sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Huutokauppa, slankaaminen

Wienin filharmoonikot kotisalissaan.
DIEETTIPÄIVÄ II - 165

Huutokauppa

Tänään sain lähdettyä. Kohteena oli Hämeen huutokauppahuoneen tavarahuutokauppa Idänpään Torpalla. Melkein alkamisen jälkeen tuli paiklle myös veljenpoikani, jonka olisin halunnut olevan läsnä myös tavaroiden esikatselussa. Hän on näet mahtava lasiesineiden asiantuntoja. Saa vanhan setänsäkin kiemustelemaan innosta tiedoillaan. Se on paljon se.

Kaupan kohteena oli paljon militariaa, eli kaikkea sotilaalliseen toimintaan ja tekemisen tai olemiseen liittyvää.

Tietty oli siellä myös kotimasta lasia ja Arabian tuotteita. Myös ihan sekalainen tavara oli mielenkiintoista ja eritoten puukkojen hinnat nousivat mielestäni melko korkeiksi.

Hienointa oli kuitenkin itsehillintäni. Se toimi täydellisesti, sillä en ostanut yhtään mitään. No, tarjosinkin kahvit veljenpojalle ja itselleni kupillisen huonoa teetä. No, ei ollut kallis keikka sekään.

Venlenpoika sai saalikseen kolme isohkoa rasiallista postikortteja, jotka ovat aina mielenkiintoinen asia. Joukossa oli kenttäpostiakin ja se tekee kokonaisuudesta vielä kiintoisemman. Olisi hän huutanut Aino Aallon Iittalalle suunnitteleman kaatimen, jota siniseksi mainittiin, mutta joka kuitenkin oli periaatteessa musta. Hivenen hitaana hämäläisenä hän kuitenkin myöhästyi. Meklari ehti nuijimaan 20 euron hinnan ennen kuin veljenpoikani ehti kiekaisemaan hinnaksi 25 euroa. Mutta ei se mitään, sillä hän oikeastaan myy tavarat edelleen ja Huuto.net toimii hänen myyntialustanaan.

Slanka

Tänään alkoi aamu onnellisesti. Olihan käytössäni pussillinen Slankan puuroa. Se nyt vaan on niin hyvää, ei sitä oikein saa edes sanotuksia tai saati kirjoitetuksi. Terästeenä oli pakasteesta sulatettuja Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärveltä kerättyjä mustikoita. Tuon kunnan entinen nimi on tietenkin Pyhäsalmi.

Kaverini siellä kerää minulle mustikat ja puolukat. Mennen kesän aikana hän keräsi ihan harrastuksekseen yli 100 ämpärillistä puolukoita. Kaveri nauttii metsässä kulkemisesta ja kerään kaikki karjat aivan käsin, siis ilman mitään poimintakoneita. Ja kun ne saan vielä perattuina ja pakastelaatikoihin pakattuina, niin se on vain yksin kertaisesti yhtä juhlaa.

Liikkuminen

Itsesuojeluvaistoni sanoin, että tänään ei harrasteta kovaa kuntoilua, sillä sen verran raskas tuo eilinen kuntoilu oli. Tosin huomenna on päivä uusi ja silloin ovat äi
jän ujeetkin taas uudet ja erilaiset. Voisin yritää uimisen ihanuutta ja katsoa miten pysyy minäni veden pinnalla. Saa nyt kuitenkin hägdä mitenkaikki menee ja tapahtuu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto