tiistai 16. huhtikuuta 2013

DIEETTIPÄIVÄ II - 167

Vilho Lampi, Auringon säteet.

Ohi meni

Niin siinä vain kävi, että ohi meni osallistumiseni Hoikistamon vertaistukiryhmän tilaisuuteen tänään. Miten moinen saattoi tapahtua? Ainahan kaikki on kasautuneiden syiden summa. Mutta aloitetaan pikkuveljestäni.

Aamulla kun soitin hänelle, niin hän etsi kotoaan epätoivoisesti passiaan, jota olivat hän ja vaimonsa etsineet jo koko eilisen illan. Miten tämä liittyy töpeksimisiini? Ei siis niin mitenkään.

Kun päätin vihdoin lähteä  keskipäivän jälkeisenä aikana kuntosalille ja uimaan, niin onnistuin siinä menemisessä. Sain kuitenkin tiedon Pomon soitosta, jossa edellytettiin uimisen keskeyttämistä ja välitöntä kotiintuloa. En tietenkään käytä puhelinta kuntosalilla en myöskään jostain kumman syystä uima-altaasa. Tuli kotiin ja ilmoitus olis yksinkertainen, piti lähteä lastenvahdiksi. 

Siis sitä mentiin nuppi tutisten kohden kaupungin eli ison kirkon toisella puolella sijaitsevaa kuntakeskusta. Vasta siellä huomasin, että eipä ole ollut puhelin koko päivänä mukanani. Se oli vieläkin siellä laturinjohdon päässä, jonne se olin ennen liikuntaan lähtöä sen asettanut. Ja en saanut edes ilmoitettua Hoikistamoon, että en pääse paikalle, sillä numerot olivat siellä, ja pienellä vempeleellä ei ole vielä kännyt käytössään. Siis iso harmi koko tapahtumaketju. Vain minulle voi sattua moisia töpeksintöjä.

Siis urheilusta

Olin siis tänään liikkumassa. Tosin vähäistähän ja varovaista se oli, koska oli mennyt aikaa kohtuullisesti edellisestä vierailustani. Mutta tein jotain kuitenkin.

Saaliiksi tuli kokonaista 1 tunti ja 50 minuuttia. Siitä oli osa fillarointia, osa uuntia ja osa sosiaalista surffailu. Se on erittäin tärkeässä roolista, tuo sosiaalinen surffaus tässä pienen yhteisön puitteissa. Kaloreitakin kulutun kohtuullisesti tuossa ajassa eli 861 kilokaloria, joka ei ole mitenkään vähäinen määrä. Huippusuoritusvaikutus laski hivenen aiemmasta ja jäin 2,6/5 lukemaan eli pysyi sanallisesti ylläpitävänä.

Olen joka tapauksessa tyytyväinen tähän suoritukseen, vaikka en käyttänytkään kännykkää, vaan ihan tavallista sykemittaria tuon määrittämiseen. Niin, se kännyt oli kotona vielä seuraavakin aktiviteettini aikana.

Slankattu?

Olen toki senkin tehnyt. Ja kohta aion ottaa päivä viimeisen Slankan, eli slankata vaniljan makuisella herkkudrinkillä. Aamulla tietenkin aloitin päiväni Slanka puurolla, joskin sitä ennen oli puhaltanut vaaditus astmapuhallukset ja ottanut lääkkeen ja toistanut puhallukset. Vasta sen jälkeen pääsin nautiskelemaan.

Oikeastaan tuo tulee hyvään saumaan, sillä tuo lääkitys aiheuttaa, ainakin minulle, melkoisia sivuvaikutuksia. Tunnen eräänlaista sisäistä värinää ja eräänlaista levottomuutta. Mutta sitä on kuitenkin vaikea selittää. Ja juuri tähän on hyvä apu tuosta aamupuurosta. Se oikeastaan helpottaa oloa todella paljon ja vähentää noita epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.

Kuitenkin elämä jatkuu ja kohta on iltapuhallusten aika. eli kolme kertaa ilman lääkettä, sitten lääkitys ja sitten 20 minuutin kuluttua toiset kolme puhallusta. Kaiken merkitsen tietenkin muistiin hoitotoimenpiteitä varten.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto