Janakkalan kirkko sijaitsee Tarinmaalla, josta ohessa puhe. |
Pidin tänään lyhyehkön esitelmän pitäjänjuhlassa ja aiheen oli:
Mistä
Janakkalan kylien nimet kertovat?
Arvoisat
janakkalalaiset,
Usein meille
tavallisille ihmisille herään mieleen kysymys siitä, mistä joku paikka, kylä ja
jopa pitäjä on saanut nimensä. Tietenkin meillä on lähellämme helppo esimerkki
tuo Hämeenlinna, jokainen tietää että Hämeen maakunta ja sinne rakennettu, siis
Hakoisten jälkeinen, linna ovat antaneet tuolle kylälle nimensä. Mutta muuten
täkäläinen paikannimistä ja kylien nimet yleensä ovat jo paljon minimutaisempi
asia.
Edesmennyt
oppi-isäni professori Veikko Litzen ei lakannut keskiajan tutkijana minulle neuvomasta,
että pitää mennä nimiin, pyrkiä selvittämään mistä ne tulevat ja mitä ne ovat.
Näin varsinkin silloin kun puhuimme Janakkalan historiasta ja siihen
liittyvistä nimistä. Meillä ei ole keskiajalta saati sitten esihistoriallisesta
ajalta kirjallisia jäänteitä, eikä kovin runsaasti esineellisiäkään. Mutta
onhan meillä siis nuo Litzenin paljon puhumat nimet, vaan miten ne ovat
syntyneet?
Kuitenkin
voimme aloittaa tarkastelun paikasta, jossa tätä juhlaa tänään vietämme, siis
Tarinmaa, joka on tämän kylän nimi, niin mistä se on oikeastaan tullut.
Vanhassa
virolaisessa mytologiassa on Taari-niminen jumala. Ilmeisesti ja mahdollisesti
germaaniväestö on tuonut sen muassaan kun ovat kulkeneet liiviläisten ja eestiläisten maiden kautta
kulkiessaan. Kristinuskon myötä esim. Viro on usein nimetty Marianmaaksi, samaa tapaa on noudatettu kuin Tarinmaankin
nimeämisessä.
Toisaalta
mikä sitten on Tarinmaalla sijaitseva Laurin lähde? Eikö sekin saata olla
nimenäkin huomattavasti varhaisempi kuin kristillisen ajan tuota. Näet Laur,
Lauri ja Laurod ovat myös germaanisia
miehennimiä. Ja varmasti se ei ole ruotsalaisten antama nimi. Miksi he olisivat antaneet pahimman vihollisvaltion
eli juuttien Tanskan suojelupyhimyksen nimen jollekin seurakunnalla tai
lähteelle? Siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä Laurinlähde on germaanista
alkuperää tai viimeistään juuttien paikalle antama.
Haga on
tietenkin hyvin yleinen ruotsinkielinen nimi, kuten tiedämme. Ruotsin
kruununperillinen perheineen asuu Hagan linnassa. Turun lähellä sijaitsevan
Vanhankaraton ruotsinkielinen nimi on Haaga paikka muistuttaa linnavuorineen
meidän omaa Hagamme, jonka me tunnemme paremmin suomenkielisellä nimellä
Hakoinen. Miten on? Kumpi olisi ensin Haga vai Hakoinen?
Professori
Jouko Vahtola ja tohtori Petri Hiltunen ovat ansioituneesti selvittäneet, että
paikan alkuperäinen nimi on ollut Hago, tämän perusteena puolestaan on ollut
nimi Hago. Kyse on jo pronssi-
ja/tai rautakautisesta Saksalaista perää olevasta miehen nimestä. Vahtolan
mukaan nimi on tullut paikannimeksi Hämeeseen aikana, joka alkaa vuodesta 900
ennen ajanlaskumme alkua ja jatkui aina vuodella 300 ajanlaskumme jälkeen
saakka.
Näin siis
pitäjämme nimiperintö on huomattavasti vanhempaa kuin ensimmäinen ristiretki
tai Birger Jaarlin mahdollisesti, joskin enemmän epätodennäköisesti, tapahtunut
ristiretki Hämeeseen ja linnoituksen siirtämine pois Hagosta tuonne Vanain kauppakylään,
joka on nykyisen linnan vastarannalla. Vasta ruotsalainen valloittajien
toimesta tapahtunut rälssikartanon rakentaminen muutti nimen
ruotsalaisperäiseksi Hagaksi. Tämäkin
nimi tosin jatkaa hyvin vanhaa germaanista perinnettä.
Mutta
katsotaan mitä muuta sanotaan pitäjästämme Janakkalasta? Naapuripitäjän koululaisena
oli suuri pilailumme aihe, kun saatoimme kysyä, että mikä on suurin kala? Vastaus oli
itsestään selvästi Janakkala. Mutta mielenkiintoisesti nyt tiedä, että tuossa
nimessä on kyseessä myös vanha saksalaisperäinen miehen nimi eli Jahnecke.
Janakkala
nimessä tulee hienosti esille Hämeen murteeseen liittyvä tapa rakentaa paikalle
nimi. Perustermiin, joskin hämäläiseen jäyheään tapaan ja kankealla kielellä
äännettyyn, on lisätty –la / -lä tai le
–pääte. Tuo aiemmin mainittu Hago on poikkeava, ilmeisesti siksi, että se
ilmaisi hyvin yhtä hyvin suppeata paikkaa ja tilaa, juuri linnavuorta ja siihen
oleellisesti liittyvää aluetta. Näin siihen lisättiin siis diminutiivipääte
–nen, joka kertoi rajallisuudesta! Myös Tarinmaan poikkeava muoto ilmaiseen
todennäköisesti alueen pyhitettyä luonnetta.
Ei toki
jokainen Janakkalankaan kylä ole saanut nimeään esihistoriallisena aikana. Otetaan vaikka esimerkeiksi Tervakoski. Se on
yhdysnimi, joka on syntynyt joessa olevan kosken mukaisesti ja johon on lisätty
mahdollisesti jokea pitkin uitetun tervan vaikeutunut kuljetusmahdollisuus.
Mutta ainakin
esimerkiksi seuraavat nimet ovat jo tieteellisesti selvitetty germaanisista
nimistä peräisin oleviksi.
Harvia/la = Hartvig, Hartwich
Hyvikkä/lä = Huffeke, Hüffe, Huvika
Ikaaloinen =
Iga, Igo, Igila, Igil
Kataloinen =
Gade, Gaden, Gadenus, Gatani
Kiipu/la = Gibo, Gibu, Ghibu
Kernaa/la = Gerna
Kontti/la =
Gondo, Gonda, Gontio, Gonza, Gondilla
Kuoto/la = Goda, Guodo, Guodilla, Godila, Guoda
Kuumo/la =
Guma, Goma
Tantta/la = Dando, Tanta, Danz, Danzo
Turenki = Thuring
Ja lisäksi annettakoon
myös pari ihan Janakkalassa kiinni olevaa paikannimeä:
Äikää/lä = Eicco, Eicke, Aycke, Eigio
Turkhauta =
Thurkhard
Kuten oheisista
esimerkeistä saatamme huomata, että pitäjämme nimistöön on jäänyt useita jälkiä
yli tuhatvuotisen vaikutuksen ajalta eli noin vuodesta 900 ekr ja aina vuoteen
300 jkr.
Kannamme
mielenkiintoista perimään niin omissa nimissämme kuin rakkaan pitäjämmekin eri
alueiden nimissä.
Lähteet:
Hiltunen,
Petri; Kanta-Hämettä vai Taka-Saksaa. Hämeen Sanomat 10.12.2000
Jouko Vahtola; En gammal germansk invandring till västra Finland i
bynamnens belysning. Historisk Tisdkrift för Finland. 1983, s. 525-279.
Vahtola, Jouko;
Suomen historia, Otava, Helsinki, 2003, s. 25
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti