sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Lähtö.
581.


Pitkästä aikaa sain vastatuksi kirjavisaan ja tässä on vastaukseni ja sen mukana lähettämäni kuva.


Sota on yleensä julmaa ja raakaa, mutta erityisen julmaa ja raaka se oli kun natsien saappaiden rautakorot polkivat kansakuntaa. Tämän tähden jotkut parhaimmat natsien terrorivallan aikana syntyneet teokset ilmestyivät muualla kuin natsihallinnon alla. Vuonna 1943 huhtikuun 6. päivänä ilmestyi kaukana Euroopan sotatantereesta, New Yorkissa ja kahdella eri kielellä teos, josta tuli eräs maailman suosituimmista teoksista.Mennyt vuosi oli niin tämän teoksen kuin Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä teoksen ilmestymisen juhlavuosi.

Kirja on käännetty 270 kielelle tai murteelle, sitä on myyty 145 miljoonaa kappaletta, yksinomaan Ranskassa teosta (jossa on alkuperäisesti vain 104 sivua) on myyty 12 miljoonaa kappaletta. Hiljattain se valittiin maailman 4. tärkeimmäksi kirjaksi. Lisäksi heinäkuun 31. päivänä tätä vuotta tulee kuluneeksi 70 vuotta kirjailijan kuolemasta  kun hän katosi lennollaan Marseillesin lahdella ja näin kuoli Ranskan puolesta.

Kanadalaiset ovat laittaneet tuon suuren pikkuteoksen jo nettiin jo helmikuussa 2007. Teksti on siellä kuvien kanssa. Koska ole itse käyttänyt juuri tätä kirjaa kielen oppimisen hienona apuna, sillä siellä eri ranskan aikamuodot ja muut hienoudet tulevat hienosti ja johdonmukaisesti esille, niin tässä näyte tekstistä:

« Je crois qu’il profita, pour son évasion, d’une migration d’oiseaux sauvages. Au matin du départ il mit sa planète bien en ordre. Il ramona soigneusement ses volcans en activité. Il possédait deux volcans en activité. Et c’était bien commode pour faire chauffer le petit déjeuner du matin. Il possédait aussi un volcan éteint. Mais, comme il disait, « On ne sait jamais ! » Il ramona donc également le volcan éteint. S’ils sont bien ramonés, les volcans brûlent doucement et régulièrement, sans éruptions. Les éruptions volcaniques sont comme des feux de cheminée. Évidemment sur notre terre nous sommes beaucoup trop petits pour ramoner nos volcans. C’est pourquoi ils nous causent des tas d’ennuis.”

Juuri tämä kohta oli suomenkielisenä käännöksenä visan kohteena, se on ensimmäinen kappale luvusta IX. Ja samalla kohtaa on kuva, joka seuraa ohessa. Tämä lastenkirja, joka jokaisen aikuisen pitää ehdottomasti lukea niin monella kielellä kuin vaan jotenkin hallitsee, on enemmän kuin satukirja, se on oikeastaan elää suurempi opas ihmisenä olemiselle.

Pikku Prinssi  tai alkukielisenä Le Petit Prince on Antoine de Saint-Exupéry’n  (199 – 1944) hienoa ja viimeinen teos. Se on kuin joutsenlaulu hänen upealle kirjalliselle uralleen. Siinä hänen omat kokemuksensa ja maailmankuvansa, moraalifilosofiansa ja eettinen ajattelunsa tuleva esiin hienona kokonaisuutena.

Tuo kirja löytyy kokonaisuudessaan netistä ja vieläpä alkuperäisin kuvin varustettuna. Siis ranskankielisenä ja osoitteesta:

http://wikilivres.ca/wiki/Le_Petit_Prince

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti