi kuukautta. Niitä seurasi puolen vuoden tauko ja lopuksi finaalilähetys.

Laihtuminen alkoi heti kuvauksissa. Elomaa innostui suunnattomasti, kun oli pudottanut noin 20 kiloa ja pystyi sitomaan itse omat kengännauhansa. Niin silloin vasta hän heräsi. Tuli sellainen näyttämisen halu, ja  hän päätti laihtua niin paljon kuin se ikinä on mahdollista. Paino putosi kahdeksassa kuukaudessa 89 kiloa. Siinä vaiheessa, 130-kiloisena, hän totesi, että vielä hän juoksee maratonin.

Elomaa ei lopulta voittanut kyseistä kisaa, vaikka pudotti kiloja eniten. Hän kuitenkin koki olevansa kisan henkinen voittaja.

Täysipäiväistä työtä

Tuon kisan finaalilähetyksen jälkeen laihtuminen kuitenkin jatkui. Paino putosi vielä 40 kiloa. Laihduttaminen oli hänelle täysipäiväistä työtä, vaikkei siitä mitään maksettukaan. Hän kävi joka aamu uimassa, sen jälkeen söi aamupalan, lepäsi hetken, söi lounaan, teki kävelylenkin, söi päivällisen ja vielä iltapalan. Hän laski kaloreita ja omaksuin säännöllisen ruokarytmin. Jos hän ei  olisi ollut ilman työtä, niin homma ei olisi onnistunut, ainakaan niin nopeasti.

Laihtuminen toi mukanaan vaatepulmia. Kun kymmenen XL:n mies kutistui yhdeksi L:ksi, erilaisia vaatekokoja tarvittiin puolentoista vuoden aikana useita. Löysäksi jääneen nahan kursimiseen on kuitenkin tarvittu kirurgin veistä.

Kesällä 2008 tuli aika lunastaa lupaus: Elomaa juoksi Tukholman maratonin. Siinä vaiheessa hän vielä kantoi ympärillään roikkunutta 7 kilon nahkalastia, mutta juoksi silti. Elomaasta oli tullut himoliikkuja, eikä himo ole hellittänyt vielä tänäkään päivänä.

”Tunne maalilinjan ylittämisen jälkeen oli sanoinkuvaamaton.”

Nyt, vuonna 2013, takana on kaksi maratonia ja noin kymmenen puolikasta sekä monta maratonhiihtoa.

Liikuntaa Elomaa harrastaa viikoittain 3-4 kertaa, ja kerran viikossa hän tekee yhden pitkäkestoisen, noin kahden tunnin harjoituksen.

”Talvella hiihdän ja kesällä pyöräilen. Koripalloa pelaan kerran viikossa ja juoksemassa käyn aina silloin, kun kelien puolesta ei pääse pyöräilemään tai hiihtämään, Elomaa listaa.”

Sosiaalinen elämä

Ari projektinsa lopulla!
Laihduttamisella on usein myös erilaisia sivuvaikutuksia. Eräät liittyvät jopa sosiaaliseen elämään. Näin myös Elomaan sosiaalinen elämä mullistui laihtumisen ansiosta. Läskien alta kuoriutui komea poikamies, joka alkoi myös kiinnostaa vastakkaista sukupuolta. Nykyään Elomaa on perheellinen mies, 3-vuotiaan tyttären yksinhuoltaja, joka on eronnut lapsen äidistä.


keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Läskit ovat ikuista?


571.

Euroopanin unioni läskit

Lihavuus on melko yleinen oire hyvinvoinnista. Mitä parempi elintaso on niin sitä tukevampia ihmiset ovat. Miten Suomi sijoittuu tässä läskikisassa esimerkiksi Euroopan Unionin muiden jäsenmaiden joukossa.


Euroopan Unionissa on 27 jäsenmaat, eli yhteisö kattaa lähes koko läntisen Euroopan. Unionin maiden yhteenlaskettu väkiluku vuonna 2012 oli 508 miljoonaa asukasta. Euroopan unionin bruttokansantuote, jolla yleensä mitataan ns. elintasoa ja hyvinvointia oli 15.590 miljardia dollaria vuonna 2009. Se on suurin valtioliittymän kansantulo maailmassa ja jokaiselle unionin kansalaiselle sitä kertyi 36.788 dollaria. Tässä siis lähtökohdat läskiydelle.


Lihavat ja laihat


Keskimäärin 16,6 prosenttia EU-kansalaisista on reilusti ylipainoisia, kertoo nyt siteerattu selvitys. Kaikkein lihavimmat eurooppalaiset löytyvät Unkarista ja Iso-Britanniasta. Selvästi hoikimpia ovat romanialaiset.


Deutsche Welle on käyttänyt tilastossaan Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmää, jossa liikalihavuus katsotaan alkavaksi painoindeksistä 30. Näin mitattuna eurooppalaisista siis on lihavia 16,6 prosenttia.


Yllättävää tässä tilastossa on kuitenkin Suomen sijoittuminen. Noin kadulla liikkujia katsellessa voi luulla, että olemme läskien kärkipäässä, mutta Suomi sijoittuu tilastossa hienoisesti EUn keskiarvon 16,6 prosentin paremmalle puolelle ollen 27 maasta järjestyksessä 13. hoikin. Suomalaisista lihavia on 15,6 prosenttia.


Mutta rakkaat kanssakilpailijamme ruotsalaiset pärjäävät meitä paremmin tässäkin lajissa, sillä Ruotsissa lihavia on 12,9 prosenttiaosin voitamme toisen kilpailijamme, sillä Virossa lihavia on yli EUn keskiarvon eli 16,9 prosenttia.


Lihavuus EU:ssa:
Euroopan läskit



Hoikimmat:


Romania 7,9 prosenttia

Italia 10,3

Alankomaat 11,4

Bulgaria 11,5

Itävalta 12,8


Lihavimmat:


Unkari 28,5 prosenttia

Iso-Britannia 26,1

Irlanti 23,0

Malta 22,9

Luxemburg 22,5


Saksa


Koska selvityksen on tehnyt Saksalainen TV-kanava Deutsche Welle, niin lienee syytä tarkastelle Saksan sijoittumista ja tilannetta massa.


Saksanna ollaan EUn 10. hoikimpia, ja se tarkoittaa että 14,7 prosenttia saksalaisista on ylipainoisia. Lisäksi on tilastoitu miten eri ikäkausina tuo lihavuusprosentti jakautuu.


18 – 24      4,1 %

25 – 34      10,9 %

35 – 44      17,7 %

45 – 54      17,7 %

55 – 65      22,3 %

65 – 74      20,1 %

75 – 84      19,1 %


En tähän häntää ole löytänyt  vastaavaa tietoa suomalaisten ikäjakauman ja läskien jakautumisesta. Enkä se kuitenkin seurailee pääsääntöisesti tuota saksalaisen läskijakaumaa.


Lähde:  Deutsche Welle






maanantai 11. marraskuuta 2013

Siru laihduttaa



570


Laskit ja uusin tekniikka

Nyt on luvassa laihduttajalle uusi helppo menetelmä eli laihduttaminen voi olla tulevaisuudessa entistä helpompaa. Mikäs se parempi uutinen syöpöille, liikalihaville ja yleensä vain pullukoille.

Eilen käsiteltiin 2:5 –dieettiä ja samalla Slankan sovellutusta ko. dieetistä. Tämä on mielenkiintoinen lisäys Slanka-ohjelmiin.

Nyt löysin jo viime talvena ilmestyneen uutisen, jossa kerrottiin, että brittitutkijat uskovat ihmiseen asennettavan mikrosirun auttavan tulevaisuudessa ihmisten painonhallinnassa. BBC:n mukaan älykästä mikrosirua aiotaan kokeilla eläimillä jo lähiaikoina, ja tutkijat uskovat, että kolmen vuoden kuluessa sitä voidaan kokeilla myös ihmisillä.

Mistä on siis kyse ja millainen laite mahtaa olla kysymyksessä?

Kyseinen laite on kehitetty ”lukemaan” ruokahalun syntymisen kemiaa. Laite on suru, joka kiinnitetään kaulassa sijaitsevaan kiertäjähermoon, jolla on iso rooli ruokahalun säätelyssä, kuten monien muidenkin kehon toimintojen säätelyssä. Siru kertoo aivoille, ettei pidä syödä enempää, sillä maha on jo täynnä.

Siru siis säätelee ruokahalua, mutta ei käske lopettamaan syömistä kokonaan. Sen sijaan, että sirutettu söisi nopeasti, niin hän syö todennäköisesti paljon hitaammin, kertoo toinen projektia johtavista professoreista, Chris Tomazou Imperial College London -yliopistosta. Toinen projektiin osallistuneista professoreista on sir Stephen Bloom.

Professori Tomazoun mukaan laboratoriokokeet ovat todistaneet menetelmän toimivuuden. Hänen mukaansa projektiin on juuri saatu yli seitsemän miljoonaa euroa Euroopan tiedeneuvostolta.
Imperial College London –yliopiston tutkijaryhmä on jo kehittänyt samantapaisen laitteen, joka vähentää epileptisiä kohtauksia.

Alkuperäinen artikkeli on luettavissa: http://www.bbc.co.uk/news/health-21852062

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

5:2 Dieetti ja Slanka

Argentiinan parlamentin kirjasto.

569

5:2 dieetti ja Slanka

Nyt myös meillä Suomessa on löydetty ns 5:2 –dieetti, joka periaattena on , että syö normaalisti 5 päivänä ja noudata paastodieettiä 2 päivänä viikossa. Paastopäivinä naiset keventävät ravinnonsaantinsa 500 ja miehet 600 kilokaloriin päivässä. Tästä on olemassa vakuutavaa näyttöä:  vähentämällä kalorimäärää ihminen voi paremmin, elää terveempänä pidempään ja laihtuu.

5:2-dieetti perustuu paastoamisen elämää pidentävään ja kolesteroliarvoja alentavaan voimaan. Se sopii kaikenikäisille myös pitkäaikaiseen elämäntapamuutokseen.  

Parasta ehkä dieetissä on se, että helpolla ja joustavalla 5:2-dieetillä voit elää normaalisti ilman, että joudut jatkuvasti kieltäytymään ruoasta. Dieetin eräällä tavallan kehittäjä, tiedetoimittaja ja lääkäri Michael Mosley elää kuten opettaa. Hän noudattaa 5:2-dieettiä maanantaisin ja torstaisin ja syö muulloin mitä haluaa. Sen avulla aiemmin diabetesriskiryhmään kuulunut Mosley hoikistui, sai hyvät veriarvot ja alemman rasvaprosentin. 

Kaiken tämä paaston taustalla on tiede. Lisäksi Mosleyn julkaisemassa kirjassa annetaan ohjeet esim. kuukauden kevytpaastopäivien aterioiksi, jotka valmistat ripeästi ja vaivattomasti. Siinä on myös 8 sivua paastodieettiä havainnollistava kuvaliite ja  kattava kaloritaulukko, joka tekee paastoaterioiden koostamisesta vaivatonta. Mukana on myös runsaasi esimerkkitapauksia.
Michael Mosley opiskeli lääketieteen tohtoriksi ennen kuin ryhtyi BBC:n toimittajaksi. Hänet tunnetaan myös Suomessa YLE:n lähettämästä tieteen ja ihmiskehon ihmeitä esittelevästä dokumenttisarjastaan. Hänen dokumenttinsa Syö, paastoa ja elä pidempään myötä ajatus paastodieetistä elämää pidentävänäja elämänlaatua parantavana keinona nousi nopeasti maailmanlaajuiseksi ilmiöksi

Slanka ja 5:2 dieetti

Kyse ei ole mistään konstailusta, vaan yksinkertaisesta toiminnasta, eli miten 5:2-dieetti ja Slanka toimivat yhteen. Kuten tiedämme, niin kolmesta (3) Slanka pussista saa päivittäisen tarpeen proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa ideaalisella tavalla. Lisäksi siinä mukana  tulevat tarvittavat päivittäiset vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet.

Periaatteessa jokainen voi halutessaan valita Slanka-päivänsä oman halunsa ja elämäntilanteensa mukaisesti. Varmasti tämän helpompaa tapaa laihduttamiseen tai painonhallintaan ei voi enää kuvitella. Esimerkinomaisesti voisi viikon ohjelma olla seuraavan lainen, mutta viikonpäiviä voi toki vaihdella ja voisi olla hyväksikin tottua jatkuvaan päivärotaatioon.

Päivä 1
normaalia ravinto
Päivä 2
normaalia ravinto
Päivä 3
Slanka päivä
Naiset 500 kcl
Miehet 600 kcal
Päivä 4
normaalia ravinto
Päivä 5
Slanka päivä
Naiset 500 kcl
Miehet 600 kcal
Päivä 6
normaalia ravinto
Päivä 6
normaalia ravinto

Lisäksi suositellaan kylmäpuristettua Slanka kookosöljyä 2 – 3 ruokalusikallista normaaliraviin päivinä. Tuo kylmäpuristettu kookosöljy on todella hyvän makuinen ja tosella monikäyttöinen.