Pelkoja ja hyvääkin mieltä

Näin pätkädieetti toimii.

DIEETTIPÄIVÄ II - 273

Pahat aavistukset todeksi saa...

Se toteutui, olen vaan unohtanut syystä tai toisesta se kertomisen. Veljentytär soitti ja nyt on tulevana tiistaina suvun nuorimman golf-tähden synttärit. Olin ne täydellisesti unohtanut ja kun kutsu on käynyt, niin pomon autonkuljettajan on suunnattava nokka kohden juhlataloa juuri silloin kun olisin niin perin mieluusti osallistunut Hoikistamon vertaistukiryhmän toimintaan. Mutta Pomon on iso-iso-äitinä päästävä paikalle ja kun hän ei itse aja, niin olen vain velvollinen seuraamaan mukana.

Oli myös terveydenhoitajan tapaaminen aamusena aikana. Samalla kävin tietty verikokeessa testaamassa INR-arvoni, joka kertoo veren viskositeetin. Samalla otettiin myös näyte kilpirauhasen toimintakyvystä, mutta siitä saan tulokset vasta tulevan viikon tapaamisessa. INR-arvo oli hiven liian korkea, vaikka sen pitääkin olla korkea, mutta liika on aina liikaa, vaikka se vähäistä olisikin. Siksi lääkitystä vähennettiin puoli tablettia viikossa ja viikon päästä uusintatestiin.

Terveydenhoitajani hienolla ja tosi ystävällisellä avustuksella tiedän vsta nyt millainen oli keväällä muiden mukana testattu PSA-arvoni. Tuo arvo toimii indikaattorina eturauhasen liikakasvun ja mahdollisen syövän suhteen. Periaatteessa ikäiselläni miehellä arvo voisi olla jopa 4 ja se ei vielä olisi ongelmia ennustava. Oma arvoni oli todella hienosti 0,5 eli todella upea. Nyt kaikkien muiden ongelmieni lisäksi ei olisi tulossa, toivotaan ainakin niin, eturauhasen ongelmia, jotka ovat tosi yleisiä ikääntyneillä herrasmiehillä.

Ihmedieetti

Säännöllisesti syksyisin eli lokakauden jälkeen ilmestyy lehdistöön erilaisia dieettiohjeita, joissa pyritään todistamaan, että kesäkilot saa pois jollain ihmeen hokkuspokkus-tempulla. Vaan onko moinen edes mahdollista, siis ihan tavalliselle ja kuolevaiselle ihmiselle?

Niin sanottujen asiantuntijoiden mukaan pätkäpaastoon perustuva uutuusdieetti voi vähentää sydän- ja verisuonitautien sekä dementian riskiä. Mikä sen parempi olisi kun väestökin vanhenee jatkuvasti. Nyt  maailmalla hurjaan suosioon nousseessa 5-2-dieetissä energiansaantia rajoitetaan kahtena päivänä viikossa 500-600 kilokaloriin, mutta syödään muuten normaalisti. Siis tässä on kyse melkoisesta piinasta.

Nyt siis ruotsalaisasiantuntijat uskovat, että pätkäpaasto voi paitsi laihduttaa myös vähentää sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen sekä dementian riskiä. Mutta ketä nämä asiantuntijat itse asiassa ovat? Menneen viikon Expressen-lehdessä Karoliinisen instituutin professori Kerstin Brismar kertoi, että uutuusdieetin suurin terveyshyöty on se, että dieetti laskee veren insuliinitasoja. Lisäksi neurolääketieteen professori ja kansallisen ikääntymisinstituutin johtaja Mark Mattson Baltimoren John-Hopkins-yliopistosta sanoi puolestaan, että uusi dieetti voi suojata dementialta aktivoimalla aivoja.

- "Selviytymisvaistomme pakottaa meitä pysymään vireillä ja etsimään ravintoa. Vilkas aivotoiminta taas suojaa dementiasairauksia vastaan", Matsson kertoi Expressenille.

Suomalainen professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta pitää osittaista paastoa kaikista dieeteistä ylivoimaisesti tehokkaimpana. Tällaisessa dieetissä energiansaantia rajoitetaan 8-12 viikoksi 800 kilokaloriin päivässä. Siis hän lisää kaloria samaa määrään päivittäin kuin on mm. Slanka-dieetissäkin.

- "Siinä laihtuu erittäin tehokkaasti ja sokeriaineenvaihdunta normalisoituu. Insuliinipitoisuudet jäävät matalammalle ja insuliinin herkkyys elimistössä paranee. Hyödylliset terveysvaikutukset tulevat jo ihan muutaman päivän kuluttua", Uusitupa kertoo.

Uusitupa tosin myöntää, että pätkäpaastoon perustuvassa laihdutuskuurissa on samoja piirteitä kuin pidemmässä osittaisessa paastossa, mutta hän epäilee, että päivän paasto silloin tällöin voi sotkea liiaksi fysiologista rytmiä. Professori ei kuitenkaan pidä uutta dieettiä vaarallisena. Eli säännöllinen Slanka-dieetti 800 kilokaloria päivässä olisi parempi vaihtoehto, sanoo Oscari.

- "Laihduttipa millä tavalla hyvänsä sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunta paranevat sekä sydän- ja verisuonitautien riski pienenee", Uusitupa linjaa.

Miten paasto sitten vaikuttaa ihmisiin?

Hiiritesteistä tiedetään, että ajoittainen paasto hidastaa hiirillä Alzheimerin taudin ja diabeteksen kehittymistä. Kyse on kuitenkin hiiristä, ei siis ihmisistä.

- "Se on mielenkiintoinen tieto, mutta miten paasto vaikuttaa ihmisiin, sitä emme vielä tiedä", sanoo professori Miia Kivipelto, joka työskentelee Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Kivipelto kaipaa lisätutkimusta aiheesta eli kaikenlaisesta laihduttamisesta ja erilaisista paastoista.

Kuitenkin tutkimusprofessori Veikko Salomaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta suhtautuu epäilevästi uuteen dieettiin ja sen väitettyihin terveysvaikutuksiin. Salomaa kuitenkin myöntää, että pienen aliravitsemuksen on todettu pidentävän elinikää. Eli Oscarin sanoin pitäisi elää jatkuvassa nälässä. Tosin historiakin tämän todistaa, sillä tutkimusten mukaan suomalaiset ovat olleet kaikkein terveimpiä juuri silloin kun ravinnosta oli niukkuutta, eli toisen maailmansodan aikana. Tietysti ihan nälkä on eri asia kuin ravinnon niukkuus.

- "Jos 500-600 kilokaloria voi syödä kahtena päivänä viikossa ja viitenä muuna päivänä syö järkevästi, en usko, että tästä mitään haittakaan on".

Eli mitä tästä opimme? Älä herkuttele muina päivinä "varastoon". Esimerkkipäivät on laadittu naisten kalorirajoituksen mukaan, miehet voivat syödä kumpanakin paastopäivänä 100 kilokaloria enemmän. Siis Slanka ja sillä slankaaminen on juuri se mitä pitäisi tehdä.