588.

Burgundin herttua Filip Hyvä 1397-1467

Mihin me kuolemme?

Jokainen, tai ainakin melkein jokainen, aikainen ihminen tietää, että syöpä- ja sydänsairaudet tappavat tiuhimmin länsimaisissa yhteiskunnissa melkoisissa määrin, mutta kuka osaakaan arvata, mikä kuolinsyy pitää länsimaiden kuolinsyytilastojen kolmatta sijaa?

Kyseessä ei suinkaan ole diabetes, jokin aivohalvaus tai liikenneonnettomuus. Vaan oikea vastaus kuuluu, että iatrogeeniset eli hoitoperäiset kuolemat. Suomeksi ja kansanomaisesti sanottuna kyseessä ovat hoitovirheet, ihmisten yllättävät reaktiot lääkehoitoon tai sairaalassa saadut tulehdukset.

Länsimaisen yleisimpien kuolinsyiden yllättävästä kolmen kärjestä uutisoi New Scientist -lehti.

Hoitovirheiden mitalisija kuolinsyytilastoissa kertoo karulla tavalla, että vaikka moderni lääketiede pelastaa kuolemalta ja kärsimykseltä, se myös aiheuttaa molempia. New Scientist kirjoittaa, että ei-toivottuihin ja kielteisiin tuloksiin johtavat lääketieteelliset toimenpiteet ovat usein seurausta uusien hoitokeinojen kokeiluista. Kyseessä ovat siis totaaliset epäonnistumiset, mutta samalla ne kuitenkin voivat pelastaa joitakin ihmisiä kuolemalta.

USA:sta hurjia lukuja, Suomesta ei tarkkaa tietoa

Yhdeksi esimerkiksi lehti nostaa syövän hoidon vaaralliset sivuvaikutukset. Tieteellisten tutkimusten mukaan kemoterapia voi toisinaan jopa lisätä syövän aggressiivisuutta.

Arkisempana esimerkkinä New Scientist käyttää tavallisia kipulääkkeitä, joita napsitaan flunssaoireiden taltuttamiseen. Väestötasolla tämä tapa voi tehdä flunssaa sairastavista tehokkaampia viruksen levittäjiä. Yhdysvalloissa särkylääkepopsinnan arvioidaan kasvattavan flunssaan kuolleiden määrää vuosittain 2.000 hengellä.

Yhdysvalloissa hoitoperäisiä kuolemia tapahtuu arviolta jopa noin 225.000 vuodessa.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että hoitovirheisiin kuolee maassamme arviolta 700 – 1.700 ihmistä vuosittain. Muistutukseksi todettakoon, että liikenneturmien vastaava luku on 200 – 300. Tarkkaa tutkimustietoa hoidon haittojen yleisyydestä Suomessa ei kuitenkaan valitettavasti ole olemassa.

New Scientist korostaa, että lääkkeistä ja hoidoista on silti ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa ja niiden vaikutusmekanismien tutkiminen auttaa kehittämään entistä parempia hoitokeinoja.

Asiasta on Suomessa uutisoinut ensimmäisenä Tekniikka&Talous-lehti.