 |
| Matkailumainos vuodelta 1932, côte d'azur ja siellä risteily. |
Eilinen
Kunten tunnettu brittiyhtye Beatles jostain kumman syystä antoi eräälle musiikkituotteelleen nimeksi eilinen, niin minäkin ensimmäiseksi alkuotsikoksi moisen laitan. Päivä alkoi Hammashoitajan vastaanotolla, eli hammaskiven poistamista jne. Kuitenkin tuota toimenpidettä varten, kuten aina hammaslääkärissäkäyntiäni varten, minun piti ottaa tuntia ennen neljä melkoisen voimakasta antibioottitabletti. Ne varmistavat suojan tulehduksia vastaan, jotka saattaisivat olla todella kohtalokkaita sydämeni toiminnalle.
Sen jälkeen tietenkin menin samassa potilastilassa olevaan laboratorioon, jossa otettiin verta INR-tilanteeni testaamiseksi. Mutta kuitenkin poislähtö tuntui hivenen vaikealta, selkä ei halunnut toimia kuten sen olisi mielestäni pitänyt. Ja vaiva vain paheni iltaa kohden mentäessä ja lopulta jouduin kävelemään Hoikistamoonkin kahden kävelykepin avustuksella.
Hoikistamo
Jos terveys on ollut viimeisimpinä aikoina kehno ja ongelmia on riittänyt enemmän kuin kotitarpeiksi, niin eivät olleet mielialani kovin hyvät Hoikistamon puntarin tuloksen kuulemisen jälkeenkään. Mutta nyt eletään tätä elämää ja se vaati oman veronsa, niin terveyden kuin sairaudenkin suhteen. Vaivoista puhumattakaan.
Oli tietenkin mieleniintoista tavat taas täti Kampaaja jä hänen miehensä setä Paperi. Meitä miehiä on vaan niin uskomattoman harvassa tässäkin Hoikistamon vertaistukiryhmässä. Pitäsi pyrkiä hyödyntämään perusteellisemmin setä Paperin läsnäoloa, sillä se voi olla eräs uusi avain onnistumiseen.
Mutta kaikista vastoinkäymisistäni huolimatta jatkan slankaamista ja visiteeraan Hoikistamossa aina kun voin ja kykenen, jos vaan Hoikistamon on avoinna ja teamleader Anne paikalla. Muuten Annen piti auttaa eilen ostamani tavarat autoon, sillä kahden kävelykepin kanssa liikkuvana en moista pientäkään kantamista voinut itselleni sallia.
Illalla oli sitten niin tuskainen ja omaan minääni ja sen kipuihin pettynyt, että en jaksanut kirjoittaa tätä blogiakaan, vaan siirsin sen tämän päivän tekemiseksi.
Tässä ja nyt
Selkä on ollut vieläkin kiukkuisempi kuin eilen ja yritin koko aamupäivän saada yhteyttää minua tavallisesti piikittävään setä AkuAkuun. Pomo kävi jo noutamassa lisäjalat eli kyynärsauvat käyttööni, jotta en kuormittaisi liiaksi selkääni. Ja tietysti kävin niin, että kun sain sauvat, niin sain lopultakin yhteyden myös setä AkuAkuun, jä pääsiniin häntä tapaamaan klo 15:50 eli nopeasti, sillä hän ymmärtää ja tietää tilanteeni, että akupunktuuri on lähes ainoa, lievien kipulääkkeiden lisäksi, jota voin noissa selkäni tuskatiloissa hyödyntää.
Selän tilanne todettiin niin pahaksi, että saan vierailla toisenkin kerran tulevana perjantaina. Ehkä se silloin korjaantuu vielä paremmin, sillä nyt jo pääseen kohtuudella kävelemään. Otan tosin vielä tukea kyynärkepeistäni.
Illalla
Kun mieli saa, se palaa aikain taa. No, ei nyt ihan sentään. Mutta menen klo 23:00 lentokentälle vastaan setä Brysseli ja hänen tyttäriään, jotka ovat tulossa todella pikalomalle Suomeen ja Hämeeseen. Jo viikonloppuna katoavat maisemista sinne Euroopan laidalle.
Tämä setä Brysselin ja tyttöjen, joista nuorempi on vieläpä kummityttöni, hakeminen on niitä asioita, jotka jäävät väliin vasta siinä vaiheessa kun minussa ei enää henki pihise.
Tämä on siis nyt sitä urheiluani, eli maccinalla mennään ja maccinalla tullaan. Mitään oikeata urheilua tai liikuntaa ei ole harjoitettu vuosisatoihin ja en taida edes muistaa mitä ja milloin, saati miten sellaista tein?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti