Painoindekseistä

587

Joskus Pariisissakin sataa!

Painoindeksi

Painoindeksi on osa painonhallintaa, sillä se kertoo eräänlaisen suhdeluvun, jonka avulla kukin voi tarkastella suhdetta omaan minäänsä. Tietenkään mihinkään tunnuslukuun ei saa luottaa sokeasti, koska se on vain suhteessa johonkin. Paras tapa on tietenkin tarkkailla omaa vointiaan suhteessa omaan aiempaan vointinsa. Mutta tarkastellaan kuitenkin nyt tätä ilmiötä, jota painoindeksiksi sanotaan.

Painoindeksin aiempaa historiaa

- Belgialainen Adolphe Quételet kehitti kaavan paino (kg) / pituus^{2 (m)} mittaamaan ihmisen kehonkoostumusta jo 1830-luvulla.

- Yleisnerona tunnettu Quételet ei kuitenkaan ollut kiinnostunut painon luokittelusta, vaan hän halusi määritellä "keskimääräisen ihmisen".

- Vakuutusyhtiöissä kiinnostuttiin Quételet'n indeksistä ensimmäisen maailmansodan aikana, kun ne alkoivat tutkia yhteyksiä lihavuuden ja henkivakuutusilmoitusten välillä.

- Indeksin nimesi BMI:ksi eli Body Mass Indexiksi ruokavalion yhteyttä terveyteen tutkinut yhdysvaltalainen Ancel Keys vuonna 1972.

- Painoindeksin yhteydessä käytettäviä luokituksia, kuten "ylipaino" tai "lihavuus" ehdottivat JS Garrow ja JD Webster 1980-luvulla.

Oletko lihavampi kuin ajattelit? Painoindeksi voi jopa huijata

Nyt on kehitetty uttaa  kaavaa BMI:n laskemiseksi. uusi kaava ottaa paremmin huomioon ihmisen pituuden vaikutuksen painoindeksiin, uskoo sen kehittäjä Nick Trefethen. Suomalaisasiantuntija ei kuitenkaan ole valmis heittämään vanhaa kaavaa vielä romukoppaan.

Uuden kaavan kehittäjä Oxfordin yliopiston numeerisen analyysin professori Nick Trefethen on kiinnittänyt huomiota monia jo vuosia vaivanneeseen kysymykseen: kertooko painoindeksi totuuden ihmisen painosta ja mitä se oikein kertoo?

Trefethen on tullut tulokseen, että jo 1830-luvulla kehitetty painoindeksin kaava on virheellinen. Hän uskoo, että ihmiset ovat luottaneet siihen sokeasti muun muassa siksi, että se on niin yksinkertainen - kuten Einsteinin suhteellisuusteoria E=MC².

Tosin myös Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori, lihavuutta tutkinut Mikael Fogelholm pitää painoindeksiä yksinkertaistettuna kaavana.

”Kun matemaattisesti tarkastellaan, ei sen potenssin pitäisi olla kaksi, vaan jotain muuta. Mutta siihen piti laittaa sellainen, että ihmiset voivat itse laskea. Aikoinaan päädyttiin siihen, että tämä kaikkein vähiten vääristää”, Fogelholm sanoo.

Lyhyet lihavampia kuin ovat luulleetkaan

Uuden kaavan perusteella lyhyet ihmiset ovat ylipainoisempia kuin uskovatkaan, kun taas pitkät ihmiset eivät ole niin ylipainoisia kuin heille on väitetty. Professori Trefethenin mukaan aiempi, siis tämä nykyisin yleinen laskutapa on epäonnistunut, koska se ei ota huomioon sitä, kuinka paljon enemmän massaa pitemmillä ihmisillä on luontaisesti.

Uuden kaavansa lukuja hän perustelee niin, että 1,3 on neliöjuuri luvusta 1,69 - jonka hän on määritellyt ihmisten keskipituudeksi. Pituus taas kerrotaan potenssiin 2,5, koska sen avulla saadaan tarkempi likiarvo terveen kehon todellisesta koosta ja muodosta.

Trefethen painottaa kuitenkin, että hän on matemaatikko eikä suinkaan lääkäri. Hänen kaavansa ei pohjaa lääketieteelliseen tutkimukseen, vaan on puhtaasti matemaattista pohdintaa.

Useita ongelmakohtia

Keskimäärin Trefethenin kaavan mukaan 180 senttinen ihminen menettää painoindeksistään yhden pykälän, kun 150 senttisen painoindeksi taas kasvaa yhdellä.

Uusi kaavakaan ei ratkaise painoindeksin kohdalla noussutta kysymystä lihasten ja rasvan suhteesta. Trefethen toteaa, että lihas on noin 18 prosenttia tiiviimpää kuin rasvakudos. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka ihminen saisi muutettua 10 prosenttia painostaan rasvasta lihakseksi - mikä on melkoinen saavutus - hänen painoindeksinsä muuttuisi vain 1,8 prosentin verran.

Silti isot lihakset lisäävät ihmisen painoa, vaikka rasvakudosta ei olisi liikaa. Useissa urheilulajeissa - esimerkiksi jääkiekossa - huipputason urheilijoiden painoindeksit nousevat ylipainon puolelle.

Myös Fogelholm muistuttaa, että lihasmassan ja rasvakudoksen määrä vaikuttavat.

”Ihmisten lihasten ja rasvan määrä vaihtelee, ja enemmän kuin pituus, se vaikuttaa painoindeksiin”, Fogelholm sanoo.

Trefethenin uusi painoindeksi vaikuttaa myös miehiin ja naisiin eri tavoin. Trefethen huomauttaa, että keskimäärin naiset ovat 8 prosenttia miehiä lyhyempiä, ja uuden kaavan mukaan naisten lukema nousee keskimäärin 2 prosenttia ja miesten taas laskee 2 prosenttia.

Vyötärönympärys tärkeämpi

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei ole valmis heittämään vanhaakaan painoindeksiä vielä romukoppaan. Se ei yksin kuitenkaan välttämättä riitä:

”Ihmisiltä pitäisi mitata vyötärönympärys, sen pitäisi tulla rutiiniksi muun muassa terveyskeskuksissa. Se kertoo vielä enemmän siitä, miten rasvaa on kertynyt. Painoindeksin ja vyötärönympäryksen yhdistäminen olisi kaikkein tehokkain mittari”, Fogelholm sanoo.

Fogelholm pitää painoindeksiä kuitenkin varsin käyttökelpoisena mittarina, eikä varsinkaan näe pituutta ongelmalliseksi.

”En pidä pituutta minkäänlaisena valtavana ongelmana, painoindeksihän on kuitenkin ryhmätason indikaattori, vaikka sitä käytetään yksilötasolla”.

Hän muistuttaa myös, että painoindeksi itseasiassa aliarvioi lihavuuden määrää.

”Painoindeksi useimmilla ihmisillä aliarvioi lihavuuden määrää, neljä kertaa useammin kuin yliarvioi. Todellisuudessa se ei liioittele ylipainoa, pikemminkin päinvastoin”.

Laskeminen

Helpoiten laskeminen tapahtuu sivulla: http://yle.fi/uutiset/laske_uusi_painoindeksisi_taalta/6476582