sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Elokuvissa

Reliefi Veronan  Castello Vecciossa.
DIEETTIPÄIVÄ II - 214

Nyt näin elokuvan

Tämä oli pitkään aikaan ensimmäinen oikea sosiaalinen ulosmenoni, siis aiemmin luetun pitkänm tautijakson aikana. Tietenkin perheen tilaisuuksissa ja Hoikistamon vertaistukiryhmässä olen pyrkinyt käymään. Vaikka sitten olen joutunut turvautumaan keppeihinkin.

Menin siis elokuviin, vaan en katsellut kuvaa loppuun saakka. Suurin toivein aloitin ja kun se alkoi niin olin oitis pettynyt. Elokuvana oli Leonardo DiCaprion tähdittama The Great Gatsby - Kultahattu. Tuo vuonna 1925 ilmestynyt kirjahan on filmattu useasti ja nyt sitten oli eräänlaisen uustulkinnan vuoro. Siis sellaista oli katsomassa ja vieläpä ensimmäistä kertaa teatterissa, jossa se esitettiin ns. kolmiulotteisena. Moisen tekeleen katselemiseen tarvitaan erikoislasit. No, ne melkein olivat istuvat, mutta eivät mitenkään ihmeelliset.

Kun sali hämärtyi, niin yllätyksekseni ei tullutkaan pimeän huoneen mysteeriä, vaan esiin räjähti mieletön äänimaailma. Kyseessä olivat erilaiset tulevien elokuvien mainostraileri. Minusta tuntui, kuin pääni oli räjähtänyt! Kun siihen lisätään vielä erilasia typeriä toimintaelokuvien mainostrailereita, niin meinasin lähteä pois jo heti alussa. En siedä mitään toimintaelokuvia, ne ovat minusta ylen vastenmielisiä. Minulle pitää elokuva tarjoilla mielenkiintoisen psykolgian ja hyvän keskustelun avulla, ei tappamalla ja taistelemalla.

Itse Kultahatun toteutus ei minusta ollut mitenkään erikoinen. Se oli tyypillinen suurella rahalla tehty meluelokuva, jossa oli hienoja lavasteita ja kaikenlaista turhaa tohinaa. En siis mitenkään nauttinut elokuvasta ja se oli menettänyt "hienojen" tehosteiden myötänsä kaiken sen syvällisen filosofian ja psykologiset ulottuvuudet, joita elokuvan aiemmissa versioissa on toki ollut.

Kuitenkin kaikkein pahinta oli se valtava melu, joka tuli esiin jopa niissä elokuva hiljaisissakin kohtauksissa. Se melu halkaisi pääni ja jouduin poistumaan sieltä noin puolitoista tuntia elokuvan alkamisen jälkeen. Ja oli varmaan liikenteelle hyvin vaarallinen koko matkan Isolta kirkolta kotiin. Minulle ei ole tarkoitettuja nuo kolmiulotteiset elokuvat, eivät ainakaan mölysaasteen täyttämät!

Olen siis tullut liian vanhaksi, tosikoksi, erakoksi ja ties miksikä. Mutta ne eivät ole minua varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti