tiistai 30. huhtikuuta 2013

Elämä on - murheita ja Slankaa

DIEETTIPÄIVÄ II - 181
Joskus Pariisissakin sataa.

Strömsö

Ei aina käy niin onnellisesti kuin Strömsössä. Sen olen nyt saanut kokea ja se on ollut syynä myös kirjoittelun vähäisyyteenkin.

Ensinnäkin Pomo oli sairaana koko menneen viikon, oksenteli ja muutenkin alas- ja ylösantoi. Lääkärit epäilivät Norovirusta. Sitten määrättiin ohjeet, että juoda pitää ja paljon. Hain apteekista nesteytystablettejakin ja yritin juottaa. Vaan ei onnistunut. Oli Pomo hankalin potilas jonka olen ikinä kokenut. Kaikki oli vain pahaa ja huonon makuista.

Lopulta, eli sunnuntaina päätin viedä Pomon keskussairaalan ensiapuun. Ja katso, siellä hän pääsi kaiken jonon ohitse ja heti hoitoon eli tiputukseen. Ehkä ikä oli eräs kriteeri, sitä hänellä on jo 85 vuotta.

Lähdin autollani tulemaan kotiin sairaalasta ja joten vaan ajelin yllättävän rauhallisesti ja tasaisesti. Tuossa noin puolivälissä auto nykäisi parisen kertaa, eli moottori piiputti. Olinhan juuri torstaina teettänyt nokkahihnan, vesipumpun vaihdon ym. vaatiman 80.000 kilometrin välein tehtävän huollon. Eli mitäs nyt, sillä tuon jälkeen syttyivät kaksi moottorin varoitusvaloa, jotka kehottavat ajamaan välittömästi huoltoon.

Sunnuntaina ei mihinkään huoltoon pääse, ei ne avaa vaikka kolkuttelisinkin. Eli maanantaina menin heti aamusta. Ammattimiesten arvion mukaan, ja sen myötä minun on elettävä, he tietokoneanalyysin avulla esittivät että kiertokangen  sytytystä säätävä anturi on vioittunut. Se päättää miten sytytys toimii ja osan tilaaminenkin kestää. Mitäs minä muuta voin kuin antaa poikien räplätä laitetta ja saada se kuntoon.

Pomo kotiutui saíraalasta ja pirteänä kuin peipponen ja tavanomainen komentotalous palasi, joten se oli merkki toipumisesta.

Maanantaina sain uuden astmaa hoitavan lääkityksen, joka jatkuu seuraavat kolme kuukautta.  Eli sekin on tässä vielä koettava kaiken muun kurjuuden ohessa. Olin jo virittynyt siihen uskoon, että astman suhteen selviäisin helpolla. Vaan toisin kävi, tuo äsken koettu flunssa pirulainen teki temppunsa ja sai sen vakavoitumaan uudelleen.

Helsinski

Ensin kuuluu pauhu,
sitten näkyy sauhu,
sieltä tulee se Paunun vaunu.

Huomenna täti Olga, vanhan loistavan ravintoloitsijatuttuni on kutsunut minut vappulounaalle Helsinkiin. Nyt menen sinnekin Paunun pikavuorolla. Ja kuin vanhaa vitsiä väännellen totean vain, että kaikkihan tietävät sen mikä on NYSSE, sehän on se kaupunkin onnikka Tampereella. Mutta kuka tietää mikä on JOSSE? No se on se Paunun onnikka, jolla minäkin aion mennä ja tuolla huomenissa.

Hyviäkin uutisia

Vaikka elämä ei ole aina vain Strömsön kaltaista onnelaa, niin aina sinne jotain myönteistäkin joukkoon sopii. Olin siis tänään aamulla terveydenhoitajan vastaanotolla ja siitä minun mieleni niin hyväksi tuli.

On näet kulut kaksi kuukautta siitä viimeisimmästä melkein TIA-kohtauksesta, joka siis onneksi ei päässyt kuin ajatuksen asteella. Onnistui estämään sen napapiikillä lähes heti kohtauksen lakuminuutilla. Eli oli verikokeissa menneen viikon lumilla, joita silloin vielä todellakin oli.

Tuloksiin. Kokonaiskolesteroli oli nyt 3.2 ja sen pitää olen alla 5. Huono kolesteroli on 1.83 ja sen pitäisi oleman alle 3. Mutta minulla tuon arvon pitää olla juuri tuossa 1.8 korvilla, eli ihan oikea tuntuu olevan suunta. Sitten hyvä kolesteroli on 0.95, ja sen suositusarvot ovat 0.95-2.00 eli se oli juuri alimmassa arvossaan.

Jos kuitenkin nykyisiä tuloksia verrataan esimerkiksi syksyn 2006 tuloksiin, olin juuri talvella saanut sydämeeni proteesin, niin ero on melkoinen. Esimerkiksi kokonaiskolesterolini oli silloin 5.1, huono kolesteroli 3,43 ja hyvä kolesteroli 0.88. Kun itsekin voin havaita, niin muutosta on havaittavissa.

Mutta kiitokset tuosta muutoksesta menevät tietenkin Hoikistamon teamleaderille Annelle, sekä nauttimilleni Slanka-tuotteille. Se nyt vaan on niin hyvää, toi Slanka vanilja!


torstai 25. huhtikuuta 2013

Kyläpolun ensimmäinen Leskenlehti.
DIEETTIPÄIVÄ II - 176

On se vaan...

Eilen vein ja kävelin takaisin ja tänään hain ja menin kävellen. Siis auton kylän toisella laidalla olevaan autokorjaamoon. Matka ei kylän pienuuden takia ollu kovin kummoinen, vaan matka kävellen oli yhtä tuskaa. Eilinen kotiin kävely on huomattavasti tuskaisampi kuin tanään korjaamolle kävely. Yksinkertainen syy, tai oikeastaan kaksinkertainen, sillä väärät kengät olivat se ensimmäinen syys ja toinen oli kihti siis eilen paljon pahempi oikeassa jalassa kuin tänään. Auto tuli huollettua ja seuraava tänän lajin huolto eli ns. iso huolto on seuraavan 80.000 kilometrin kuluttua.

Tunne itsesi

Minulle tuo antiikin kreikkalaisten filosofien toteamus merkitsee ainakin sitä, että tunnen olevani syöppö. Jotkut ovat siis juoppoja, mutta minä olen syöppö. Juopot saavat parhaan avun AA-kerhoilta, jossa he oppivat elämään ilman viinaa. Minulle on tärkeätä puolestaan Hoikistamon vertaistuki ja sen myötä Slankan VLCD-tuotteet, jotka opettavat minua niukempaan ravintoon ja siten saavat aikaiseksi jopa painon pudotusta.

Nyt heraa aiheellisesti kysymys, että minäkö siis syöppö, eli olenko ongelma-aterioitsija? Mutta miten asian kanssa on kun tarkastelen itseäni ja yleisesti tunnettuja syöppöyden periaatteita?

Ajatteletko ruokaa koko ajan ja onko lounaan nautittuasi mielessä jo välipala ja sen jälkeen illan herkut?  Jos tunnistaa itsessään nämä oheiset viisi oiretta, niin ne saattavat kieliä ruokariippuvaisuudesta eli syöppöydestä. Myös pakonomainen syöminen tunnetaan myös ruokariippuvuutena, jonka tunnuspiirteitä useimmiten ovat hallitsematon syöminen, salassa ahmiminen ja näistä pahan olon ja häpeän tunteminen. 


Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että joillekin ruoka, varsinkin runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävät, aiheuttavat aivojen mielihyväkeskuksessa stimulointia ja jopa addiktioita, siis juuri sitä syöppöyttä.

1. Ahmiminen

Tähän häiriöön kuuluu epätavallisen suurten annosten syöminen säännöllisesti. Ahmijat eivät pysty kontrolloimaan sitä, kuinka paljon he syövät ja mitä he syövät. Yleensä he syövät nopeasti, kuin humalahakuisesti, saavuttaakseen mielihyvää ruoasta. Ahmijoilla on diagnosoitu usein masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tässä on siis enemmän kuin paljon yhteyttä juoppouteen.

2. Sietokyvyn nouseminen

Jos voit syödä tuhansia kilokaloreita kerralla ilman pahoinvointia, olet todennäköisesti rakentanut vahvan toleranssin. Jättisuurten annosten syöminen on terveysriski. Jos siis suuhusi menee päivittäin tai useita kertoja viikossa paljon ruokaa kerralla, kannattaa hakea apua ennen kuin ongelma lähtee täysin käsistä ja aiheuttaa peruuttamattomia oireita. Eräs keinon on uusien tapojen opetteleminen ja siinä auttavat yleensä samat asiat kuin minulle ovat tehneet Slanka, Laihduttamo ja ryhmävetäjä Anne.

3. Masentuneisuus ja mielialan vaihtelut

Jos ja kun ruoka-addiktit eli syöpöt menettävät hallintakykynsä ruoan suhteen, niin samalla he yleensä menettävät myös kontrollinsa oman elämänsä valvomiseen. Tämän vuoksi addiktin eli syöpön itsetunto voi laskea dramaattisestikin ja hän saattaa tuntea, että hänen elämänsä on arvoton.

Kun riippuvuus syömisestä velloo kuten viinanhimo juopolla, niin ahmija on helposti tyytymätön, väsynyt ja unelias. Samalla tavoin heillä on myös vierotusoireita, kuten vapinaa ja huimausta, kun he siis eivät syö tai varsinkin kun he eivät saa lempiherkkujaan suurta määrää. 

4. Salassa syöminen

Useimmat ruokariippuvaiset ihmiset peittelevät tunteitaan, kun käsitellään aiheita ”ruoka”, ”syöminen” ja ”paino”. Miksi, toteavat he, niistä pitäisi edes keskustella.  Näin ahmijoiden ylensyöminen tapahtuu yleensä salassa. 

Ruoka-addikti voisi syödä normaalisti ja sivistyneesti ystäviensä tai jopa perheensäkin kanssa, mutta hän mieluusti ottaa usein esimerkiksi makeiset salassa muilta tai viimeistään kotona ahmien.

5. Seuraamukset tiedossa, mutta silti jatketaan

Yleensä syöpöt ovat tietoisia, että heidän käyttäytymisensä voi johtaa todella nopeaan painonnousuun ja vaaralliseen lihavuuteen. Heillä on myös suurempi riski sairastua muun muassa diabetekseen ja verenpainetauteihin. Tästä huolimatta syöpöt syövät liikaa, eivätkä välttämättä välitä asiasta, koska eivät pysty lopettamaan syömisiään - vaikka eivät olisi enää nälkäisiä ja vaikka kuinka tiedostaisivat riskit, oman syöppöytensä ja terveytensä vaarantamisen.






tiistai 23. huhtikuuta 2013

Hoikistamo, Slanka ja minäkin

Fiat 500 Rooman Trasteveren kaupunginosassa.

TAPAAMINEN II - 11 JA DIEETTIPÄIVÄ II - 174

Hoikistamo

Pääsin tänään, siis pitkästä aikaa Hoikistamon vertaistukiryhmään ja Annen kanssa ajatuksia vaihtamaan. Se oli enemmän kuin tärkeätä, sillä moraali tässä taitaa vähitellen pettää. Sen pettäminen on pahempi juttu kuin mikään muu.

Mutta tapaaminen on kaikin puolin onnistunut ja saatoi antaa Annelle vinkin. Hän näet on etsinyt mm. sisarelleen käänykän kuoria. Itse oli juuri ennen Hoikistamon tapaamista ostanut itselleni Riihimäeltä nahkasta tehdyt kuoret, sellaisen tablettilaukun oloiset, eli sivusta avattava ja simme sopii pari korttiakin. Kaveri myy moisia Lumia 920 tarvikkeita Huuto.netissä ja ne loytyvät hakusanalla: Nokia Lumia 920 tyylikäs nahkainen lompakko ja myyjän tunnus on terry777. Suojukset ovat todella hyvän näköiset ja hyvin tehdyn oloiset. Suosittelen hankkimaan turvaa Lumialle.

Onneksi sain tankattua Slankan vaniljaa, sillä se on melkiein finaalissa, tosin puuroa on vielä jäljellä lähes pariksi viikoksi.

Oma tilanne...

Eilisen urheilu on siis tänään katsottuna urheilua oman terveyden kanssa. Oikean jalan kihti vain paheni ja tänään Hoikistamolle mentäessä tuntui myös vasemman jalan isovarvas hyvin oikuttelevalta ja kovasti tautia pukkaavalta. On se vaan niin suuresti siistiä, että perintöosuuteni koostuu vain kaikista mahdollisista sairauksista, vammoista tai muuten vaan kuntoa heikentävistä osasista. On se toki perintöosuus sekin!

Kuitenkin elämä jatkuu ja jo se ei jatku niin...

Lisäys

EIlisen fillarilenkin, joka jäi tosin kovin lyhyeksi, aikana tapasin kahdsti kirjailija Tuomas Kyrön, tuon mielensäpahoittajan kirjoittajan. Hän polki lenkkiä päinvastaiseen suuntaan kuin minä, mutta polki kuitenkin. Hänelle sopi paljon navakammin vastatuuli, josta reitin välintäni tähden en itse joutunut kärsimään.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Se alkoi sittenkin...

Iloa elämään - kirjakoju Pariisissa!

DIEETTIPÄIVÄ II - 173

Tilaa aina on...

Jos yhdestä ongelmasta pääsee eroon, tarkoitan tuota lääketestausta ja sen aiheuttamaan voimakasta sivuvaikutusta, niin toinen ongelma on heti tyrkyttämässä itseään poistuneen tilalle. Näin kävi siis perjantainakin. Iltapäivän aikana alkoi jo tuntua varpaistossa sellaista tuskan väreilyä, että aavistin kihtiä saapuvaksi. Ja se tuska jatkuu toki edelleenkin. Toivon vain, että se ei tuosta pahenisi ja tulisi toiseenkin isoonvarpaaseeni. Silloin joutuisin taas turvautumaan pyörätuoliin, koska liikkuminen kävellen olisi liian tuskallista.

Tästä on ollut seurauksia, Ei haluttanut kirjoittaa blogia, koska se olisi ollut vain yhtä ja samaa valitusta, tuskailua ja lukijan kiusaamista. Liikkua ei ole vainut, koska tuskat ovat olleet aivan mielettömät. Kipulääkkeet eivät auta ja varsinainen kihtilääke olisi pitänyt ottaa jo ennen oireiden ilmaantumista. Pitäisi siis vielä olla ennustajaeukkokin. Aika on kulut ilman sukkia ja jalkineita. On muuten menneet tunnit hitaasi. Lisäksi yöt ovat olleet yhtä valvomista, koska jotenkin vain se isovarvas osuu aina ja joka paikkaan. Seurauksena on kiroilu ja tuskasta karjaisu.

Tänään

Olin urhoollinen ja kiskoin  fillarointikengät jalkaani. Ei siitäkään selvitty ilman tuskanparahduksia. Mutta kuitenkin sen tein. Ja lähdin ulos kevään ensimmäisen ulkofillaroinnin suoritukseen, Ei tullut edes kylmä, vaikka jalassa olivatkin vain fillarointihousut.

Tosin ajoin vain ns. pienen lenkin, joka pituudeltaan on vähän rohkeat 5 kilometriä. Sen jälkeen ajoin vielä hiukan sisäfillarilla, nyt tosin ilman mitään jalkineita, ja silti tuska lopetti tekemisen ennen kuin määränpää oli saavutettu.

Fillarointi à la naturelle toi saaliiksi n. 5,18 kilometriä, johon meni aikaa 18 minuuttia ja saalistuskaloreita meni 211 kilokaloria. Sitten oli vuorossa sisäfillarointi, joka kesi jostain kummasta syystä myös 18 minuuttia kunnes tuskat ylittivät nautinnon. Sisäfillaroinnin kalorikulutus jäi aavistuksen pienemmäksi ja oli 209 kilokaloria. Eli jotenkin mielekkäästi pääsyin lähes tasakulutukseen kummassakin tapauksessa.

Kun tarkastellaan lähemmin esim. sykettä niin  maksimi oli 120 / 121 (ulkofillarointi ensiksi), minimissää sykin 70 / 84 ja keskiarvona sain saaliksi 70 / 84 pompahdusta minuutissa. Melko tasaisia ovat luvut ja alkuarvossa on joltainenkin ero, joka tietenkin selittää keskiarvon. 

Huippuharjuitusvaikutus oli molemmissa tapauksissa sama eli 2.1 / 5  joka siis kirjallisesti tarkoittaa ylläpitävää. Eli ei kovin kummoistakaan ollut tänäpäinen suoritusteni taso. Mutta tein sen kuitenkin ja siitähän tulee yhteensä jo yli puoli tuntia kunnon ylläpitämistä. Se on oikeastaan minun saavutuksenani todella hieno. Ja missä fyysisessä kunnossa saavutettu!

Slanka

Aamulla piti käymän verikokeessa. INR-koe ei edellytä paastoamista, se vain yksinkertaisesta ilmoittaa veren viskositeetin eli sen juoksevuuden. Nyt otettiin kuitenkin laajempi valikoima erilaisia arvoja, joukossa mm. maksa- ja kolesteroliarvot. Ne vasta tulee tuloksina loppupuolella viikkoa. Mutta niitä tarvitsen vasta maanantaina kun menen terveydenhoitajani vastaanotolle.

Normaalina aamuna kun menen INR-kokeeseen niin saatan nauttia kaikessa rauhassa Slanka-puuroani, joko terästettynä tai ilman. Nyt se ei käynyt ja jouduin osoittamaan vuoroanikin noin tunnin, sillä oli paikalla testattavia melkoisesti. Paikkakunnalla on todella runsaasti Marevan-lääkitystä saavia henkilöitä. Mutta sen suurempi oli ilo ja riemu on pääsin puoli kymmenen jälkeen valmistamaan puuro-annokseni ja sitä nauttimaan. Nyt nautin se ihan à la naturelle, joka taisi olla tavallaan ennen iltapäivä ulkopyöräilylle.

Huomen menen takuusti Hoikistamon vertaistukiryhmään, sillä pystyin tänäänkin ajamaan jo molemmilla fillareilla, eikä se kaveleminen kovin pahaa tee. Niin ja juomisen, runsaan juomisen pitäisi kipua ja tuskaa vain lieventää.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Tuskaa ja ei edes Slanka-tuotteita

Bergamon kaupunki Pohjois-Italissa, mitkä värit!
DIEETTIPÄIVÄ II - 170

Vaikeaa

Ehkä se nyt loppuu. Tai oikeastaan se loppui kun aamulla kävin terveydenhoitajan juttusilla. Kyseessä oli kaksi viikkoa kestänyt astmapuhallusten kausi. Toinen eli viimeisen viikkoon kului puhallusten ja lääkityksen yhteistoiminnassa. Siinä oli isoja ongelmia. Lääkitys näet aiheutti melkoisia sivuvaikutuksia. Olen kuitenkin yrittä
nyt sinnitellä, mutta esim. liikunnasta ei ole kovin hyviä tuloksia tullut. Jotenkin lääkityksen aiheuttaman sisäinen värinä, joka on ehkä sydänperäistä, on ollut koko elämää säätelevä ongelma.

Mutta nyt se on siis ohitse. Tosin töppäilin verikokeeni täydellisesti. Piti otettaman tavanomaista INR-testiä (Marevan-lääkitykseen liittyvä) laajempi verenkuva, jossa elisivat esim. kolesteroliarvoni. Vaan ei se toiminut, koska en ollut muistanut ravinnosta pidättäytymistä k12 tuntia ennen kokeen ottamista. No asia otetaan uusiksi tulevana maanantaina, jos nyt sitten muista aloittaa sunnuntai-iltana ravinnottoman kauden.

Muute se koskee jopa Slanka-tuotteitakin. Sillä vain hivenen vettä sallitaa. Ei siis mitään siihen sisältyvää. Eli täysin kaloriton kausi on edessäni.

tiistai 16. huhtikuuta 2013

DIEETTIPÄIVÄ II - 167

Vilho Lampi, Auringon säteet.

Ohi meni

Niin siinä vain kävi, että ohi meni osallistumiseni Hoikistamon vertaistukiryhmän tilaisuuteen tänään. Miten moinen saattoi tapahtua? Ainahan kaikki on kasautuneiden syiden summa. Mutta aloitetaan pikkuveljestäni.

Aamulla kun soitin hänelle, niin hän etsi kotoaan epätoivoisesti passiaan, jota olivat hän ja vaimonsa etsineet jo koko eilisen illan. Miten tämä liittyy töpeksimisiini? Ei siis niin mitenkään.

Kun päätin vihdoin lähteä  keskipäivän jälkeisenä aikana kuntosalille ja uimaan, niin onnistuin siinä menemisessä. Sain kuitenkin tiedon Pomon soitosta, jossa edellytettiin uimisen keskeyttämistä ja välitöntä kotiintuloa. En tietenkään käytä puhelinta kuntosalilla en myöskään jostain kumman syystä uima-altaasa. Tuli kotiin ja ilmoitus olis yksinkertainen, piti lähteä lastenvahdiksi. 

Siis sitä mentiin nuppi tutisten kohden kaupungin eli ison kirkon toisella puolella sijaitsevaa kuntakeskusta. Vasta siellä huomasin, että eipä ole ollut puhelin koko päivänä mukanani. Se oli vieläkin siellä laturinjohdon päässä, jonne se olin ennen liikuntaan lähtöä sen asettanut. Ja en saanut edes ilmoitettua Hoikistamoon, että en pääse paikalle, sillä numerot olivat siellä, ja pienellä vempeleellä ei ole vielä kännyt käytössään. Siis iso harmi koko tapahtumaketju. Vain minulle voi sattua moisia töpeksintöjä.

Siis urheilusta

Olin siis tänään liikkumassa. Tosin vähäistähän ja varovaista se oli, koska oli mennyt aikaa kohtuullisesti edellisestä vierailustani. Mutta tein jotain kuitenkin.

Saaliiksi tuli kokonaista 1 tunti ja 50 minuuttia. Siitä oli osa fillarointia, osa uuntia ja osa sosiaalista surffailu. Se on erittäin tärkeässä roolista, tuo sosiaalinen surffaus tässä pienen yhteisön puitteissa. Kaloreitakin kulutun kohtuullisesti tuossa ajassa eli 861 kilokaloria, joka ei ole mitenkään vähäinen määrä. Huippusuoritusvaikutus laski hivenen aiemmasta ja jäin 2,6/5 lukemaan eli pysyi sanallisesti ylläpitävänä.

Olen joka tapauksessa tyytyväinen tähän suoritukseen, vaikka en käyttänytkään kännykkää, vaan ihan tavallista sykemittaria tuon määrittämiseen. Niin, se kännyt oli kotona vielä seuraavakin aktiviteettini aikana.

Slankattu?

Olen toki senkin tehnyt. Ja kohta aion ottaa päivä viimeisen Slankan, eli slankata vaniljan makuisella herkkudrinkillä. Aamulla tietenkin aloitin päiväni Slanka puurolla, joskin sitä ennen oli puhaltanut vaaditus astmapuhallukset ja ottanut lääkkeen ja toistanut puhallukset. Vasta sen jälkeen pääsin nautiskelemaan.

Oikeastaan tuo tulee hyvään saumaan, sillä tuo lääkitys aiheuttaa, ainakin minulle, melkoisia sivuvaikutuksia. Tunnen eräänlaista sisäistä värinää ja eräänlaista levottomuutta. Mutta sitä on kuitenkin vaikea selittää. Ja juuri tähän on hyvä apu tuosta aamupuurosta. Se oikeastaan helpottaa oloa todella paljon ja vähentää noita epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.

Kuitenkin elämä jatkuu ja kohta on iltapuhallusten aika. eli kolme kertaa ilman lääkettä, sitten lääkitys ja sitten 20 minuutin kuluttua toiset kolme puhallusta. Kaiken merkitsen tietenkin muistiin hoitotoimenpiteitä varten.



maanantai 15. huhtikuuta 2013

Polvi, Ambit, MemoryBelt ja Slanka

DIEETTIPÄIVÄ II - 166
Surrealisti belgialainen René Magritte.


Polvi

Pojalla polvi pahenee, eikös sitä jotenkin niin sanota. Tänään törmäsin siis omaan polveeni. Vaan ei polvi ollut törmännyt minun itseni tieten mikään eikä kehenkään.

Olen siis harrastanut liikkumista ja oikean jalkani polvi ryhtyi lievästi kiukuttelemaan. En siis saattanut viedä tekemistäni aikomaani lopputulokseen, eli sato jäi hivenen vajavaiseksi.

Eli kotifillarointia harjoitin, vaan en saanut lähdettyä kuntosalille ja uimahalliin. Toisaalta onneksi, sillä olisihan se hivenen noloa ollut keskeyttää tekeminen ja ihan julkisesti. Mutta onhan minut kuskattu sieltä talolta pois piippaa-autollakin, joten eihän se enää suuria asia olisi vaikka uusiksi menisi.

Tänään olin varustautunut kunnolla kotikoitokseen. Oli Suunnon Ambit rannetietokone ja sitten oli Suunnon MemoryBelt, eli sykevyö, joka tallentaa toiminnon samalla kun  se lähettää ne rannetietokoneelleni.

Tuloksia

Aikaa meni melkoisen niukalti, sillä kaikkineen eli etu- ja takatoimintoineen kului 46 minuuttia. Kaloreita sain poltetuksi hienon tasaluvun eli 555 kilokaloria. Uskomattomasti huippuharjoitus vaikutus oli 2,8/5 eli vieläkin ylläpitävä, mutta parempi kuin pitkään aikaan. Muistaisin, että noin korkeaksi se ei oli noussut kuin ulkopyöräilemisen aikana.

Huippu on aina huippu ja saavutin oman sisäfillarointihuippuni noin vähän yli 35 minuuttia aloittamisesta. Huippu oli siis 135 sykettä per minuuttia. Minimisään oli ihan alkuhetkellä koska silloin se iski vain 55 kertaa minuutin aikana. Kaikesta tästä muodostui keskiarvoksi 103 sykettä, eli paljon heikommin kuin edellisessä harjoituksessa.

Mielenkiintoista sinänsä, sillä nyt oli huippuharjoitusvaikutus korkeampi kuin edellisellä kerralla, vaikka keskisyke jäi melkoisesti alemmaksi. EN oikein osaa edes kuvitella mihin parametreihin tuon laiteen toiminnat perustuvat.

Slankattu  on

Tietty aamulla otettiin annos Slanka puuroa maistuvaista ja jälleen sitä terästin mustikoilla. Valitettavasti niin mustikat kuin puolukatkin ilmoittelevat olevansa lopussa tai ainakin hyvin vähenemässä pakastimestani. Varasin ihan koko pakastimellisen, vaan pitää tulevana kesänä varautua vielä suuremmassa määrin tulevan talven tarpeisiin.

Huomenna on mitä todennäköisemmin Hoikistamon vertaistukitapaaminen, ja en ole itselleni valmistanut muita menemisiä, joten aion olla läsnä.

Saan kuitettua syntini ja ehkä jonkinmoisen anteeksiannon. Minulle pitää siis olla hellä ja armollinen. Enhän minä muuten olisi minä.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Huutokauppa, slankaaminen

Wienin filharmoonikot kotisalissaan.
DIEETTIPÄIVÄ II - 165

Huutokauppa

Tänään sain lähdettyä. Kohteena oli Hämeen huutokauppahuoneen tavarahuutokauppa Idänpään Torpalla. Melkein alkamisen jälkeen tuli paiklle myös veljenpoikani, jonka olisin halunnut olevan läsnä myös tavaroiden esikatselussa. Hän on näet mahtava lasiesineiden asiantuntoja. Saa vanhan setänsäkin kiemustelemaan innosta tiedoillaan. Se on paljon se.

Kaupan kohteena oli paljon militariaa, eli kaikkea sotilaalliseen toimintaan ja tekemisen tai olemiseen liittyvää.

Tietty oli siellä myös kotimasta lasia ja Arabian tuotteita. Myös ihan sekalainen tavara oli mielenkiintoista ja eritoten puukkojen hinnat nousivat mielestäni melko korkeiksi.

Hienointa oli kuitenkin itsehillintäni. Se toimi täydellisesti, sillä en ostanut yhtään mitään. No, tarjosinkin kahvit veljenpojalle ja itselleni kupillisen huonoa teetä. No, ei ollut kallis keikka sekään.

Venlenpoika sai saalikseen kolme isohkoa rasiallista postikortteja, jotka ovat aina mielenkiintoinen asia. Joukossa oli kenttäpostiakin ja se tekee kokonaisuudesta vielä kiintoisemman. Olisi hän huutanut Aino Aallon Iittalalle suunnitteleman kaatimen, jota siniseksi mainittiin, mutta joka kuitenkin oli periaatteessa musta. Hivenen hitaana hämäläisenä hän kuitenkin myöhästyi. Meklari ehti nuijimaan 20 euron hinnan ennen kuin veljenpoikani ehti kiekaisemaan hinnaksi 25 euroa. Mutta ei se mitään, sillä hän oikeastaan myy tavarat edelleen ja Huuto.net toimii hänen myyntialustanaan.

Slanka

Tänään alkoi aamu onnellisesti. Olihan käytössäni pussillinen Slankan puuroa. Se nyt vaan on niin hyvää, ei sitä oikein saa edes sanotuksia tai saati kirjoitetuksi. Terästeenä oli pakasteesta sulatettuja Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärveltä kerättyjä mustikoita. Tuon kunnan entinen nimi on tietenkin Pyhäsalmi.

Kaverini siellä kerää minulle mustikat ja puolukat. Mennen kesän aikana hän keräsi ihan harrastuksekseen yli 100 ämpärillistä puolukoita. Kaveri nauttii metsässä kulkemisesta ja kerään kaikki karjat aivan käsin, siis ilman mitään poimintakoneita. Ja kun ne saan vielä perattuina ja pakastelaatikoihin pakattuina, niin se on vain yksin kertaisesti yhtä juhlaa.

Liikkuminen

Itsesuojeluvaistoni sanoin, että tänään ei harrasteta kovaa kuntoilua, sillä sen verran raskas tuo eilinen kuntoilu oli. Tosin huomenna on päivä uusi ja silloin ovat äi
jän ujeetkin taas uudet ja erilaiset. Voisin yritää uimisen ihanuutta ja katsoa miten pysyy minäni veden pinnalla. Saa nyt kuitenkin hägdä mitenkaikki menee ja tapahtuu.



lauantai 13. huhtikuuta 2013

Tuon hetken muistan, katselin BBC:n uutislähetystä,
jossa oli suora yhteys tapahtumiin.
DIEETTIPÄIVÄ II - 164

Puuro

Tänään olen nauttinut toisen Slanka puuroni.Olen myös vastannut Soneran Plazan Ellit palstgalla olleeseen melko outoon väittämään tai herjakirjoitukseen, tekstiketjun voi löytää tästä. Lisäksi tänään olen aloittanut puhallukset ja niiden myötä puhallukset lääkeen vaikutuksen alaisena.

Mutta ensiksi puurosta, joka minusta on todella hyvän makuista. Tosin terästin sitä tänään mustikoilla kuten tapanani on ollut aiemminkin tehdä. Yhdistelmä toimi loistavasti ja makunautinto oli hivelevä. Näin tulin nauttineeksi osan päivittäisestä marja ja/tai hedelmäannoksestani. Oikeastaan mieliala oli heti aamusta korkealla juuri aamupuuroni tähden.

Fillarointi

Tänään sain aikaiseksi jopa fillaroinnin. Tietenkin olen enemmän kuin tyytyväinen päivän saaliiseen.

Aikaa käytin kokonaista 1 tunti ja 21 minuuttia, mutta varsinainen fillarointi vei 50 minuuttia ja loppu oli lyhyt valmistautuminen ja jälkihoitoa. Kuitenkin kaloreita kulutun melkoisen hyvin, sillä saaliiksi saatiin 915 kilokaloria, eli toipuminen etenee kohtuullisen hyvin. Tosin ähinä ja puhina polkemisen aikana olivat melkoista kuultavaa. Taisivat jopa naapurit moisesta häiriintyä.

Saatiin sitä muutakin toki aikaisesi. Yksi hivenen rasittunut oikea polvi, jossa tuntui fillaroinnin rasitu
s. Ei toki merkittävästi, mutta kuitenkin se ilmoitti oireilemalla olemassaolostaan.

Syke toimi edelleenkin ja parhaimmillaan se oli 142 lyönti minuutissa. Vähimmillään se jysähteli 76 kertaa. Tästä  vähimmäismäärästä huomaa, että laskuri aloitti toimintansa jo ennen fillarointia, eli valmistelevana aikana. Keskiarvoksi sain todella huikean 114 kertaa minuutissa. Se on varmasti sisäfillaroinnin korkein keskiarvo. Ja hivenen korkeaksi päätyi huippuharjoitusvaikutuskin eli se oli 2,6/5 ja edelleen ylläpitävä sanallisesti ilmaistuna. Mutta en muista koska edellisen kerran se olisi ihan näin korkeaksi kohonnut.

Yhteenvetona voin todeta, että nautin vaikka huohotinkin rajusti.




perjantai 12. huhtikuuta 2013

 
DIEETTIPÄIVÄ II -163

Aamu...

Meni edellinen yö vähän valvomisen puolelle. Mutta tuli myös äkillinen herätys kun ovikellot soivat. Meillä on kaksi ovikelloa, jotta hivenen huonokuuloisuutta poteva Pomo varmasti kuulisi oven takana olijan ja sisälle haluavan aikeet. Soittaja siis herätti minut uuteen aamuun, joskaan ei varhaisaamuun.

Soittaja oli nuorimman tätini mies, joka toi heidän naapurinsa Hoikistamosta kuskaaman laatikollisen Slanka-tuotetta. Siinä sitä siis oli! Slankan puuroa kaikille meille puuroa innokkaasti odottaneille ja myös minulle siitä jo ennakkoon suurta melua pitäneelle.

Koska oli vielä toki aamuhetki niin siitä vaan valmistamaan puuroa, sitä nyt oli käytössäni. Desilitra kuumaa vettä, siihen sekotetiin pussillinen puuroainetta ja sitten luhueksi toviksi mikroon. Valmista tuli ja todella helposti.

Miltä se maistui?

Helppo oli puuro valmistaa, mutta miltä se sitten oikein maistui? Ensiksi tietenkin pitää muistaa, etät puuro on gluteeniton ja laktoositon, ei siis mikään hyla-tuote, joka on vain eräänlainen väliaste laktoosittomaan. Puuron maku oli melkoisen mieto, ehkäpä juuri em. syiden tähden. Mutta se on varmasti kaikkien helposti lähestyttävä maku, Siinä maistui miedosti omena ja kaneli, jotka voivat olla hyvinkin voimakkaita makuja, vaan ei onneksi tässä tapauksessa.

Kokonaisarvosanana voin sanoa, että suosittelen kaikille slankaajille ja muillekin läskeistään eroon haluaville.

Oma minäni

Olen ehkä tajunnut yhden syyn päänsärkyyni. Se on varmasti mahdollisimman yksinkertainen selitys ja syys, mistä päänsärky oikeastaan voi johtua. Tein toteamuksen eilen illalla aivan sattumalta kun siivoilin tai ainakin järjestelin laatikoitani. Huomasi vanhat silmälasini, siis ne, jotka ovat edellisen kierroksen linssein varustettu. Ei kun siitä vaan kokeilemaan.

Uskomatonta mutta totta, näin niillä paremmin kuin ns. käyttölaseillani. Olenhan ylpeillyt tosiasialla, että silmieni näkökyky on hivenen parantunut ja nämä viimeisimmän kierroksen lasit ovat heikommat teholtaan kuin aiemmat. Mitä siis on oikeastaan tapahtunut, sillä lähes välittömästi päänsärkyni katosi, tai ainakin se vaimeni täysin siedettävälle tasolle.

Sairastamani flunssa ja sen jälkeisen keuhkojen ja putkien ongelmatko aiheuttivat äkillisen näköni huonontumisen? Voiko tuo prosessi olla edes mahdollinen? Vain onko kyseessä puhdäs mielikuvitukseni tuote? Asiasta pitää konsultoida asiantuntijoita, sillä en ole ihan heti valmis uskomaan moiseen päätelmääni.

Muutakin on

Löysin vanhoja papereitani, joka liittyvät kuntoutukseen Kiipulassa sydänleikkausvuoden (2006) keväällä sekä tarkastuskäyntiin puolen vuoden kuluttua syksyllä.  Samoin tuli esiin vuoden 2007 syksyllä tehtyjen verikokeiden tuloksia.

Lupaan verrata sekä Kiipulan että verikokeiden tuloksia nykyisiin arvoihini. Mutta se on toisen blogikirjoituksen paikka, sillä nyt ei ole käsillä nykyhetken vertailuaineisto. Mutta voin nopeasti voin sanoa, että läskien lähdettäminen on kannattanut todella monella tavalla.

Eli muutos kannattaa ja toisaalta muutos on välttämätön, ainakin minulle itselleni!




torstai 11. huhtikuuta 2013

DIEETTIPÄIVÄ II - 162
Ulmissa sijaitsevan Wiblingenin luostarin kirjasto.


Oleminen

Olen kuin Oscari Oleksi, joka vain maleksi. Onhan se päivän poissaolon jälkeen iskenyt - siis se mieletön päänsärky. Nyt pitää yrittää selvittää mistä moinen oikein johtuu? Mutta se on hoitohenkilöstön asia, joskin siihen liittyy läskit ja painon pudotuskin oleellisesti. Sitä näet ihminen automaattisesti mitettii, että josko ravinnon puute voisi olla syynä moiseen ja sitten ei muuta kun mättöä monttuun.

Olen kuitenkin saanut jotain aikaiseksi. Ensiksi ajattelin vaihtaa itse auton talvirenkaat kesärenkaiksi. Menin autotalliin ja kaivoin esille takarontin ristikkoavainen. Vaan eipä ollut äijästä edes mutterin avaajaksi. Vaikka melko kovasti potkaisin avainta, niin ei saa vaan mutteria avannut. No, onneksi on palvelut saataville, ja pakkasin renkaat takaosaan autoa ja ei muuta kuin matkaan. Kylän toisella laidalla on korjaamo, jossa kuin sattuman kautta oli aikaa suorittaa renkaiden vaihto.

Tämä jos mikä todistaa erinomaisen selkeästi, että en ole kunnon iskussa.

Fillarointi

Kaikesta negatiivisesta mielestäni huolimatta olen yrittänyt varautua jo tulevaan ulkofillarointiin. Jos vielä käy niin fiksusti, että set Washington suomettautuu ja sitensaan kaverin joillekin pyöräilylenkeille, niin se on vain parasta mitä minulle voi tapahtua. Aikuisen oikeasti odotan jo innolla noi fillarituokioita.

Tähän kaikkeen liittyvät tänään tekemäni ostokset. Tietenkin hankin tavarat Suomen parhaasta pyöräilytarvikkeiden tavaratalosta eli Lidlistä. Sieltä olen aikaisemminkin pyöräilyvarusteita ostanut ja ne ovat olleet mitä parhainta laatua. Hinta on ollut vain murto-osa jonkun ns. erikoisliikkeen tuotteista, ei edes vastaavista, sillä niissä ei tunneta oikean pyöräilymaan kysyntää.

Tänään  siis hankin pyöräilyyn tarkoitetun T-paidan, jossa on jopa vetoketju sekä heijastavat lisät oikeissa paikoissa. Lisäksi ostoksiin kuului myös ns. tekniset alushousut, jotka tuntuivat jalkaan sovitettuina todella miellyttäviltä. Niitä varmasti voi käyttää myös pyöräillessä. Tosin onhan minulla jo useat oikeat vahvikkein varustetut pyöräilyhousut käytössäni. Niidenkin ostopaikka on ollut tietenkin Lidl.

Näin siis olen täydellisessä iskukunnossa kun tulee se hetki kun survaisen maantielle Corratecilläni. Sitä oikeastaan odotan suurella innolla.

Slanka

Ole jännityksestä jäykeenä ja tavallaan käyn jopa ylikierroksilla. Kun tiistaina en saanut mukaani Slankan puuroa ja Anne lupaili, että Hoikistamoon olisi tulossa torstaiksi ko. tuotetta. Kun lisäksi tänään paikalle menevät oikean tätini naapurit, niin he saattavat tuoda puuroaineksia minullekin. Siis toimittamalle ne sinne tädilleni, josta ne sittemin huomenna noudan.

Nyt siis poden jännitystä ja ajattelen slankaamista Slankalla ja että saanko aamupuuroni. Johon olen aiemminkin mieltynyt.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Tautitilasto, vertaistukitapaaminen ja Slanka


Nykyinen Janne
DIEETTIPÄIVÄ II - 165

Ei mene hyvin

Vaan olin sitten pettynyt eilen. En saanut Slankan puuroa, vaikka sitä niin kovasti olen tässäkin blogissani hehkuttanut. Ei ole kusti riittävän tehokkaasti polkenut ja samalla posti kulkemut. Itella on pääsääntöisesti vaan niin toivottoman hidas tavaran kuljettaja.


On ollut kunto vahan pielessä, niin henkinen kuin fyysinenkin. Jostain kummällisestä syystä päänsärky on vaivannut joka päivä, vaan tänään en ole vielä moista kokenut. Eilen olisi pitänyt kirjoittaa blogia, mutta pää on niin hakalan oloinen, että otin vapaata koko illan.





Liikkuminen on jäänyt siis vähiin, onneksi eilen kuitenkin jaksoin lähteä Hoikistamon vertaistukitapaamiseen. Se oli juuri sitä mitä minä nyt eniten tarvitsen. Jotenkin kun on vaan niin peruslyödyn oloinen maailmankuva mielessäni. Kun on sydämessä proteesi, kerrän aivoinfarkti iskenyt kunnolla ja kahdesti sitä valmistellut ja nyt sitten ilmeisesti tuo viimeisin flunssa herätti aktiiviksi jo lapsuudessa ja nuoruudessani, sekä osittain vielä aikuisenakin kärsimäni astman. Se on ollut niin rasituksellinen kuin allerginenkin. Nyt sitten vain odotan allergisen ihottumani saamista entistä pahemmaksi.

Olen todella kuin maani myynyt. Onneksi ei migreeni enää varmaan palaa, sillä setä lääkäri kerto, että kun aivojen verisuonet kalkkeutuvat iän myötä niin samalla katoaa migreenikin. Tässä uskossa elä ja parasta toivon.

Hoikistamo

Itse lähetin erään torstaina  tärkeitä lääkkeitä Levin lääkäriasemallemme. Paketti oli kotiinkuljetettavaa luokkaa eli ihan parasta ykköskastia. Jostain syystä vasta seuraavana keskiviikkona saivat tavaran. Eli meni viikon päivä matkantekoon. Ja varsinkin siellä perillä oli tahmaista, sillä paketti saapui Leville maanantaina ja vasta parin päivän kuluttua se saatiin asiakkaalle.
Entinen Janne

Toisaalta hyvät kokemukset olen saanut linja-autolla tehdystä matkasta. Olen lähettänyt kylmälaukussa pakasteita ja myös tuoreita Laurellin lihapiirakoita samaan kohteeseen. Kun olen vienyt lähetyksen Hämeenlinnan linja-autoasemalle ennen puolta päivää, niin tavara on ollut perillä Leville seuraavana päivänä klo 12:30 eli nopeus on todella eri luokkaa kuin Itellalla.
Siis Hoikistamoon. Vaikka Anne ei saattanut suoda minulle puuron suuria iloja, niin hän lupasi toimittaa tavaraa käyttööni heti kun on itse sitä saanut. Tämä lohduttaa mieltäni melkoisesti, sillä aamut ovat todella olleet hankalia aloittaa kun ei ole ollut tuota joka aamuista puuroannosta. 

Viikon laihduttaja

Janne on oikea äijä, sillä hän on tehnyt kunnon tempun. Ollut päättäväinen ja onnistunut. Kuvista sen näkee. Ja milla teholla ja nipeudella kaveri onkaan päässyt liioista läskeistään eroo. Vuoden 2012 alussa painoa oli 50 kiloa enemmän kuin nyt.

Vaan ei ole vielä lopettanut, iloittaa siis jatkavansa. Kunpa minullakin olisi Jannen kaltainen moraali ja tahtotila? Mitäs tässä enempää saattaa toivoa.



lauantai 6. huhtikuuta 2013

Slanka puuro, kuntofillari ja elo yleensä

DIEETTIPÄIVÄ II - 161
Lukemisen nautintoa.

Toimiiko?

Odotan tulevaa Hoikistamon vertaistukiryhmän tapaamista suurella innolla ja jopa jännityksellä. Onko vielä puuroa jäljellä, vaiko oletteko te ehtineet jo kaiken ostaa tuolta Slankan nettikaupasta? Jos joku on jo onnistunut maistamaan, niin painatte tuolla blogikirjoituksen alareunassa olevaa  ei kommentteja / kommentteja -näppäintä ja aloitatte kirjoittamisen. Toimitte vain ohjeitten mukaa, kirjoittaa voi joko google- ym. tunnuksin tai sitten ihan anonyyminä. Arvaatte vaan onko mielenkiintoista saada ensimmäiset kommentit. Siis ennen kuin ehdin itse testaamaan.

Mitä tuo Slanka puuro sitten pitää sisällään. Netti tietää kertoa, että siinä on maitojauhetta, herneproteiinia, fruktoosia, gluteenittomia kaurahiutaleita, mineraaleja ja vitamiineja. Mukaan on toki mahdutettu myös kaurakuitua, kasviöljyä (rapsiöljy), maissitärkkelystä, omenapaloja (2,5%), omena jauhetta (1,4%) (omena, maissitärkkelystä, sokeria), aromia, kanelia (0,15%). Mielenkiintoinen sekoitus, joka on varmaan meille suomalaisille todella tärkeä. Mikäli olen oikein osannut lukea usean tukiryhmäläisen ajatuksia, niin puuro on todella kaivattu tuote.

Ja miten tuotetta käytetään, eli puuro valmistetaan?  Jälleen tukeudun nettitietoihin ja sen pohjaöta saatan kertoa seuraavaa. Pussin sisältö eli 47 grammaa jauheta sekoitetaan desilitraan lämmintä vettä. Tämän sekoittamisen jälkeen annosta lämmitetään vielä noin minuutin ajan mikroaaltouunissa. Puuron voi antaa jäähtyä ennen sen nauttimista. Mieleeni nousee heti puuron erilaiset lisukkeet. Marjat kuten mustikka ja puolukka sekä erilaiset hedelmävalmisteet ovat varmasti mitä parhain lisä puuron kanssa. Olen ajatellut itse lisätä siihen sokerittomasti säilöttyä omenasosetta.

En taida maltaa odottaa edes tulevaan viikkoon saakka!

Sisäfillarointi.

Tänään saatoin jälleen fillaroida. Ihan mukavalta se toki tuntui. Pitää antaa toki tunnustusta terveysasemamme hoitajille ja lääkäreille. He ovat perusteellisen oikeassa, että minun pitää seurata keuhkojeni toimintaa. onhan minulla iät kaiken ollut sekä alleginen että rastituksesta johtuva astma. Se taidettiin todeta jo alle 10 vuotiaana kun oli hoidettavana Allergiasairaalassa Helsingissä. Sitä mihin ylilääkäri Zaida Erickson-Lihr jäi, jatkoi professori Jorma Pätiälä hoitoani. Hänen neuvoillaan ollaan sitkuteltu todella pitkään.

Meni fillaroinnissa kohtuullinen tovi eli 40 minuuttia, tosin mittariin kertyi ajaksi 58 minuuttia, sillä alkua ja lopetus ovat aina mukana kun aikaa otetaan. Tänään sykevyönäni oli uudempi MemoryBelt, vaan se ei toiminut riittävän luotettavasti. Välillä katosi signaali ja mittäri näytti pelkkää viivaa. Eli se ei aivan tärmällisesti pystynyt seuraamaan harjoitustani.

Tosin tuossa tohinassa paloi kaloteitakin. Kaikkiaan kulutukseni oli 604 kilokaloria. Tosin uuden kuntopyöräni kalorinkulutusta seuraava mittari  näytti reilusti eli 124 kilokaloria, enemmän. Kuitenkin huippuharjoitusvastus oli ihan tyydyttävä, jouduinhan turvautumaan lääkitykseen ja kuitenkin puhunaa ja ähinää oli enemmän kuin pienessä kuntosalissa yleensä. Siis tuo huippuharjoitusvaikutus oli 2,3/5 eli ylläpitävää se sanoilla selittämänän on.

Mielenkiintoista on tietenkin seurata muiden moveja eli suorituksia ja siten verrata itseään muihin. Tätä tarkoitusta varten Movescount'issä on erilaisia ruhmia ja itse olen esim. Kuntokuuri -ryhmän jäsen. Voin katsoa oman sijoitukseni kuluvan kuukauden suorituksista. Nyt olen sijalla 8. eli saaliini on 2 tuntia ja 1 minuutti. Parhaan on tällä hetkellä ryhmän perustaja "kuntokuuri", jolla on saalistettuna 14 tuntia ja 7 minuuttia. Tosin yleensä kisän voittaa "jompatajoopata-niminen kaveri, jonka suoritukset ovat minuun nähden aivan tähtitieteellisiä. En kuitenkaan lähde kilpailemaan kenenkään toisen kanssa, minussa itsessäni on voitettavaa ihan tarpeeksi. Kilpailen siiss vain itseni kanssa ja terveyteni sallimissa rajoissa..

Oikea pyöräily

Kohta tulee kesä ja kärpäset. Saan ottaa alleni Corratec fillarini ja kiittää sillä pitin maita ja mantuja. Nyt saan ihan suoraan karttapiirroksen Movescountiin ja siten saan ihailla egokeskeisesti tekemisisäni. Mutta liää egoilua on siis luvassa ja ego sen kuin kasvaa ja laajenii. Pyöräily kun on vielä ecologistakin tekemistä. 

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Slanka puuro, kuntoilu, astmani mun

Tämä kuvani Pääsiäiskaupunki Riihimäeltä oli
loppukuvituksena Hämeen uutisisissa pääsiäsiviikolla.
DIEETTIPÄIVÄ II - 161

Slanka...

Olen kuullut todella suuren uutisen ja tietenkin se koskee Slankaa ja sitä myöten slankaamistakin. Nyt se on siis tullut, eli Slanka puuro. Eli tämä puuro on laktoositon, ilman aspartaamia, gluteiinia ja soijajauhoa. Melkoisen moni voi nauttia juuri tästä puurosta. Itse on ole vielä päässyt tuotetta maistamaan.

Tämä yksittäinen pussi eli  yksi annos, joka on 7grammaa, sisältää 180 kcal. Slankan puuro on siis valmistettu aidoista luonnon raaka-aineista. 

Nyt tuotetta on siis myytävänä rajoitettu erä Slankan nettikaupassa. Kannattaa varmasti käydä katsomassa ja vaikka maistamassa, Toivottavasti saan tulevalla viikolla maistaa kaipaamaani tuotetta.

Kuntoilu

Sain tänään uudelleen mahdollisuuden kotifillarointiin.  Kokonaisaika oli 30 minuuttia ja 20 oli tehokasta tekemistä. Yritin kolmesti irtiottoa, jotka olivat 20 sekunnin mittaisia. Kaloreitakin kulutin 337 kilokaloria. Huippuharjoitusvaikutus oli hivenen parempi, 2,2/5 eli ylläpitävä, kuin toissapäivänä. Huippusyke oli 127, minimisyke 45 ja keskisyke 101 sykettä minuutissa.

Terveydenhoitaja

Asialla on kuitenkin suurempi kantama, sillä kun tänään kävin aamulla terveydenhoitajani pakeilla, niin koin todella mielenkiintoisen yllätyksen. Tuo yllätys oli hienoa kerrontaa siitä, että minusta todellakin pidetään hyvää huolta.

Nyt pitää parin viikon ajan illoin ja aamuin puhaltaa mittariin, ja siten seurata astmani toimintaa eli siten keuhkojeni toimimattomuutta. Sitten kokeillaan puhaltamista lääkkeiden vaikutuksen myötä.

Onneksi läysin jopa ohjelman näiden puhallusten rekisteröintiin.

Aamulla luokseni tuli myös hammashoidon ajanvarausta hoitava hoitaja. Hän kertoi minulle mielenkiintoisen yllätyksen, joka taas kertoi samasta hienosta asiasta, eli minusta pidetään huolta. Hän oli näet toukokuulle pistänyt minulle koko hammaskaluston tarkastuksen hammaslääkärin toimesta. Aiemmin olen jo saanut ajan hammashoitajalle, joka poistaa plakkia ja putsaa koko suuvärkkini.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Uskallusta, keskittymistä ja slankaamista

Julian (Shakespearen fiktiivinen henkilö)
parveke Veronassa.
DIEETTIPÄIVÄ II - 160


Uskallus puuttui

Tänään en uskaltanut vielä lähteä uusimaan eilistä "urotekoani" eli kotifillarointia. Pitää olla ainakin päivän tauko välissä. Toivottavasti huomenna saan uusittua eilistä tehokkaampana kotifillaroinnin tai jonkun muun liikunnallisen aktiviteetin. 

Tosin kun Suunto antoi palautumisajaksi vain 8 tuntia, niin se tietenkin tuntuu vähäiseltä määrältä, joka olisi sallinut uuden kuntopläjäyksen jo tänään ja vieläpä aamulla. Mutta kun kuuntelee itseään ja yrittää pitää itsensä terveenä, niin väistämättä tulee johtopäätökseen, jonka olen tehnyt.

Päivän tärkein

Oli mielenkiintoista todistaa veljentyttären kolmasluokkalaisen nuorenmiehen läksyjen tekemistä. Olin siis käymässä heillä ja samalla annoin juuri huollosta tulleen Lumiani tuolle nuorelle kaverille. Syynä oli hänen täysin omaehtoinen ja itsenäinen kielivalintansa. Koulu oli näet tarjonnut kolmasluokkalaisille, jotka aloittivat viime syksynä englannin opiskelun, mahdollisuutta valita toinen pitä kieli, siis ns. A2-kieli. 

Tarjolla olivat ranska, saksa ja venäjä. Perheemme jalkapalloilija valitsi venäjän ja hän siis aloittaa venäjän opiskelun tulevana syksynä. Se on todella hienoa asia, jonka vain riittävät oppilasresurssit omaa koulu voi tarjota. Juuri tämän tähden olen kohtuullisen suurten koulutusyksiköiden kannattaja.

Mutta tuo valinta on jo tehty ja tänään sain seurata kielten kotiläksyn tekemistä.  Kun poika tuli koulusta, niin hän otti välittömästi oppikirjan ja tehtävävihot repustaan keittiön pöydällä ja siinä useiden aikuisten kälkättäessä hän ryhtyi tekemään  tehtäviään. Kaikki sujui hienosti ja todellisella tyylillä. Eräskin meistä aikuisista yritti tavallaan sekoittaa kaveri kun totesi, että nyt hänkin oppi jotain uutta (se ei ollut Osacari, vaan isänsä veli).

Parasta oli tuossa tekemisessä se, että tekijä sulki kaiken hälinän ja meuhkan oman minänsä ulkopuolelle. Hän pystyi todella vain keskittymään siihen mitä teki. Se oli todella hieno suoritus ja täysien pisteiden arvoinen teko. Meni tuonkin tähden Lumia oikeaan osoitteeseen. Ehkä myös tuo loistava keskittymiskyky auttaa häntä pelaamaan jalkapalloa, jossa hän on melkoisen hyvä, kuten olen kuullut mainittava?

Huijaaminen

Tänään on lehdistössä puhuttu Kuluttajaviraston varoituksesta, joka käsittelee laihdutustuotteita. Kyseessä ovat eritoten Internetissa sosiaalisessa mediassa mainostetut laihdutusvalmisteet, joka vievät vain rahat käyttäjiltään, vaan eivät vie mukanaan kiloja. Esimerkiksi lehdistössä kirjoitetaan näin:


Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Euroopan kuluttajakeskus kehottavat suhtautumaan laihdutusvalmisteisiin kriittisesti. Jos tuotteen lupaukset kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, niitä ei kannata uskoa.
Laihdutusvalmisteiden tilaamiseen liittyy myös muunlaisia riskejä. Tyypillistä on, että kuluttaja luulee tilaavansa ilmaisen näytteen tai osallistuvansa arvontaan, mutta alkaakin saada säännöllisesti maksullisia tuotepaketteja.
"Rahat takaisin, jos et ole tyytyväinen" -lupaukset eivät myöskään ole toteutuneet. Lisäksi yrityksiin on ylipäänsä vaikea tai mahdotonta saada yhteyttä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto varoittaa.
Tuotteista on myös veloitettu luottokortilta suurempia summia kuin mitä mainoksessa on ilmoitettu.
Suuri osa laihdutusvalmisteiden taustalla olevista yrityksistä toimii ulkomailta pelkällä postilokero-osoitteella, joten viranomaisilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet puuttua niiden toimintaan.


Ja miten sitten voi tunnistaa huijaustuotteen, siitä kirjoitetaan näin:


Painon väitetään laskevan, vaikka söisi ja liikkuisi kuin ennenkin.
Yritys ei ilmoita yhteystietojaan.
Sopimusehdot ovat epäselvät tai niitä ei löydy ollenkaan.
Mainoksessa viitataan yksittäisen lääkärin, kuluttajan, julkisuuden henkilön tai viranomaisen suosituksiin tai hyväksyntään.

Slankaaminen

Itse olen pitäytynyt yhdessä, tai oikeastaan kahdentuneessa laihdutusmenetelmässä. Toki nekin ovat tuotteita. Ensimmäinen osa tuosta kokonaisuudesta on Hoikistamon vertaistukiryhmä, joka on se kaikkein oleellisin ja tärkein laihduttamisen välinen, siis ainakin Oscarin tapaiselle laiskalle velmuilijalle. Toinen on tietenkin  Slanka-tuotteet, jotka ovat tieteellisesti kelposuutensa todistaneet tukoksellisen laihduttamisen ja painonhallinnan välineinä.

Slanka on ns. VLCD-tuote eli tuo lyhenne tarkoitta erittäin niukkakalorista dieettiä. Tällaisen dieettin on tieteellisesti todistettu antavan hyviä tuloksia ja varsinkin kun siihen yhdistetään vertaistukiryhmässä toiminen. Tietenkin useat onnistuvat ihan itsenäisesti, vaan ei Oscari sitä osaa!

Mutta ei tässä hätiä mitiä, olenhan jo lähes kuntoutunut ja siis pääsen osaksi oikeata elämää ja samalla jatkamaan vierailujani Hoikistamon vertaistukiryhmässä, tulevalla viikolla siis taas tavataan.





keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Kyntopyöräily, Slanka ja oma terveys

DIEETTIPÄIVÄ II - 159
Uusin ajopelini Tunturi F20, ja mittaristo.


Se tapahtui

ja juuri tänään. Eli kokeilin uutta kuntopyörääni. Niin tai ainakin minulle uutta. Se oli todella hiljainen ja kuitenkin melkoisen vaativa, ainakin näin pitkään kestäneen tauon jälkeen. Olenhan edellisen kerran saanut mittareihini suorituksen 14. maaliskuuta, eli tapahtumasta on kulunut jo kokonaista kolme viikkoa. Moisen ajan siis olen ollut vain hiljaa sairasvuoteellani. Vaan, en tänäänkään yrittänyt rynniä mitään ihmeellistä suositusta, joka mahdollisesti rikkoisi kaikki entiset ennätykseni. Tyydyin hyvin vaatimattomaan suoritukseen.

Otin tavoitteekseni fillaroida mahdollisimman kevyesti ja leppoisasti 20 minuutin ajan. En edes ajatellut niitä perinteeksi muodostuneita irtiottoja, en 30 sekunnin mittaisia, en edes 20 sekunnin mittaisia. Vain ajelin  melko tasaisella nopeudella ja vain melko vähäisellä vastuksella. Merkittävää kuitenkin oli todeta kuntopyörän todella hiljainen ääni, sitä ei oikeastaan edes ollut. Se on naapureita ajatellen hieno asia.

Koska olen hyvin suoritus- ja itsekeskeinen ihminen, niin tietenkin luettelen dataa jopa tästä tänäpäisestä tekemisestäni. Kukas kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse. Eli kokonaisaika oli 33 minuuttia, mutta vain 20 minuuttia siitä oli ns. tehollista toimintaa ja muun alkua tai lopettelua kuten suihkuttautumista. Kaloreitakin tietysti kului, jopa mielestäni ihan oivallinen määrä, Tup määri on 359 kilokaloria ja olen suoritukseeni tyytyväinen. Tosin Pomo totesi, että kun laite ei pitänyt ääntö, niin toki polkia  piti sellaista huohotusta ja tuskan ulinaa, että varmaan naapuritkin hermostuivat.

Syke oli kohtuullinen, eli maksimissaan  pomppotti 112 kertaa, minimissään 63 kertaa ja keskimääräisesti 102 keraa minuutissa tuon 33 mitatun minuutin aikana. Tosin koko touhun huippuharjoitusvaikutus oli 2,1/5 eli niukasti varmaan vielä ylläpitävään vaikutukseen kuuluva arvo. No, nyt on ainakin vara parantaa suoritustasoa vaikka kuinka paljon!

Slanka

Tietenkin olen slankannut ja eritoten Slanka vaniljalla. Se nyt vaan on niin perustellisen hyvää ja siitä minä pidän kuin hullu puurosta. No, sekin menee tietys minääni, sillä puuro on luvassa Slankan valikoimiin ja sitä kaipaan, niin ihan hulluna!

Valitettavasti Hoikistamon tilaisuuteen tämän viikon nimissä en ole päässyt osallistumaan ja se on aina iso tappio, tietenkin minulle itselleni. Tulevalla viikolla elämä varmaan hymyilee entistä leveämmin, kunto on ehkä jo hivenen parempi ja kevät jo tätä päivää pidemmällä.


Tiede

Tietenkään seepra ei pääse eroon raidoistaan ja Oscari ei pääse eroon historiasta. Monasti ovat vertaistukiryhmän jäsenet Hoikistamossa saaneet kokea Oscarin opettamisen. Varsinkin kun on ollut kyse historiasta, niin silloin hän intoutuu selittämään ja teoretisoimaan. Samalla kädet alkavat tuulimyllyn siiviksi ja ääni kovenee. Varmaan tuttua myös koko muulle ympäristöllenikin.

Nyt kuitenkin taudin aikana on iskenyt jälleen kipinä tieteilyyn. Ei pelkästään lukemiseen ja tiedon saantiin, vaan jopa uuden tiedon omaehtoiseen tuottamiseen. Siksi eilen iltapäivällä marssin tien poikki paikalliseen kirjastoon ja halusin itselleni lainaksi kirjan. Olin tietysti jo ennalta netistä selvittänyt, että mistä moisen teoksen voi oikeastaan löytää.

Kirjaston virkailija oli ystävällinen, kuten meillä Suomessa kirjastohenkilökunta aina on. Annoin hänelle kirjan tiedot: Hilja Niemi, Suomalaisen virsikirjan uudistaminen vuoden 1886 viralliseksi virsikirjaksi ns. Lönnrotin virsikirjakomitean osuus. Ja tietenkin ilmoitin, että kirja on ainakin Kuopiossa sijaitsevassa Varastokirjastossa. Alku oli lupaavaa ja virkailija lupasi kirjan hankkia.

Vaan mitä tapahtui tänä aamuna noin klo 10:00? Tuli tekstiviesti puhelimeeni, että haluamani kirja on noudettavissa kirjaston aukioloaikana. Siis vasta eilen tilasi ja tänään se oli jo paikalla. Postikin on pitänyt kiirettä ja homma on toiminut todella hienosti. Nyt pääsen lukemaan teosta, tekemään muistiinpanoja ja sitten kirjoittamaan artikkelia August Oksasen erään Suomettaressa julkaiseman kirjoituksen Janakalaisista kommenteista, joiden perusteet ovat hyvin mielenkiintoiset ja todella kristinuskon syvimpään olemukseen perustuvia.

Näin olleen voidaan todeta, että perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja.