maanantai 20. tammikuuta 2014

586.


Poliittisen historian väitös

Perjantain 25. tammikuuta astuu väittäjän pöydän taakse Turun yliopiston poliiittisen historian laitoksella Taina UusitaloHän tulee puolustamaan väitöskirjaansa: 

Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä


Tässä tutkimuksessa perehdytään työväenliikkeessä vaikuttaneen naisaktiivi Fiina Pietikäisen (1870–1956) myötä työväenliikkeen sukupuolisidonnaisiin käytäntöihin vuosina 1900–1930.

Tutkimus edustaa kollektiivista elämänkertatutkimusta, joka lienee myös itselleni läheinen tutkimuksen kohde. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin keskeisesti esillä kysymys Fiina Pietikäisen ja työväenliikkeen suhteesta.

Eräänlaisena lähtökohtana tutkimuksessa on se, että aikakauden työväenliike ei hyväksynyt individualistista toimintaa, vaan edellytti yksittäiseltä aktiivilta kurinalaisuutta ja sitoutuneisuutta yhteisesti sovittuihin pyrintöihin. Toisaalta työväenliike tarjosi niin työläismiehille kuin -naisillekin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Näin siis työläisnaiset saattoivat miesten tavoin vaikuttaa poliittisissa ja ammatillisissa järjestöissä, joskin monet naiset keskittyivät vapaaehtoisesti vain puolueen naisjärjestöjen toimintaan. Tai usein jopa kahvinkeittäjinä ns. oikeissa kokouksissa.

Tutkimus osoittaa, että Fiina Pietikäinen oli pragmaattinen naisaktiivi, joka monien muiden työväenliikkeen naisaktiivien tavoin otti tehtäväkseen työläisnaisten ja -lasten elinolosuhteiden kehittämisen. Tutkimuksen mukaan edes poikkeusolosuhteet kuten vuoden 1905 suurlakko tai vuoden 1918 sisällissota eivät muuttaneet työväenliikkeen sukupuolisidonnaista toimijuuskulttuuria. Työväenliikkeen naisaktiivit keskittyivät vapaaehtoisesti ruokahuoltoon ja perhepolitiikkaan jättäen muut yhteiskunnalliset kysymykset miestoimijoiden vastuulle. 

Tietenkin oikkeuksiakin oli, kuten aina. Useimmista työväenliikkeen naisaktiiveista poiketen Fiina Pietikäinen toimi myös miesvaltaisessa ammattiyhdistysliikkeessä niin paikallis- kuin liittotasolla. Pietikäinen otti tehtäväkseen varsinkin helsinkiläisten silittäjien ja erityisesti kylvettäjien ammatillisen edunvalvonnan. Kyseiset naispuoliset ammatinharjoittajat olivat erittäin heikosti järjestäytyneitä, joten Pietikäisen ammatillinen edunvalvonta perustui pitkälti yhteiskunnallisesti otollisten tilanteiden hyödyntämiseen ja työväenliikkeen kollektiivin tukeen. 

Fiina Pietikäinen kannatti kuitenkin monien muiden naisaktiivien tavoin naisten erillistoimijuutta niin poliittisessa kuin ammatillisessa työväenliikkeessä. Hän sitoutui myös työväenliikkeen arvoihin ja käytäntöihin, muttei itse kokenut työväenliikettä täysin tasa-arvoiseksi kollektiiviksi. Hän uskoi naisten voivan parhaiten kehittää omaa asemaansa erillistoimijuuden kautta. Poliittisen työväenliikkeen saralla naiset vaikuttivatkin aina työväenliikkeen hajoamiseen, vuoteen 1918 asti pitkälti omissa järjestöissään. 

Ammatilliseen edunvalvontaan naisten erillistoimijuus ei vakiintunut, koska ammattiyhdistysliikkeen miesaktiivit eivät kokeneet naistyöläisten aseman kehittämisen edellyttävän segregaatiota liikkeen sisällä. Käytännössä monet ammattiosastot olivat kuitenkin joko mies- tai naisammattiosastoja, koska aikakauden Suomessa sukupuoli määräsi hyvin voimakkaasti sen, mitä ammattia yksilö saattoi harjoittaa.

2 kommenttia:

  1. Kirjan saatavuudesta: http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/taina-uusitalo-elama-tyolaisnaisten-hyvaksi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta. Kirja pitää hankkia ja lukea.

      Poista