UUDISTUS

Blogit

Etelähämäläinen joulupirtti  jostain
1800-luvulta, se lopulta ehkäpä.

Nyt on pakko tunnustaa oma heikkouteni, sillä en pysy enää näiden blogien numeroinnissa ajan tasalla. Joten un syytä muuttaa tapoja ja keskittyä vain itse asiaan.

Oikeita töitä

Luulen teneeni ns. oikeita töitä nämä kaksi päivää, eli eilisen ja tämän nykyisen päivän. Tosin useimmat ihmiset eivät pidä oikeana työnä siistiä sisätyötä, jota tehdään istuen ja tietokoneavusteisesti. Mutta kun mieleni on vääränkirjava, niin pidän tekemisiäni juuri erittäin rasittavina oikein töinä.

Näiden kahden päivän aikana olen selvitellyt ja kirjoittanut noin 40 konekirjoitusliuskaa Carl Axel Gottlundin vuonna 1846 Suomalainen-lehdessä julkaisemaa tekstiä. Teksi täytti periaatteessa neljä lehden numeroa, niille sivuille ei paljon muuta mahtunut. Tuossa neliosaisessa tekstissään kirjoittaa Gottlund matkastaan vuoden 1843 Helluntaina Lammille Adam Jaakkolan vieraaksi.

Adam Jaakkolla oli tunnettu suomenkielen ystävä, kuten oli  kirjoittaja Gottlundkin, joka kirjoitti hyvin voimakkaasti savon murteeseen päin kallellaan olevaa tekstiä. Tämä kaikki liittyy tietysti tieteelliseen työhäni jonka otsikko nykyisin on:

K. P., edellä mennen ja jäljessä tullen 
Hämäläinen maamies ottaa kantaa.

Tässä on dispositio tuon työn pohjaksi:

Johdanto

                      Mitä, miksi, miten ja tietysti käytetyt lähteet ja aiempi asiaa koskeva kirjoittelu

Kuka oli Kustaa?

Henkilöhistoria mahdollisimman luotettavasti ja tarkasti. ketkä olivat verkostuneet kustaan kanssa ja missä asioissa?

Kirjalliset tuotokset

Kustaan kirjallisen perinnön tarkastelua, lähinnä runoja ja muuta kaunokirjallista kuten myös opetusta kieleen.

Maatalous

Mitä mieltä ja miten piti uudistaa ja muuntaa perinnäisiä tapoja viljellä ja rakentaa maata, peltoa ja luonnon antimia

Köyhät

Köyhät yleensä ja eritoten kotiseudulla olivat kohde ja otti osaa jopa kansainvälisesti merkittävällä tavalla asetuksen uudistukseen 1852

Pitäjä ja kunta

Janakkalan pitäjän ja kunnan toiminnasta oli myös mieltä ja kiistää muiden kanssa, oli siis oman pitäjänsä miehiä kappeleita vastaan

Talous

Perusti pari pankkia, otti kantaa tulleihin, markkinoihin ja muutenkin talouteen

Usko

Korkeakirkollisuus oli tyypillistä, vastusti taikauskoa ja virsikirjaan mahdollisesti tulevia höpötyksiä.

Naiset

Otti kantaa naisten asemaan ja itsenäistymiseen.

Koulutus

Kansakoulu ja sen myötä oppiuskovaisuus olivat tyypillistä. Teki melkein mitä vaan saadakseen kansakoulun Janakkalaan

Yhteiskunta yleensä

Tässä käsitellään niitä teemoja, joita muissa luvuissa ei ole saatu käsitellyiksi. Sellainen sekametelisoppa - tietty

Yhteenveto

Koetetaan löytää ne tekijät, jotka ovat ajalla ja Kustaalle tyypillisiä ja katsoa mitä on satu aikaiseksi sekä ehkä mitä olisi syytä lisää tutkia.

Liitteet

Karttoja ja näytteitä, ehkä tilastojakin

Lähteet

Niitä tulee kohtuullisen paljon, lehtiä, painamattomia opinnäytteitä ja painettua tutkimuskirjallisuutta,

 Mitä opin?

Keskeisintä on tietysti tässäkin työskentelyssä se mitä tekemisestä opin? Ensinnäkin kirjoittaminen herätti useita kysymyksiä. Ensinnäkin missä säilytetään C. A. Gottlundin arkistoa. Toisekseen tulee esille, että onko siellä mitään koskein K. P. tuotantoa? Kolmanneksi vuonna 1842 ilmestyneessä ruonkokoelmassa ei ole kaikkia K. P:n runoja, joita lammilaiset neitokaiset kirjoittajalle tuona helluntaina esittivät. Ovatko ne missä ja ehkä Gottlundin papereissa? 

Koska K. P. oli hakusessa tilaisuuteen, mutta hän oli kuulemma mennyt Turkuun Helluntaiksi. Miksi meni ja mitä siellä teki? Tietenkin Gotlund liittyy disposition kohtaan Kuka oli Kustaa? Olihan hän tavallaan, tai oikeastaan aika selvästikin yksi K. P. -verkostokaveri. 

Kielitaito on myös yksi mielenkiintoinen kysymys. Yleensä todetaan, että K. P. ei osannut ruotsia. Mutta kuten Gottlund kirjoittaa, niin Adam Jaakkola ymmärsi ruotsia ja jopa sitä jonkin verran haastoikin. Uskoisin, että samoin oli myös K. P. kanssa, sillä pitihään yhteyksiä yllä niin Hagan paronin kuin Vanantaan kenraalinkin kanssa, je he olivat täysin ruotsinkielisiä, jotka tuskin ymmärsivät eritysemmin paljon  kansan kieltä.

Siis, ainakin nämä kysymykset tulivat mieleeni tuota työtä tehdessäni, joskin aikalaiskuvaus on erittäin mielenkiintoinen eläväinen. Vaikkakin savoksi kirjoitettu.