keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Mitä liitoskuntien syrjäkylille on tapahtunut?

573.

Tänään puhutaan taas suulla suuremmalla. Turun yliopiston, eli toisen Alma Materini, tiedotus on julkaissut mielenkiintoiseen arteikkelin liitoskuntien syrjäkylien näkemyksistä kuntaliitoksesta.

Liitoskuntien syrjäkylissä ollaan tyytyväisiä muutokseen 
 
Koskihaara esitteli vielä julkaisemattomia tutkimustuloksiaan Turun yliopiston 15.11.2013 kansatieteen oppiaineen järjestämässä kuntaliitosta kulttuurisena ilmiönä tutkineessa seminaarissa. Oppiaineessa on meneillään Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista ja kuntalaisten näkökulmasta –tutkimushanke.

Koskihaara on tutkinut asukkaiden näkemyksiä Mynämäki-Mietoinen, Salo-Kisko-Suomusjärvi, Pälkäne-Luopioinen sekä Hämeenlinna-Kalvola -liitoksista. Kritiikin rinnalla kerrottiin liitoksen tuomista parannuksista.

– Esimerkiksi syrjäkylän asemassa aiemmin ollut kylä onkin kuntaliitoksen myötä saanut alueelleen kirjastoauton pysähdyspaikan, kun uudessa kuntakontekstissa on järjestetty uudelleen kirjastoauton palvelut kattamaan koko uutta kuntaa. Tai syrjäkylänä ollut alue sijoittuukin uudessa kunnassa selvästi lähemmäs uuden kunnan keskustaa. Aiempi "sijaintihaitta" on muuttunut positiivisempaan suuntaan, Koskihaara sanoo.

Koskihaaran havainnon mukaan liitoksista jää kitkerä sivumaku, jos uusi kunta lakkauttaa perinteiset kokoontumistilat, nostaa yhdistyksiltä perittyjä vuokria, vähentää yhdistysavustuksia tai kunnan omistamien kiinteistöjen ja alueiden hoitoa.

– Pikkuhiljaa näyttää myös siltä, että kuntien hallinnon taholta ollaan myös ottamassa entistä enemmän kontaktia kylien suuntaan, ja pyritään muun muassa luomaan mahdollisuuksia viime aikoina paljon keskustellulle paikallisdemokratian toteutumiselle, Koskihaara toteaa.

Juuret ratkaisevat

 Samaan tutkimushankkeeseen pro graduaan tekevän Lauri Katiskosken havaintojen mukaan tyytyväisyys on suoraan suhteessa siihen, onko henkilö syntynyt seudulla vai sinne muuttanut. Hän tutkii Suomen pienimmän suomenkielisen kunnan, Velkuan, liitosta Naantaliin.  Kunnan syntyperäiset asukkaat näkivät liitoksessa paljon uhkia, kuntaan muuttaneet mahdollisuuksia.
 
– Koulun opetustarjonta on monipuolistunut ja alueen asukkaille on pystytty järjestämään myös esimerkiksi erilaisia ryhmäliikuntavuoroja ja terveydenhuoltopalvelut ovat monipuolistuneet, Katiskoski kertoo tutkimuksensa tuloksista.
 
Katiskosken tutkimus paljastaa, että pienillä ratkaisuilla on suuri merkitys siihen, miten asukkaat suhtautuvat kuntaliitokseen. Kuntatiedotteen jakamisessa tapahtunut muutos heijastui suhtautumiseen koko kuntaliitokseen.
 
Itsenäisen kunnan aikaan Velkualla ilmestyi joka viikko kuntatiedote, jossa kerrottiin virallisten kuulutusten lisäksi esimerkiksi kadonneista kissasta, lahjoitettavista lastenrattaista tai hävinneistä kotiavaimista. Liitoksen myötä Naantali halusi kaikille alueille yhtenäisen kuntatiedotekäytännön, jossa viesti lähetetään kerran kuukaudessa. Se muutti myös tiedotteen sisällön virallisemmaksi.
 
Tiedoteen on kirjoittanut Erja Hyytiäinen
sivulla: http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/liitoskuntien-syrjakylissa-ollaan-tyytyvaisia-muutokseen.aspx

1 kommentti:

  1. Joo, liitoksia sanoi valtio kun kunnan pöydästä nousi...
    Täällähän on vitsi nimestä, meillä. Kun vanha lossinkuljettaja ei ollut ymmärtää että jauhetaan ja jauhetaan samaa nimi asiaa ja baarin pelikoneelta palattuaan totesi lakonisesti: mikä lounais kirkkokunta, det blir nog skärigårdskonkurs och pankrott! Aivan oikeassa oli Granqvistin Eikka, niin tuli. Kirjastoon tulivat kyllä myöhästymissakot käyttöön, että sikäli, toivoa on. Se on täällä juhlavaa kun on sakkoja kirjastoon mja jotain asiaa mistä puhua. Supersosiaalisia kun olemme, väitän osaavani olla kuin kaupunkilaine mutta en vähääkään tahdo tehdä niin.

    VastaaPoista