Esitelmani pitäjännimistä

Janakkalan kirkko sijaitsee Tarinmaalla, josta ohessa puhe.

DIEETTIPÄIVÄ  II - 282

Pidin tänään lyhyehkön esitelmän pitäjänjuhlassa ja aiheen oli:

Mistä Janakkalan kylien nimet kertovat?

Arvoisat janakkalalaiset,

Usein meille tavallisille ihmisille herään mieleen kysymys siitä, mistä joku paikka, kylä ja jopa pitäjä on saanut nimensä. Tietenkin meillä on lähellämme helppo esimerkki tuo Hämeenlinna, jokainen tietää että Hämeen maakunta ja sinne rakennettu, siis Hakoisten jälkeinen, linna ovat antaneet tuolle kylälle nimensä. Mutta muuten täkäläinen paikannimistä ja kylien nimet yleensä ovat jo paljon minimutaisempi asia.

Edesmennyt oppi-isäni professori Veikko Litzen ei lakannut keskiajan tutkijana minulle neuvomasta, että pitää mennä nimiin, pyrkiä selvittämään mistä ne tulevat ja mitä ne ovat. Näin varsinkin silloin kun puhuimme Janakkalan historiasta ja siihen liittyvistä nimistä. Meillä ei ole keskiajalta saati sitten esihistoriallisesta ajalta kirjallisia jäänteitä, eikä kovin runsaasti esineellisiäkään. Mutta onhan meillä siis nuo Litzenin paljon puhumat nimet, vaan miten ne ovat syntyneet?

Kuitenkin voimme aloittaa tarkastelun paikasta, jossa tätä juhlaa tänään vietämme, siis Tarinmaa, joka on tämän kylän nimi, niin mistä se on oikeastaan tullut. 

Vanhassa virolaisessa mytologiassa on Taari-niminen jumala. Ilmeisesti ja mahdollisesti germaaniväestö on tuonut sen muassaan kun ovat kulkeneet  liiviläisten ja eestiläisten maiden kautta kulkiessaan. Kristinuskon myötä esim. Viro on usein nimetty Marianmaaksi,  samaa tapaa on noudatettu kuin Tarinmaankin nimeämisessä.

Toisaalta mikä sitten on Tarinmaalla sijaitseva Laurin lähde? Eikö sekin saata olla nimenäkin huomattavasti varhaisempi kuin kristillisen ajan tuota. Näet Laur, Lauri  ja Laurod ovat myös germaanisia miehennimiä. Ja varmasti se ei ole ruotsalaisten antama nimi. Miksi  he olisivat antaneet pahimman vihollisvaltion eli juuttien Tanskan suojelupyhimyksen nimen jollekin seurakunnalla tai lähteelle? Siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä Laurinlähde on germaanista alkuperää tai viimeistään juuttien paikalle antama.

Haga on tietenkin hyvin yleinen ruotsinkielinen nimi, kuten tiedämme. Ruotsin kruununperillinen perheineen asuu Hagan linnassa. Turun lähellä sijaitsevan Vanhankaraton ruotsinkielinen nimi on Haaga paikka muistuttaa linnavuorineen meidän omaa Hagamme, jonka me tunnemme paremmin suomenkielisellä nimellä Hakoinen. Miten on? Kumpi olisi ensin Haga vai Hakoinen?

Professori Jouko Vahtola ja tohtori Petri Hiltunen ovat ansioituneesti selvittäneet, että paikan alkuperäinen nimi on ollut Hago, tämän perusteena puolestaan on ollut nimi Hago. Kyse on jo pronssi- ja/tai rautakautisesta Saksalaista perää olevasta miehen nimestä. Vahtolan mukaan nimi on tullut paikannimeksi Hämeeseen aikana, joka alkaa vuodesta 900 ennen ajanlaskumme alkua ja jatkui aina vuodella 300 ajanlaskumme jälkeen saakka.

Näin siis pitäjämme nimiperintö on huomattavasti vanhempaa kuin ensimmäinen ristiretki tai Birger Jaarlin mahdollisesti, joskin enemmän epätodennäköisesti, tapahtunut ristiretki Hämeeseen ja linnoituksen siirtämine pois Hagosta tuonne Vanain kauppakylään, joka on nykyisen linnan vastarannalla. Vasta ruotsalainen valloittajien toimesta tapahtunut rälssikartanon rakentaminen muutti nimen ruotsalaisperäiseksi Hagaksi.  Tämäkin nimi tosin jatkaa hyvin vanhaa germaanista perinnettä.

Mutta katsotaan mitä muuta sanotaan pitäjästämme Janakkalasta? Naapuripitäjän koululaisena oli suuri pilailumme aihe, kun saatoimme kysyä,  että mikä on suurin kala? Vastaus oli itsestään selvästi Janakkala. Mutta mielenkiintoisesti nyt tiedä, että tuossa nimessä on kyseessä myös vanha saksalaisperäinen miehen nimi eli Jahnecke.

Janakkala nimessä tulee hienosti esille Hämeen murteeseen liittyvä tapa rakentaa paikalle nimi. Perustermiin, joskin hämäläiseen jäyheään tapaan ja kankealla kielellä äännettyyn,  on lisätty –la / -lä tai le –pääte. Tuo aiemmin mainittu Hago on poikkeava, ilmeisesti siksi, että se ilmaisi hyvin yhtä hyvin suppeata paikkaa ja tilaa, juuri linnavuorta ja siihen oleellisesti liittyvää aluetta. Näin siihen lisättiin siis diminutiivipääte –nen, joka kertoi rajallisuudesta! Myös Tarinmaan poikkeava muoto ilmaiseen todennäköisesti alueen pyhitettyä luonnetta.

Ei toki jokainen Janakkalankaan kylä ole saanut nimeään esihistoriallisena aikana.  Otetaan vaikka esimerkeiksi Tervakoski. Se on yhdysnimi, joka on syntynyt joessa olevan kosken mukaisesti ja johon on lisätty mahdollisesti jokea pitkin uitetun tervan vaikeutunut kuljetusmahdollisuus.

Mutta ainakin esimerkiksi seuraavat nimet ovat jo tieteellisesti selvitetty germaanisista nimistä peräisin oleviksi.

Harvia/la  = Hartvig, Hartwich

Hyvikkä/lä  = Huffeke, Hüffe, Huvika

Ikaaloinen = Iga, Igo, Igila, Igil

Kataloinen = Gade, Gaden, Gadenus, Gatani

Kiipu/la = Gibo, Gibu, Ghibu

Kernaa/la  = Gerna

Kontti/la  = Gondo, Gonda, Gontio, Gonza, Gondilla

Kuoto/la = Goda, Guodo, Guodilla, Godila, Guoda

Kuumo/la = Guma, Goma

Tantta/la = Dando, Tanta, Danz, Danzo

Turenki  = Thuring

Ja lisäksi annettakoon myös pari ihan Janakkalassa kiinni olevaa paikannimeä:

Äikää/lä  = Eicco, Eicke, Aycke, Eigio

Turkhauta = Thurkhard

Kuten oheisista esimerkeistä saatamme huomata, että pitäjämme nimistöön on jäänyt useita jälkiä yli tuhatvuotisen vaikutuksen ajalta eli noin vuodesta 900 ekr ja aina vuoteen 300 jkr.

Kannamme mielenkiintoista perimään niin omissa nimissämme kuin rakkaan pitäjämmekin eri alueiden nimissä.

Lähteet:

Hiltunen, Petri; Kanta-Hämettä vai Taka-Saksaa. Hämeen Sanomat 10.12.2000

Jouko Vahtola; En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning.  Historisk Tisdkrift för Finland. 1983, s. 525-279.

Vahtola, Jouko; Suomen historia, Otava, Helsinki, 2003, s. 25