596.
 |
Orient d'Express-pikajunan hytti ajalta enne sotia. |
GI –dieetti
Tämän dieetin on kehitellyt
terveysasioihin perehtynyt toimittaja Helen Foster. Se keskeinen periaate on,
että kun ruokavalio koostuu oikein valituista hiilihydraateista, niin siitä saa
lisää energiaa ja pysyy terveenä sekä hoikkana.
Mitä GI-dieetti on?
GI-dieetissä ideana on hiilihydraattien vähentäminen, kun
taas kermakastike ja juustotarjotin ovat sallittuja - tietyissä rajoissa. Kun
hiilihydraatteja karsitaan, niin samalla rasvaa ja proteiinia lisätään, jolloin
elimistö pysyy kylläisenä ja pääsee sokerinarkomaniasta eroon.
Hiilihydraattejakaan ei tarvitse kokonaan unohtaa, vaan niitä karsitaan sillä
perusteella, mikä niiden glykeeminen indeksi on.
Glykeemisellä indeksillä taas tarkoitetaan mittaria, joka
kuvaa eri elintarvikkeiden vaikutusta verensokeriin. Eli mitä suurempi GI
elintarvikkeella on sitä jyrkemmin verensokerikäyrä nousee. Verensokeri
puolestaan vaikuttaa rasvanmuodostusta lisäävien hormonien tuotantoon ja siten edelleen
painonnousuun, diabetesriskiin ja sydän- ja verensuonitautiriskiin. GI-dieetin
uskotaankin olevan hämmästyttävän tehokas dieetti siksi, että sen avulla
voidaan polttaa ylimääräistä rasvaa jo ensimmäisten viikkojen aikana.
Jos ja kun siis ihmisen
elimistö tiedettävästi muuttaa ravinnon liian nopeasti glukoosiksi, se
aiheuttaa soluvaurioita ja vauhdittaa siten ikääntymistä – sitäkin vielä!
Lisäksi liiallinen verensokeri aiheuttaa energianpuutetta ja muita ongelmia,
kuten valtimoiden kovettumista.
Sen
sijaan pienen GI:n ruokavalion pitäisi muun muassa vahvistaa sydäntä, hidastaa
ihon vanhentumista, tuoda helpotusta akneen ja rasvaiseen ihoon sekä parantaa
immuunijärjestelmään. Hitaat hiilarit lisäävät myös vireystasoa.
Hyvin tunnetusta Atkinsin –dieetistä tämä hiilihydraatteihin
puuttuva laihdutusmuoto eroaa siten, että hiilihydraatteja rajoitetaan vain
dieetin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa.
Mitkä ovat hyviä viljatuotteita?
Hiilihydraatteja on erityisesti
viljatuotteissa. Nykyihminen syö viljatuotteita paljon, herkuttelemmehan me
usein juuri leivällä ja pastalla. Kaikki viljatuotteet eivät kuitenkaan ole
pahasta. Mitä enemmän leipä sisältää kuitua, sitä pienempi sen glykemiaindeksi
on. Hyviä leipiä ovat kokojyvää sisältävä täysrukiinen hapanleipä, täysrukiinen
hapanleipä ja grahamleipä. Sen sijaan vaaleita leipiä, patonkeja ja bageleita
ei suositella GI_diettiläisille. Pienen GI:n viljatuotteita ovat ohra, tattari,
bulgurvehnä ja kinoajyvät.
Myös se, miten leipään käytetty vilja on
jauhettu, on merkityksellistä, tosin melko epäuskottavaa. Esimerkiksi
kivijauhatuksessa vilja murskataan kahden kiven välissä, jolloin saadaan
karkeampaa jauhoa. Karkeasta jauhoista valmistetuilla leivillä on pienempi GI.
Moni luulee, että pasta sisältää paljon
huonoja hiilareita. GI-diettiläiset kuitenkin ovat toista mieltä. Melkeinpä
kaikilla pastoilla on pieni glykemiaindeksi, koska pastan valmistukseen
käytettävä durumvehnä sisältää proteiinia, joka hidastaa sen sulamista, Foster
kirjoittaa.
Pastaruoan ongelma ei siis ole pasta
sinänsä, vaan se, että moni syö sitä aivan liikaa. Malttia siis pastan
popsimisen kanssa! Lisäksi pasta kannattaa keittää ”al dente” eli sellaiseksi,
että siinä on vielä pureskelemista.
Sen sijaan riisi on Gi-valion mukaan
epäterveellistä. Kaikki pikariisit (keittoaika alle 10 minuuttia),
jasmiiniriisi ja ”tahmea” riisi olisi siis syytä unohtaa. Keskisuuren GI:n
riisejä ovat valkoinen riisi, täysjyväriisi, villiriisi ja basmatiriisi. Pienen
GI:n riisejä ei ole olemassakaan.
Myös suomalaisten rakastama peruna istuu
huonosti GI-dieettiin. Syyksi arvellaan perunan korkeaa tärkkelyspitoisuutta.
Uusissa perunoissa tärkkelystä on kuitenkin vähemmän, eli niitä sa
Gi-ruokavaliossakin syödä. Parasta kuitenkin olisi korvata peruna kokonaan
esimerkiksi bataatilla.
Välipalat ovat tärkeä
osa GI-dieettiä. Makeiden herkkujen ja valkoisten leipien sijasta olisi syytä
syödä pikemminkin marjoja, hedelmiä, pähkinöitä – ja suklaata! Suklaan ystäviä
varmasti riemastuttaa kuulla, että suklaa on jopa terveellistä, sillä se
sisältää runsaasti antioksidantteja – yhtä paljon muuten kuin sydänystävällinen
punaviinikin. Suklaata sallitaan kuitenkin vain pieni määrä, ja parasta on
tavallinen suklaalevy, varsinkin tumma suklaa. Toffee- ja nougat-tyyppiset
ratkaisut on siis syytä unohtaa.
Makeista välipaloista sallitaan myös jogurtti ja vähärasvainen jäätelö.
Hedelmillä on yleensä pieni
glykeemiindeksi. Vaikka hedelmät sulavatkin nopeasti, niiden sisältämä
fruktoosi muuntuu glukoosiksi hitaasti. Tämä ehkäisee äkillistä
verensokeriryöppyä.
Mitä runsaampi on hedelmän
kuitupitoisuus, sitä parempi. Runsaskuituisia hedelmiä ovat esimerkiksi omena
ja päärynä. Myös happamat hedelmät ovat hyviä, kuten kiivi ja appelsiini.
Vesimelonia on syytä välttää, koska siinä on fruktoosin sijasta runsaasti
glukoosia.
Melkein kaikissa vihanneksissa on pieni
GI. Suuri GI on vain kurpitsalla, lantulla, nauriksella ja palsternakalla.
Dieetin kolme vaihetta
GI-dieetti sisältää kolme eri vaihetta, joista reilusti
ylipainoisille suositellaan kaikkia kolmea vaihetta ja muutaman ylikilon
omaaville tai terveellisestä ravinnosta kiinnostuneille pelkästään kolmatta
vaihetta. Kahta ensimmäistä vaihetta jatketaan 2-6 viikkoa, sen mukaan kuinka
paljon rasvaa halutaan polttaa. Kolmas vaihe taas on 'elinikäinen'.
1. vaihe: Hiilihydraattien saanti
supistetaan mahdollisimman pieneksi, korkeintaan kahden viikon ajaksi,
karsimalla ruokavaliosta leipä, riisi, pasta, peruna, makeiset jne. GI-dieetin
ensimmäisessä vaiheessa hiilihydraatteja saa nauttia korkeintaan 20 grammaa
päivässä ja hiilihydraattien tulee kuulua alhaisen GI:n ryhmään.
Nälkää voi tyydyttää ensimmäisen vaiheen aikana esimerkiksi
juustolla, kinkulla, munilla, tonnikalalla, vihanneksilla jne. Rasvaisten
ruokien syömistä ei tässä vaiheessa kannata pelätä, koska elimistön rasvanvarastoimistoiminta
on hiilihydraattien karsimisesta johtuen katkennut. Proteiinilisää, esimerkiksi
proteiinipitoisia pirtelöitä tai proteiinipatukoita, kannattaa suosia
välipalana. Myös vettä on juotava runsaasti.
Kahden ensimmäisen vaiheen aikana kofeiinin saantia tulisi
rajoittaa, koska se kiihottaa insuliinintuotantoa. Samoin maidon juontia, koska
tavallinen maito sisältää maitosokeria eli laktoosia.
2. vaihe: Tässä vaiheessa voi syödä
hiilihydraatteja saman verran kuin ensimmäisessä vaiheessa tai hiukan enemmän,
korkeintaan 40 grammaa päivässä (huom. viipale vaaleaa paahtoleipää sisältää jo
17 g hiilihydraatteja). Muista myös, että hedelmät sisältävät hiilihydraatteja
ja kaikessa terveellisyydessäänkin GI-dieetin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa
rajoita hedelmien syöntiä yhteen per päivä. Useimmat hedelmät sisältävät 10-15
grammaa hiilihydraatteja, banaani jopa 30 grammaa.
Tämä vaihe kestää noin 1-4 viikon ajan. Kahta ensimmäistä
vaihetta suositellaan siis jatkamaan yhteensä maksimissaan kuuden viikon ajan
ennen kolmanteen eli viimeiseen vaiheeseen siirtymistä ja sen voi tehdä heti,
kun saavuttaa tavoitepainon.
Lopeta toinen vaihe kuitenkin asteittain ja lisää hiilihydraatteja
ruokavalioosi pikku hiljaa. Vähennä samalla vastaavasti rasvan saantia, niin että
pääset tasapainoiseen ruokavalioon.
Odotettua parempiin tuloksiin pääset, jos harrastat lisäksi
liikuntaa.
3. vaihe: Tässä vaiheessa
siirrytään hitaasti tasapainoisempaan ruokavalioon, johon kuuluvat jälleen
leipä, hedelmät, pasta, peruna ja riisi, mutta kiinnitä huomiota määriin.
Vaihda valkoinen leipä tummaan, vehnäjauhot ruisjauhoihin ja tavallinen riisi
pitkäjyväiseen. Nauti myös joka aterialla valkuaisaineita, jotka tekevät
kylläiseksi ja tehostavat palamista. Tätä vaihetta voit noudattaa perustana
terveelliselle ravinnolle.
Lisätietoa esim.:
Helen Foster: Helppo GI-dieetti –
Glykemiaindeksi avuksi painonhallintaan. Gummerus, 2004. s. 128. ovh 34,90.