 |
| Aulangon kievari entinen Kajiston kartano. |
Kertausta
On aina syytä palata juurille ja kerrata jo aiemmin opittua. Jotkut sanovat ilkeämielisesti tai jopa ihan vakavissaan, että kertaus on opintojen äiti. Tosin entinen kollegani äidinkielen opettaja muistutti että toistoa, toistoa piti välttä. Mutta minä viis välttelyistä, ja sitten vaan kertaamaan jo aiemmin kirjoitettua.
Muutama näkökohta laihduttamisesta ja painonhallinnasta.
A) Suomalaisista noin kaksi kolmasosa eli noin 66 prosenttia on ylipainoisia. Näistä ylipainoisia on noin puolet, joten ylipaino on yleensä ja pääsääntöisesti miehinen ongelma, Tai jos ei ongelma, niin vakava elämää hankaloittava tekijä kuitenkin. Tilastojen mukaan yksistään koululaisten ylipaino on jopa kolminkertaistunut sitten 70-luvun lopun eli 30 vuoden aikana.
B) Lihavuudesta aiheutuu ihmiselle myös moninaisia ongelmia ja terveyshaittoja. Näitä terveydellisiä ongelmia ovat mm. runsaasti lisääntynet mahdollisuus sairastua tyypi 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitautien rajusti lisääntynyt riski, tämän oheistuotteena tuleva sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine. Myös elimiston tukirakenne jotuu läskien tähden kovalle koetukselle joten tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat usein meidän läskien ongelmina. Ja kaiken kruunaan se, että lihavuus tutkitusti lyhentää ihmisen elinikää. Eli eläkkeestä nauttiminen vähenee, ainakin vuosien määrällä mitattuna.
Tähän ryhmään kuuluu myös kardiologin jatkuvat muistutuksen: "olet niin läskikin", joka tietenkin aiheuttaa henkisiä paineta ja minäkuva järkkymistä.
C) Yleensä jo 5 . 10 prosentin laihduttaminen parantaa jopa merkittävästi ihmisen terveydentilaa. Terveydelle haitallisinta on ns. vyötärölihavuus, josta käytetään hienostelevaa termiä viskeraalinen rasva. Tämä on huomattavasti yleisempi ongelma miehillä kuin naisilla. Tätä kutsutaan usein omena-lihavuudeksi tai jopa potkupalloksi. Noin yleisesti voidaan todeta, että naisilla pitäisi vyötärön olla alle 80 senttia ja miehillä alle 90 senttiä.
D) Laihduttaminen ja painonhallinta onnistuvat parhaiten silloin, kun projekti aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tietenkin parasta olisi, jos moista repsahdusta ei pääsisi koskaan tapahtumaankaan.
E) Painonpudotuksen ja yleensä painonhallinnan keskeinen periaate on, että kuluttaa päivittäin kaloreita enemmän kuin niitä ravinnon mukana saa. Tässä ovat hyvänä apuna tietenkin järkevä ruokavalio sekä liikunta. Pelkällä ruokavaliolla tietenkin laihtuu, vaan se ei kiinteytä kroppaa mitenkään automaattisesti. Liikunta on hankala väline itse laihtumiseen, sillä vain mieletön liikkumisen rääkki laihduttaa. Kuitenkin kohtuullisella liikkumiselle kroppa kiinteytyy ja muutenkin se toimii hyvänä apuna ravinnon säätelyn kanssa.
Se miten tuo ravinnon saanti järjestetään on tietenkin yksilöllinen valinta ja minä olen tehnyt asiassa omat valintani ja olen niihin tyytyväinen.
Euroopan Unioni ja läskit
Suomi ei ole mitään eritäytynyt ja kaukainen saari maailmankaikkeudessa. Olemme osa Euroopan Unioni ja siksi meidän lähin yhteistyöryhmämme on tietenkin juuri EU. Näin on asia läslkienkin kanssa. EU on näet laittanut järjestykseen eri jäsenmaiden läskit eli tehnyt taulukon, jossa maittain kerrotaan läskien määrä.
Tässä Deutsche Wellen asiaa käsittelevässä jutussa on käytetty luokitusta, jossa perinteisen painoindeksin mukaisesti vain yli 30 pistettä omaavat luetaan lihaviksi. Tämä on melko lepsu näkemys, mutta noudattelee WHOn eli Maailman terveysjärjestön suosituksia ja määritelmiä.
Maiden järjestys läskeimmästä hoikimpaa on seuraava (prosenttiluku on läskien määrä):
1. Unkari 28,5
2. Iso-Britannia 26,1
3. Irlanti 23,0
4 . Malta 22,9
5. Luxemburg 22,5
6. Tšekki 21,0
7. Liettua 17,7
8. Kreikka 17,3
9. Slovakia 16,9
10. Latvia 16,9'
11. Viro 16,9
12. Slovenia 16,8
EU27 keskiarvo 16,6
13. Espanja 16,0
14. Puola 15,8
15. Suomi 15,6
16. Kypros 15,6
17. Portugali 15,4
18. Saksa 14,7
19. Belgia 13,8
20. Tanska 13,4
21. Ruotsi 12,9
22. Ranska 12,9
23. Itävalta 12,8
24. Bulgaria 11,5
25. Alankomaat 11,4
26. Italia 10,3
27. Romania 7,9
Me suomalaiset sijoitumme juuri ja juuri EUn keskiarvon alapuolelle 15,6 prosentin tulokselle. Mutta kuten jo tuolla alussa mainitsin niin suomalaisten laskelmien mukaan 66 prosentti on ylipainoisia. Tämä luku varmasti tulee siitä, että kaikki ne henkilöt, jotka ylittävät painoindeksi normaalipainon, luetellaan läskeiksi.
Kun tarkastelee taulukon vähimmän läskejä löytyvää kymmentä maata, niin kahdeksan niistä on korkean elintason maita ja vain kaksi on ehkä EU.n köyhiin ja huonon sosiaaliturvan maihin luettavia. Ehkäpä meidän tulisi entistä enemmän pyrkiä laihduttamaan kansakuntaamme, jotta siitä tulisi todellinen hyvinvointivaltio.
Historioitsijana muistan lukeneeni Suomen historiasta todella mielenkiintoisen faktan. Suomalaiset ovat olleet kaikkein tervempiä juuri toisen maailmansodan aikana. Joskin miehiä kuoli taisteluissa, ja ruokaa oli vähässä määrin myös kotirintamalla, niin silti ihmiset olivat aiempaa ja nykyisempää terveempiä. Liika ravinto ei taida olla hyödyksi kuin lääkäreiden taloudelle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti