sunnuntai 26. tammikuuta 2014

588.
Burgundin herttua Filip Hyvä 1397-1467


Mihin me kuolemme?

Jokainen, tai ainakin melkein jokainen, aikainen ihminen tietää, että syöpä- ja sydänsairaudet tappavat tiuhimmin länsimaisissa yhteiskunnissa melkoisissa määrin, mutta kuka osaakaan arvata, mikä kuolinsyy pitää länsimaiden kuolinsyytilastojen kolmatta sijaa?

Kyseessä ei suinkaan ole diabetes, jokin aivohalvaus tai liikenneonnettomuus. Vaan oikea vastaus kuuluu, että iatrogeeniset eli hoitoperäiset kuolemat. Suomeksi ja kansanomaisesti sanottuna kyseessä ovat hoitovirheet, ihmisten yllättävät reaktiot lääkehoitoon tai sairaalassa saadut tulehdukset.
Länsimaisen yleisimpien kuolinsyiden yllättävästä kolmen kärjestä uutisoi New Scientist -lehti.
Hoitovirheiden mitalisija kuolinsyytilastoissa kertoo karulla tavalla, että vaikka moderni lääketiede pelastaa kuolemalta ja kärsimykseltä, se myös aiheuttaa molempia. New Scientist kirjoittaa, että ei-toivottuihin ja kielteisiin tuloksiin johtavat lääketieteelliset toimenpiteet ovat usein seurausta uusien hoitokeinojen kokeiluista. Kyseessä ovat siis totaaliset epäonnistumiset, mutta samalla ne kuitenkin voivat pelastaa joitakin ihmisiä kuolemalta.
USA:sta hurjia lukuja, Suomesta ei tarkkaa tietoa
Yhdeksi esimerkiksi lehti nostaa syövän hoidon vaaralliset sivuvaikutukset. Tieteellisten tutkimusten mukaan kemoterapia voi toisinaan jopa lisätä syövän aggressiivisuutta.
Arkisempana esimerkkinä New Scientist käyttää tavallisia kipulääkkeitä, joita napsitaan flunssaoireiden taltuttamiseen. Väestötasolla tämä tapa voi tehdä flunssaa sairastavista tehokkaampia viruksen levittäjiä. Yhdysvalloissa särkylääkepopsinnan arvioidaan kasvattavan flunssaan kuolleiden määrää vuosittain 2.000 hengellä.
Yhdysvalloissa hoitoperäisiä kuolemia tapahtuu arviolta jopa noin 225.000 vuodessa.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että hoitovirheisiin kuolee maassamme arviolta 700 – 1.700 ihmistä vuosittain. Muistutukseksi todettakoon, että liikenneturmien vastaava luku on 200 – 300. Tarkkaa tutkimustietoa hoidon haittojen yleisyydestä Suomessa ei kuitenkaan valitettavasti ole olemassa.
New Scientist korostaa, että lääkkeistä ja hoidoista on silti ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa ja niiden vaikutusmekanismien tutkiminen auttaa kehittämään entistä parempia hoitokeinoja.
Asiasta on Suomessa uutisoinut ensimmäisenä Tekniikka&Talous-lehti.


perjantai 24. tammikuuta 2014

Painoindekseistä

587
Joskus Pariisissakin sataa!



Painoindeksi
Painoindeksi on osa painonhallintaa, sillä se kertoo eräänlaisen suhdeluvun, jonka avulla kukin voi tarkastella suhdetta omaan minäänsä. Tietenkään mihinkään tunnuslukuun ei saa luottaa sokeasti, koska se on vain suhteessa johonkin. Paras tapa on tietenkin tarkkailla omaa vointiaan suhteessa omaan aiempaan vointinsa. Mutta tarkastellaan kuitenkin nyt tätä ilmiötä, jota painoindeksiksi sanotaan.

Painoindeksin aiempaa historiaa

- Belgialainen Adolphe Quételet kehitti kaavan paino (kg) / pituus2 (m) mittaamaan ihmisen kehonkoostumusta jo 1830-luvulla.

- Yleisnerona tunnettu Quételet ei kuitenkaan ollut kiinnostunut painon luokittelusta, vaan hän halusi määritellä "keskimääräisen ihmisen".

- Vakuutusyhtiöissä kiinnostuttiin Quételet'n indeksistä ensimmäisen maailmansodan aikana, kun ne alkoivat tutkia yhteyksiä lihavuuden ja henkivakuutusilmoitusten välillä.

- Indeksin nimesi BMI:ksi eli Body Mass Indexiksi ruokavalion yhteyttä terveyteen tutkinut yhdysvaltalainen Ancel Keys vuonna 1972.

- Painoindeksin yhteydessä käytettäviä luokituksia, kuten "ylipaino" tai "lihavuus" ehdottivat JS Garrow ja JD Webster 1980-luvulla.

Oletko lihavampi kuin ajattelit? Painoindeksi voi jopa huijata
Nyt on kehitetty uttaa  kaavaa BMI:n laskemiseksi. uusi kaava ottaa paremmin huomioon ihmisen pituuden vaikutuksen painoindeksiin, uskoo sen kehittäjä Nick Trefethen. Suomalaisasiantuntija ei kuitenkaan ole valmis heittämään vanhaa kaavaa vielä romukoppaan.
Uuden kaavan kehittäjä Oxfordin yliopiston numeerisen analyysin professori Nick Trefethen on kiinnittänyt huomiota monia jo vuosia vaivanneeseen kysymykseen: kertooko painoindeksi totuuden ihmisen painosta ja mitä se oikein kertoo?
Trefethen on tullut tulokseen, että jo 1830-luvulla kehitetty painoindeksin kaava on virheellinen. Hän uskoo, että ihmiset ovat luottaneet siihen sokeasti muun muassa siksi, että se on niin yksinkertainen - kuten Einsteinin suhteellisuusteoria E=MC2.
Tosin myös Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori, lihavuutta tutkinut Mikael Fogelholm pitää painoindeksiä yksinkertaistettuna kaavana.
Kun matemaattisesti tarkastellaan, ei sen potenssin pitäisi olla kaksi, vaan jotain muuta. Mutta siihen piti laittaa sellainen, että ihmiset voivat itse laskea. Aikoinaan päädyttiin siihen, että tämä kaikkein vähiten vääristää”, Fogelholm sanoo.

Lyhyet lihavampia kuin ovat luulleetkaan

Uuden kaavan perusteella lyhyet ihmiset ovat ylipainoisempia kuin uskovatkaan, kun taas pitkät ihmiset eivät ole niin ylipainoisia kuin heille on väitetty. Professori Trefethenin mukaan aiempi, siis tämä nykyisin yleinen laskutapa on epäonnistunut, koska se ei ota huomioon sitä, kuinka paljon enemmän massaa pitemmillä ihmisillä on luontaisesti.
Uuden kaavansa lukuja hän perustelee niin, että 1,3 on neliöjuuri luvusta 1,69 - jonka hän on määritellyt ihmisten keskipituudeksi. Pituus taas kerrotaan potenssiin 2,5, koska sen avulla saadaan tarkempi likiarvo terveen kehon todellisesta koosta ja muodosta.
Trefethen painottaa kuitenkin, että hän on matemaatikko eikä suinkaan lääkäri. Hänen kaavansa ei pohjaa lääketieteelliseen tutkimukseen, vaan on puhtaasti matemaattista pohdintaa.

Useita ongelmakohtia

Keskimäärin Trefethenin kaavan mukaan 180 senttinen ihminen menettää painoindeksistään yhden pykälän, kun 150 senttisen painoindeksi taas kasvaa yhdellä.
Uusi kaavakaan ei ratkaise painoindeksin kohdalla noussutta kysymystä lihasten ja rasvan suhteesta. Trefethen toteaa, että lihas on noin 18 prosenttia tiiviimpää kuin rasvakudos. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka ihminen saisi muutettua 10 prosenttia painostaan rasvasta lihakseksi - mikä on melkoinen saavutus - hänen painoindeksinsä muuttuisi vain 1,8 prosentin verran.
Silti isot lihakset lisäävät ihmisen painoa, vaikka rasvakudosta ei olisi liikaa. Useissa urheilulajeissa - esimerkiksi jääkiekossa - huipputason urheilijoiden painoindeksit nousevat ylipainon puolelle.
Myös Fogelholm muistuttaa, että lihasmassan ja rasvakudoksen määrä vaikuttavat.
Ihmisten lihasten ja rasvan määrä vaihtelee, ja enemmän kuin pituus, se vaikuttaa painoindeksiin”, Fogelholm sanoo.
Trefethenin uusi painoindeksi vaikuttaa myös miehiin ja naisiin eri tavoin. Trefethen huomauttaa, että keskimäärin naiset ovat 8 prosenttia miehiä lyhyempiä, ja uuden kaavan mukaan naisten lukema nousee keskimäärin 2 prosenttia ja miesten taas laskee 2 prosenttia.

Vyötärönympärys tärkeämpi

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei ole valmis heittämään vanhaakaan painoindeksiä vielä romukoppaan. Se ei yksin kuitenkaan välttämättä riitä:
Ihmisiltä pitäisi mitata vyötärönympärys, sen pitäisi tulla rutiiniksi muun muassa terveyskeskuksissa. Se kertoo vielä enemmän siitä, miten rasvaa on kertynyt. Painoindeksin ja vyötärönympäryksen yhdistäminen olisi kaikkein tehokkain mittari”, Fogelholm sanoo.
Fogelholm pitää painoindeksiä kuitenkin varsin käyttökelpoisena mittarina, eikä varsinkaan näe pituutta ongelmalliseksi.
En pidä pituutta minkäänlaisena valtavana ongelmana, painoindeksihän on kuitenkin ryhmätason indikaattori, vaikka sitä käytetään yksilötasolla”.
Hän muistuttaa myös, että painoindeksi itseasiassa aliarvioi lihavuuden määrää.
Painoindeksi useimmilla ihmisillä aliarvioi lihavuuden määrää, neljä kertaa useammin kuin yliarvioi. Todellisuudessa se ei liioittele ylipainoa, pikemminkin päinvastoin”.

Laskeminen

Helpoiten laskeminen tapahtuu sivulla: http://yle.fi/uutiset/laske_uusi_painoindeksisi_taalta/6476582

maanantai 20. tammikuuta 2014

586.


Poliittisen historian väitös

Perjantain 25. tammikuuta astuu väittäjän pöydän taakse Turun yliopiston poliiittisen historian laitoksella Taina UusitaloHän tulee puolustamaan väitöskirjaansa: 

Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä


Tässä tutkimuksessa perehdytään työväenliikkeessä vaikuttaneen naisaktiivi Fiina Pietikäisen (1870–1956) myötä työväenliikkeen sukupuolisidonnaisiin käytäntöihin vuosina 1900–1930.

Tutkimus edustaa kollektiivista elämänkertatutkimusta, joka lienee myös itselleni läheinen tutkimuksen kohde. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin keskeisesti esillä kysymys Fiina Pietikäisen ja työväenliikkeen suhteesta.

Eräänlaisena lähtökohtana tutkimuksessa on se, että aikakauden työväenliike ei hyväksynyt individualistista toimintaa, vaan edellytti yksittäiseltä aktiivilta kurinalaisuutta ja sitoutuneisuutta yhteisesti sovittuihin pyrintöihin. Toisaalta työväenliike tarjosi niin työläismiehille kuin -naisillekin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Näin siis työläisnaiset saattoivat miesten tavoin vaikuttaa poliittisissa ja ammatillisissa järjestöissä, joskin monet naiset keskittyivät vapaaehtoisesti vain puolueen naisjärjestöjen toimintaan. Tai usein jopa kahvinkeittäjinä ns. oikeissa kokouksissa.

Tutkimus osoittaa, että Fiina Pietikäinen oli pragmaattinen naisaktiivi, joka monien muiden työväenliikkeen naisaktiivien tavoin otti tehtäväkseen työläisnaisten ja -lasten elinolosuhteiden kehittämisen. Tutkimuksen mukaan edes poikkeusolosuhteet kuten vuoden 1905 suurlakko tai vuoden 1918 sisällissota eivät muuttaneet työväenliikkeen sukupuolisidonnaista toimijuuskulttuuria. Työväenliikkeen naisaktiivit keskittyivät vapaaehtoisesti ruokahuoltoon ja perhepolitiikkaan jättäen muut yhteiskunnalliset kysymykset miestoimijoiden vastuulle. 

Tietenkin oikkeuksiakin oli, kuten aina. Useimmista työväenliikkeen naisaktiiveista poiketen Fiina Pietikäinen toimi myös miesvaltaisessa ammattiyhdistysliikkeessä niin paikallis- kuin liittotasolla. Pietikäinen otti tehtäväkseen varsinkin helsinkiläisten silittäjien ja erityisesti kylvettäjien ammatillisen edunvalvonnan. Kyseiset naispuoliset ammatinharjoittajat olivat erittäin heikosti järjestäytyneitä, joten Pietikäisen ammatillinen edunvalvonta perustui pitkälti yhteiskunnallisesti otollisten tilanteiden hyödyntämiseen ja työväenliikkeen kollektiivin tukeen. 

Fiina Pietikäinen kannatti kuitenkin monien muiden naisaktiivien tavoin naisten erillistoimijuutta niin poliittisessa kuin ammatillisessa työväenliikkeessä. Hän sitoutui myös työväenliikkeen arvoihin ja käytäntöihin, muttei itse kokenut työväenliikettä täysin tasa-arvoiseksi kollektiiviksi. Hän uskoi naisten voivan parhaiten kehittää omaa asemaansa erillistoimijuuden kautta. Poliittisen työväenliikkeen saralla naiset vaikuttivatkin aina työväenliikkeen hajoamiseen, vuoteen 1918 asti pitkälti omissa järjestöissään. 

Ammatilliseen edunvalvontaan naisten erillistoimijuus ei vakiintunut, koska ammattiyhdistysliikkeen miesaktiivit eivät kokeneet naistyöläisten aseman kehittämisen edellyttävän segregaatiota liikkeen sisällä. Käytännössä monet ammattiosastot olivat kuitenkin joko mies- tai naisammattiosastoja, koska aikakauden Suomessa sukupuoli määräsi hyvin voimakkaasti sen, mitä ammattia yksilö saattoi harjoittaa.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kirjat!
585.


Eilinen

Jos tämä kirjoitus päivittyy sunnuntaiksi, niin siitä voi vapaasti syyttää illalla tullutta komisario Morsea. Näet lauantai on se ilta, joka katselen tietokoneelta, netin kautta, YLEn tarjoamaa ohjelmisto enemmän kuin muina päivinä.

Lauantain siis meni kuntoilun puolelle, mutta kyllä se otti oman veronsa. Tuon veron maksan kovin mielelläni kuten maksan YLE-veronkin. Jos itselle saa jostain hyötyä, etuisuutta, hyvää mieltä ja viihdytystä, niin kyllä siitä on valmis maksamaan joko selvää rahaa tai sitten vaivannäköä. Joskus kaikesta tästä pitää maksaa molempia.

Mittauksia

Käytin sisäfillaroinnissa tietenkin taas kahta eri mittauslaitetta eli Suunnon Ambit-rannetietokonetta sekä MemoryBeltiä, Suunnon tallentavaa sykevyötä. Ensimmäinen oli päällä 1:04:22:4 tuntia ja MemoryBelt 1:15:17 tuntia, eli toinen noin 11 minuuttia kauemmin kuin toinen. Kuitenkin Tehokasta fillarointia sain aikaiseksi 30 tehominuuttia. Sen ajan sisällä tietenkin omaksumani tavan, hienosti harjoittelufilosofiani, mukaisesti tein kuusi 30 sekunnin intervalliharjoitusta.

Tilastoista voidaan lukea, että kokonaiskulutukseni (MemoryBeltin mukaan) oli 1181 kilocaloria, eli tuon on minusta huippulukema!  Sykkeen keskiarvoksi tuli 115 per minuutti. Huippusyke oli 159 eli aivan liian rajusti minulle vanhukselle. Heikoimmillaan, siis aivan alussa, syke tykytti tahtiin 65 kertaa minuutissa.

Mielenkiintoista on tietää, että kovaa ajoa oli kaikkiaan 3 minuuttia ja 38 sekuntia, joka on oikeastaan melko lähellä intervalliharjoitus ajan kanssa. Suurin osa oli kuitenkin reipasta sykettä eli 46 minuuttia, muut sitten kohtuullista. Hieno lyhenne PTE tarkoittaa harjoituksen tehovaikutusta. Minulla se oli tällä kertaa melko korkea, ainakin omasta mielestäni, eli 3,6/5, joka ei riitä aivan kehittävään, mutta kuitenkin on hyvin ylläpitävä. Siitä olen tyytyväinen.

Harjoitus oli itselleni todella raskas ja sydänkin löi vielä melkoisen rajusti saunan aikanakin. Mittalaiteen poistamisen aikoihin syke oli vielä 106, joka on minulle erittäin paljon.

Ambit

Ilmeisesti rekisteröintilaitteeni käyttävät laskentaa erilaisia aritmeettisia funktioita, sillä esim. Ambit antoi keskisykkeeksi 121 kertaa minuutissa. Tosin maksimisykkeeksi se antoi 154 eli 5 lyöntiä alemman kuin MemoryBelt. Ja kovaan en Ambitin mukaan ajanut laisinkaan.

Tietenkin kalorien kulutuskin oli pienempi, aikakin oli lyhyempi. Näin saavutin 949 kilokalorin kulutuksen, johon olen siihenkin hyvin tyytyväinen. Tietenkin tuo kaikki kertoo todella huonosta kunnosta, jota nyt on ryhdyttävä kohentamaan, se vain on tehtävä ilman selittelyjä ja kauniita sanoja.




torstai 16. tammikuuta 2014

Taitolaji se on laihdottaminenkin!

Divari se on vaatimatonkin divari!
584.



Laihduttaminen on eittämättä taitolaji, siinä onnistuu jos tietää ja omaa pitkän vieterin. Maailmassa on lukemattomia erilaisia dieettejä ja varmasti jokainen voi löytää niistä omansa ja itselleen sopivan ja omalle minälleen miellyttävimmän.


Kuitenkin lähes kaikille dieteille on löydettävissä 9 erilaista yhteistä tekijää, jotka yhdistävät lähes kaikkia tehokkaita dieettejä. Näin voidaan sanoa, että maailma on täynnä erilaisia laihdutusohjeita, mutta toimivissa dieeteissä on tiettyjä yhtäläisyyksiä.


Goodhousekeeping.com -sivusto on listannut asiantuntijoiden vinkit niistä keinoista, jotka yhdistävät kaikkia todistetusti toimivia dieettejä.


1. Hitaampi tahti


Pysyvä painonpudotus ei yleensä onnistu nopeilla dieeteillä. Birmingham City Universityn professori Nigel Penny sanoo, että jos laihdutustahti on reippaasti enemmän kuin kilon viikossa, menetät todennäköisesti lihasmassaa.


2. Sokeri pois, mutta ei rasvaa


Joissakin dieeteissä rasvoja karsitaan reilusti. Tämä ei ole asiantuntijoiden mukaan järkevää, sillä hyvät rasvat ovat elimistölle välttämättömiä. Hyviksi rasvoiksi kutsutaan pehmeitä rasvoja, joita saa esimerkiksi oliivi - ja rypsiöljyistä, pähkinöistä ja rasvaisesta kalasta. Erittäin vähärasvainen dieetti saattaa väsyttää ja jättää nälkäiseksi, mikä ei edistä laihduttamista. Sokerin karsiminen sitä vastoin edistää terveyttä.


3. Aamiaisen tärkeyttä painotetaan


Toimivissa dieeteissä ohjataan nauttimaan kunnollinen aamiainen. Hitaat hiilihydraatit, hyvät rasvat, kuidut ja proteiinit pitävät kylläisenä pitkään, jolloin ylimääräisten napostelujen tarve vähenee. Esimerkiksi kananmuna, täysjyväleipä, puurot ja marjat tarjoavat näitä kaikkia.


4. Syöminen säännölliseksi


Hyvissä laihdutusmenetelmissä nostetaan esille säännöllisyyden tärkeys. Kun syö suunniteltuja aterioita noin kolmen tunnin välein, myös verensokeriarvot pysyvät tasaisena.


5. Pysyvät muutokset


Dieetti toimii jatkossakin, jos ohjeita voi jatkaa osana uutta elämäntapaa. Professori Nigel Penny ei suosittele tiettyjä ruoka-aineita karsivia ja korostavia dieettejä, vaan sanoo muutoksen pysyvän, jos dieetissä otetaan huomioon kaikki ruokaryhmät ja että ruokavalio sallii monipuolisen kattauksen eri tuotteita.


6. Proteiinit aina hiilareiden kanssa


Pennyn mukaan verensokerin heilahtelut vaikuttavat laihdutuksen onnistumiseen ja tulosten ylläpitämiseen. Dieetti onnistuu, jos verensokeriarvot eivät nouse liikaa. Tätä voi edistää nauttimalla proteiinipitoiset ruoat aina hiilihydraattia sisältävien tuotteiden kanssa, sillä tämä hidastaa verensokerin nopeaa nousua ruokailun yhteydessä.


7. Kielto kaloreiden laskemisesta


Kaloreiden laskeminen ei välttämättä edistä laihtumista, vaan saattaa jopa haitata kuurin onnistumista. Kaloreiden laskeminen voi johtaa myös turhiin ja ylimääräisiin suupaloihin, jos laihduttaja perustelee esimerkiksi kevyttuotteiden syömisen niiden kalorimäärien perusteella. Niin kutsutut kevyttuotteet voivat kuitenkin sisältää yllättävän paljon piilorasvaa ja sokeria.


8. Liikkumaan


Dieetit, joita mainostetaan tehokkaiksi ilman liikuntaa, eivät ole usein pysyviä. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vilkastuttaa aineenvaihduntaa, edistää laihtumista ja tuo lisää energiaa.


9. Einesten välttely


Hyvissä ohjeissa korostetaan puhtaamman ravinnon merkitystä ja kehotetan välttämään prosessoitujen ruokien käyttämistä.


- Einekset eivät ole edes ruokaa, ne ovat vain sekoitus kemikaaleja, laihdutuksesta kirjan kirjoittanut Marisa Peer sanoo lehdelle.


Jos et tiedä, mitä pakkauksen kyljessä oleva merkki tarkoittaa, älä käytä tuotetta, Peer painottaa. Kun ruoan tekee itse ja välttää valmiita maustekastikkeita, ravintonsa sisällöstä on aina paremmin selvillä.

Oma kuntoilu

Tänään, viikon tauon jälkeen olin taas kuntopyörän satulassa. Aikaa käytin tällä kertaa 41 minuuttia, josta tehokasta fillarointia oli kaikkiaan 20 minuuttia.

Mutta otetaan nyt käsittelyyn tuo kokonaisaika, jonka mittäsi Suunnon MemoryBeltillä. Kaloreita siis kulutin 678 kilokaloria, joka on mielestäni kohtuullisen paljon suhteutunna käytettyyn aikaan. Toisaalta se kuitenkin kertoo enemmänkin kehnosta kunnostani, sillä homman jälkeen, siis virutettuani minäni, oli täysin naatti. Oikeastaa paremminkin sellainen lakastunut ja irti kirkaistu naatti.

Keskisyke oli 117 kertaa minuutissa, joka on minulle melkoisen hyvä saavuts. Kovimmillaan minäni takoi lukeman 144 kertaa minuutissa. Se ylittää tavoitesykkeeni, sehän näet lasketaan, siten että ikävuodet vähennetään luvusta 220 ja sitten siitä lasketaan 90%. Eli minun sykkeeni korkeimmillaan voisi tai tulisi olla noin 140 kertaa per minuutti.

Mielenkiintoinen kuitenkin on se tulos, että reippaasti sykki pulssi 21 minuttia ja jopa kovaa  4 ja ½ minuuttia. Mutta olin homman jälkeen todella lopussa ja se on jatkunut pitkin päivää. Joskin nyt se on melkein parantunut. Pitää kuitenkin ottaa vielä rauhallisemmin koko kuntoilu. Ehkäpä huomenna olisi syytä mennä uimaa?

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Francesco Petrarcan koti Padovassa Italiassa
583.


Jos ja kun puhutaan läskeistä ihmisen tapaisessa olennossa, niin silloin aina vähäkin on paljon. Muutama kilo lisää läskiä voi olla paljon, mutta voi olla myös tosinkin.

Kuten kaikki varmaan tietävät niin liikakiloihin ja lihavuuteen liittyvät sydän- ja diabetesriskit saattavat pienentyä jo suhteellisen pienellä laihduttamisella, tämän osoittaa jälleen kerran tuore yhdysvaltalaistutkimus. Siksi laihduttamisesta ei kannata luopua, vaikka tulokset jäisivät aluksi melkoisen vähäisiksi ja pieniksi.

Tämän yhdysvaltalaisten tutkimuksen perusteella apua on jo kymmenen prosentin painonpudotuksesta kahden vuoden aikana. Ylipainoisilla keski-ikäisillä naisilla tämä riittää kohentamaan kolesterolitasoja sekä insuliini- ja glukoositasapainoa. Tietenkin tästäkin pudotuksesta suurimman hyödyn saavat suurimmassa sairastumisriskissä olevat.

Valitettavasti merkittävä osa ihmisistä vähitellen lihoo ikääntyessään etenkin, jos he eivät harrasta liikuntaa ja liikkuvat muutenkin vähän. Tämä on blogistille hyvin tuttu ilmiö, kuten vakavat sairaudetkin, Mutta tämän negatiivisen  kehityksen pysäyttäminen tai kääntäminen pienelläkin laihduttamisella voi pienentää lihavuudesta johtuvia terveyshaittoja. Kaikkia lihavuuden haittoja se ei kuitenkaan poista. Vasta ns. normaalipaino tuo tähän ratkaisia, mutta kuitenkaan me emme vielä voi ratkaisevasti muuttaa ihmisen perintotekijöitä, jotka kuitenkin ovat aina keskeisessä roolissa ihmisen sairastumisen tai terveyden suhteen.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Siihen osallistui 417 keskimäärin 44-vuotiasta lihavaa ja ylipainoista naista.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Nyt liikettä niveliin...

582.
Näin se pitäisi toimia...


Nyt aloitetaan…


eikä meinata, sillä taas on tullut se aika vuodesta, kun moni mieskin harkitsee treenin ja yleensä kuntoilun aloittamista. Mielessä kuitenkin pyörii ajatus rapakunnosta ja tuskaisesta ja pitkästä tiestä kohti kovempaa kondista. Näinhän se aina on, mutta toisaalta asia ei ole noin mustavalkoinen.

Kuitenkin on ollut jo jonkin aikaa muistakin keinoja kuntoiluun, ja niistä on puhuttu tässäkin blogissa. Eli nyt seuraa hyvä uutinen: mitä heikompi kuntotaso on, sitä nopeammin se treenillä kohoaa. Ja tämä tapahtuu jopa yllättävän pienellä treenimäärällä. Voidaan todellakin katos, mitä voi saada aikaan jo kuukaudessa. Siis vain yhden kuukauden rutistuksella.


Kestävyyskunto kohoaa kohisten


 Kestävyys ei ole niitä helpoimpia ominaisuuksia kehittää, jos sinulta raskaat ja pitkät lenkit sujuvat kuin vettä vaan, niin näistä neuvoista ei ole hyötyä, mutta rapakuntoisella tilanne on toinen, koska matkaa todella hyvään kuntoon on runsaasti.


Mutta on toki mahdollista, että m maksimaalinen hapenottokyky kohoaa jopa 13 % ensimmäisen kahden viikon aikana. Mutta miten se on mahdollista?

Kun lenkillä alituiseen ravaava ja maratonjuoksuistaan muistutteleva naapurin kaveri ja jopa hänen vaimonsa saavat vain uneksia tällaisesta kehityksestä vuoden aikana. Erityisesti, jos treenisi on hieman kovatehoisempaa, vaan ei kuitenkaan aivan tapporääkkiä. Miksi pitäisi itsensä tappaa ennenaikaisesti.

Kuitenkin jo melkoisen lyhyellä harjoituksella 2–3 kertaa viikossa saat jo valtavasti aikaan. Voit kokeilla vaikkapa asiaa kuntopyörällä tai muulla vastaavalla kuntosalivälineellä tai ihan juoksemalla.


Intervalleilla tehot irti


Eli nämä intervallitreenit ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina. Yleensä kovatehoisissa intervalleissa tehdään 20–30 sekuntia maksimaalista työtä, ja sen jälkeen huilitaan 1,5–4 minuuttia. Tällainen rypistys toistetaan vain 3–4 kertaa.


Näillä tehopläjäyksillä kunto nousee jopa neljän minuutin treenillä. Ne myös parantavat insuliinihormonin toimintaa kropassa, laskevat verensokeria ja polttavat erityisesti terveydelle haitallista viskeraalirasvaa. Viskeraalirasva on rasvaa, joka jämähtää vatsaonteloon sekä sisäelinten ympärille, mistä se liikkuu tekemään pahojaan esimerkiksi verisuoniin ja maksaan.


Aina ei tarvitse räyhätä täysillä


Intervallit kiistatta toimivat, mutta innokkaimmilta intervallien puolestapuhujilta unohtuu usein, että liian kova repiminen intervalleissa saattaa olla riskaabelia. Kainen lisäksi he eivät ole tainneet vetää näitä treenejä turhan monille hieman heikkokuntoisemmille. Käytännön treenissä maksimaaliset rypistykset nimittäin saattavat pistää tottumattoman äijän kaksinkerroin ja ihmettelemään pian edessään viimeistä ruokalistaa. Naiset ovat tosin usein tässäkin asiassa meitä miehiä paljon fiksumpia.


Maksimaaliset treenit vetävät lihakset niin kovasti maitohapoille, että hieman vähemmän treenanneella äijällä äärimmillään jylläävät hapot ja maksimiin pomppaava syke saattavat aiheuttaa helposti hankalia tuntemuksia ja sangen epämiellyttävää oloa.


Treenistä saa samankaltaisia hyötyvaikutuksia, vaikka sitä ei tekisi aivan sata lasissa. Treenin työaikaa voi kasvattaa 20–30 sekunnista 60 sekuntiin. Tehoa voi tiputtaa niin, että syke nousee noin 90 prosenttiin maksimista. Sykemittaria käyttävät voivat laskea maksimisykkeensä vähentämällä ikänsä luvusta 220.

Kun maksimisyke kerrotaan 0,9:llä saadaan sopiva tehoalue. Jos mittaria ei omista ja lomarahat käyttää mieluummin johonkin muuhun, voi rasituksen määrittää vaikkapa 0–10 asteikolla, jossa 0 vastaa kaukosäätimen näpräämistä ja 10 täysin maksimaalista tehoa. Tässä treenissä pyritään noin 9 tasoiseen kuormitukseen.Itselläni maksimisyke on siis 155 ja siitä 90% on noin 140. Eli katsellaan Suunto Ambit –mittaria, niin se näyttää intensiteetin.


Jos suomalaisäijälle on kertynyt ikää yli 45 vuotta tai terveys on reistaillut, kannatta käväistä lääkärintarkastuksessa ennen treenin aloittamista. Niin, ja myös neidit ja rouvatt saavat tehdä tätä treeniä. Heillä ikäraja menee sydän- ja verisuonitautien myöhäisemmän ilmenemisen vuoksi 55 vuodessa.


Äijäinintervallit


Treenin tietenkin voit tehdä pyöräillen, juosten, sauvakävellen ylämäkeen tai vaikka soutaen. Tee itsellesi mieluisinta kestävyyslajia.


a) Tee alle noin 5 minuutin rauhallisempi verryttely.


b) Tee ensimmäinen 1 minuutin spurtti ja tarkasta syke sykemittarista spurtin jälkeen.


c) Tee hyvin rauhallista työtä 60 sekuntia ja toista spurtti.


d) Toista sama ralli aluksi 6 kertaa ja nosta vetojen määrä pikku hiljaa 10 spurttiin.


Lihasvoima – nopeimmin kohoava kunto-ominaisuus


Voima kasvaa fyysisen kunnon osa-alueista kaikkien nopeimmin. Jopa muutamat treenit saattavat nostaa voimatasoa kymmenkunta prosenttia. Kuukauden harjoittelulla voi hyvin päästä 20–30 prosentin voimankasvuun, tietyissä liikkeissä kehittyminen voi olla nopeampaakin.


Myös lihasmassa alkaa kasvaa saman tien. Jo kahden treenin kuluttua esimerkiksi reisilihaksesta voidaan mitata kasvua. Kilo lisää lihasta ensimmäisen treenikuukauden aikana ei ole SuomiMiehelle utopiaa, vaan realismia. Tässä suuntaviivoja voimaharjoitteluun.


Miten huomaat tämän arkielämässä


Kunnon kohoaminen nostaa nopeasti energiatasoja arjessa. Työpäivän jälkeen jaksaa tehdä muutakin kuin lösähtää sohvalle. Parantunut lihasvoima näkyy tehokkaammissa arkiaskareissa – kyykistyminen ja istumaannousut alkavat sujua helpommin.


Myös terveysmuuttujat kohentuvat. Todennäköisesti onnistut sulattamaan erityisen haitallista sisäelinrasvaa. Tämä näkyy monesti ulospäin siinä, että vyöhön saa tehdä reiän, pari lisää. Hyötyjen lista on pitkä paremmasta työtehosta aina piristyneisiin petipuuhiin.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Lähtö.
581.


Pitkästä aikaa sain vastatuksi kirjavisaan ja tässä on vastaukseni ja sen mukana lähettämäni kuva.


Sota on yleensä julmaa ja raakaa, mutta erityisen julmaa ja raaka se oli kun natsien saappaiden rautakorot polkivat kansakuntaa. Tämän tähden jotkut parhaimmat natsien terrorivallan aikana syntyneet teokset ilmestyivät muualla kuin natsihallinnon alla. Vuonna 1943 huhtikuun 6. päivänä ilmestyi kaukana Euroopan sotatantereesta, New Yorkissa ja kahdella eri kielellä teos, josta tuli eräs maailman suosituimmista teoksista.Mennyt vuosi oli niin tämän teoksen kuin Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä teoksen ilmestymisen juhlavuosi.

Kirja on käännetty 270 kielelle tai murteelle, sitä on myyty 145 miljoonaa kappaletta, yksinomaan Ranskassa teosta (jossa on alkuperäisesti vain 104 sivua) on myyty 12 miljoonaa kappaletta. Hiljattain se valittiin maailman 4. tärkeimmäksi kirjaksi. Lisäksi heinäkuun 31. päivänä tätä vuotta tulee kuluneeksi 70 vuotta kirjailijan kuolemasta  kun hän katosi lennollaan Marseillesin lahdella ja näin kuoli Ranskan puolesta.

Kanadalaiset ovat laittaneet tuon suuren pikkuteoksen jo nettiin jo helmikuussa 2007. Teksti on siellä kuvien kanssa. Koska ole itse käyttänyt juuri tätä kirjaa kielen oppimisen hienona apuna, sillä siellä eri ranskan aikamuodot ja muut hienoudet tulevat hienosti ja johdonmukaisesti esille, niin tässä näyte tekstistä:

« Je crois qu’il profita, pour son évasion, d’une migration d’oiseaux sauvages. Au matin du départ il mit sa planète bien en ordre. Il ramona soigneusement ses volcans en activité. Il possédait deux volcans en activité. Et c’était bien commode pour faire chauffer le petit déjeuner du matin. Il possédait aussi un volcan éteint. Mais, comme il disait, « On ne sait jamais ! » Il ramona donc également le volcan éteint. S’ils sont bien ramonés, les volcans brûlent doucement et régulièrement, sans éruptions. Les éruptions volcaniques sont comme des feux de cheminée. Évidemment sur notre terre nous sommes beaucoup trop petits pour ramoner nos volcans. C’est pourquoi ils nous causent des tas d’ennuis.”

Juuri tämä kohta oli suomenkielisenä käännöksenä visan kohteena, se on ensimmäinen kappale luvusta IX. Ja samalla kohtaa on kuva, joka seuraa ohessa. Tämä lastenkirja, joka jokaisen aikuisen pitää ehdottomasti lukea niin monella kielellä kuin vaan jotenkin hallitsee, on enemmän kuin satukirja, se on oikeastaan elää suurempi opas ihmisenä olemiselle.

Pikku Prinssi  tai alkukielisenä Le Petit Prince on Antoine de Saint-Exupéry’n  (199 – 1944) hienoa ja viimeinen teos. Se on kuin joutsenlaulu hänen upealle kirjalliselle uralleen. Siinä hänen omat kokemuksensa ja maailmankuvansa, moraalifilosofiansa ja eettinen ajattelunsa tuleva esiin hienona kokonaisuutena.

Tuo kirja löytyy kokonaisuudessaan netistä ja vieläpä alkuperäisin kuvin varustettuna. Siis ranskankielisenä ja osoitteesta:

http://wikilivres.ca/wiki/Le_Petit_Prince

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Emme me enää lihoa?

Mejenes'in kirjasto Ain en Provencessa.
580.


Uutinen THL:n toimesta


Tereveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on meille suomalaisille iloinen ja hyvä uutinen. Suomalaisten lihominen on pysähtynyt! Voiko tämä olle edes totta vai onko se unta ja huumaa?

Meidän ylipainoisten määrän kasvu on pysähtynyt, näin siis  kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Koska viimeiset viisi vuotta ylipainoisten osuus miehistä on pysynyt noin 60 prosentissa ja naisten reilussa 40 prosentissa. Sitä ennen ylipainoisten osuus väestöstä kasvoi useiden vuosikymmenten ajan.

Kuitenkaan THL:n pääjohtajan Pekka Puskan mielestä lihomisen pysähtymistä ei selitä mikään yksittäinen asia. Siihen ovat vaikuttaneet esimerkiksi valistus, limsavero ja arkiliikunnan lisääntyminen. 

"Mikä näistä on ollut muita tärkeämpi, on vaikea sanoa. Niin monella tavalla on suomalaisessa yhteiskunnassa alettu ylipainosta puhua, että sen on pakko vaikuttaa", Puska toteaa.

Puska myös muistuttaa, ettei lievä ylipaino sinänsä ole vaarallista yksilölle, mikäli tämä ylipainoinen harrastaa liikuntaa, ei tupakoi ja veren kolesteroli ja verenpainearvot ovat kunnossa. Kuitenkin ylipainosta johtuvia terveyshaittoja saavat vasta lihavat, eli he, joiden painoindeksi on yli 30.

Tässä pari vinkkiä painoindeksin laskemiseksi:

- Vanha tapa laskea painoindeksi: TÄSTÄ 
- Uusi tapa lapskea painoindeksi: TÄSTÄ


Eettiset valinnat nousemassa trendiksi

Kuten olen jo aiemmin kertonut, niin tutkimuksen mukaan karppauksen, eli vähähiilihydraattisen ruokavalion, suosio näyttää hiipuneen. Voi-kasviöljyseosten käytön kasvu on pysähtynyt, eivätkä naiset enää vähennä leivän syöntiä.

Tosin laillistetun ravitsemusterapeutin Reijo Laatikaisen mielestä karppaustrendi ei ollut yksinomaan pahasta. Hyvänä tekona karppaukselle voisi antaa hänen mielestään hieman kunniaa myös ihmisten laihduttamisesta tai ainakin painonhallinnan pohdinnasta tuomisesta ihmisten tietoisuuteen.

"Ei voi poissulkea, etteikö karppauksella olisi jotain pientä merkitystä. Oli se niin iso trendi", Laatikainen toteaa.

Karppauksesta tuli Laatikaisen mielestä suosittua siksi, että sen käytöstä laihduttamiseen on olemassa myös tieteellistä näyttöä. Jotta ruokavaliotrendistä tulisi valtavan suosittu, niin olisi sillä oltava Laatikaisen mukaan myös tieteellinen perusta. Siksi mistään uudesta trendistä tuskin tulee mitään yhtä suurta ja suosittua kuin karppauksesta. 

Laatikainen kuitenkin uskoo, että etenkin nuorten ruokavaliossa korostuvat lähiaikoina eettiset valinnat. Lähiruoka, luomu ja kasvissyönti lisääntyvät, punaisen lihan ja juuston käyttö taas vähenee. Tämä vaikuttaa erotyisesti sydän- ja verisuonitauteja vähentävästi.

"Punaisella lihalla on suuri hiilijalanjälki. Tulee myös koko ajan enemmän näyttöä, ettei sen liikakäyttö ole terveellistä", Laatikainen toteaa.