Mitä proffa sanoo?

579

Joulu oli ja meni

Henri Matisse: Majassa punisia kaloja, 1914.

Joulun aika yleensä koetaan Suomessa, ja myöskin muualla kristikunnassa, erikoisen syömisen mässäilyn aikana. Tämä tietenkin johtuu vanhasta perinteestä, eli satokauden päättymisestä ja sen juhlinnasta, Aiemmin meillä oli tunnettu juhla Kekri, jossa nämä tulivat esille. Varallisuuden kasvaessa koko Kekri on siirretty Jouluksi ja ylenmääräinen syöminen on astunut mukaan kuvaan.

Tästä seuraa tietenkin tarve jaella erilaisia opasteita laihduttamiseen, siis itse hankittujen ongelmien poistoon. Tällaista kirjoittelua ovat erilaiset lehdet täynnänsä ja nykyisin siis myös netti pullollaan.

Yksi uusimmista

Lehdissä ja netissä on kovasti mainostettu erästä uusimmista laihdutusmaailman villityksistä eli ns. 5:2-dieettiä. Ideahan tässä dieetissä on, että kahtena päivänä viikossa kalorit pysyvät minimissä, kun muina viitenä päivänä saa syödä kaikkia ruoka-aineita oman järjen rajoissa.

Nyt Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei kuitenkaan usko dieetin hyötyihin. Hänen mielestään dieetti on toki "yksi tapa laihduttaa", mutta kokonaisuutena hän suhtautuu skeptisesti koko dieettiin.

”Dieetti opettaa mustavalkoista ajattelua, kaikki tai ei mitään. Se ei opeta ruoan säännöstelyä eikä arkipäivän selviytymistä”.

Professori Fogelholm muistuttaa, että dieettien tulisi opettaa ihmisiä hallitsemaan omaa syömistään. Tähän tavoitteeseen 5:2-dieetti ei ole omiaan, juuri tuon mustavalkoisen maailmankuvansa tähden.

”Kukaan ei pysty jatkamaan tällaista ruokavaliota vuosia”, Fogelholm arvelee dieetin onnistumismahdollisuudesta

Karppausbuumille ei loppua

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THK) tulkitsee tuoreinta suorittamaansa tutkimustaan niin, että meidän suomalaisten karppausinto olisi viimein hiipumassa. Myös Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm näkee, että karppauksen kasvava suosio on viimein taittumassa, mutta suoranaista loppua karppausbuumille ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä. Näin siitä huolimatta, että eräs Karppausinnon isistä eli ortopedian- ja traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä on saanut asialle todella runsaasti julkisuutta mm. MTV3:n aamuohjelmissa.

”Oma ennusteeni on, että karppaaminen tulee vähenemään muutaman seuraavan vuoden aikana, mutta selvää käännöstä ei ole vielä tapahtunut. On edelleen tietty porukka, joka on karppauksesta erityisen innostunut”, Fogelholm sanoo.

Professori Mikael Fogelholm näkee useita syitä sille, miksi karppaus ei enää kasvata suosiotaan. Päällimmäinen ja keskeisin syy on se, että ympäristömme ei kannusta juurikaan karppaukseen. Tv-mainokset, kaupan perusvalikoima, tarjoukset ja ympärillä olevien ihmisten päätökset eivät tue karppausta. Erilaiset karppausleivätkin ovat jo kadonneet suurilta osin kauppojen hyllyiltä.

”Makeisia ja leipää on tarjolla joka puolella, ruokakulttuuriimme kuuluu runsas perunan ja pastan syöminen. Ja onhan tuore ruisleipä todella hyvää”.

Suomalainen ruokakulttuuri ei juurikaan tue karppausta, vaikka se antaakin siihen yhä mahdollisuudet.

Ei pitkälle aikavälille

Fogelholm toki myöntää, että karppaus on hyvä laihdutusruokavalio, mutta pidemmälle ajanjaksolle hän ei dieettiä suosittele. Professorin mukaan tutkimuksissa on havaittu epäsuoraa näyttöä siitä, että karppauksesta saattaa pitkällä aikavälillä aiheutua haittaa terveydelle.

”Esimerkiksi Välimeren ruokavaliosta on olemassa runsaasti tutkimuksia, jotka todistavat pidemmän aikavälin hyödyt. Vastaavaa ei karppauksesta ole. En suosittelisi kenellekään mitään näin epävarmaa pidemmällä aikavälillä”.

Professori muistuttaa, että karppaus sisältää useita elementtejä, jotka ovat tutkitusti riskitekijöitä terveydelle. Karppaajan ruokavalio sisältää useimmiten muun muassa paljon lihaa ja vähän täysjyväviljavalmisteita. Eli sydän- ja verisuomisairaudet, jotka meillä ovat todella yleisiä, kärsivät karppauksesta ja sen rasvaisesta ruokavaliosta.

Fogelholm ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että suomalaiset vähentäisivät hiilihydraattien saantia nykyiseltä tasolta. Sokerissa ja vaaleassa viljassa on erityisesti vähentämisen varaa.