lauantai 14. heinäkuuta 2012

Dieettipäivä 274

Avenue des Champs-Élysées.
Tänään vietämme Ranskan suuren vallankumouksen vuosipäivää, joka on ranskassa varsinainen juhlapäivä. Kaduilla tanssitaan, iloitaan ja pidetään hauskaa. Päivän juhlinta tuo mieleen mitä hienoimpia muistoja. Olen niin useasti ollut paikalla päivää juhlimassa ja useasti olen sitä ollut juhlimassa myös täkäläisessä suurlähetystössä. Ne kutsut pidetään tosin aina arkipäivää, joka sijoittuu lähimmäksi varsinaista juhlapäivää. Paras muisto toetenkin on kun vallankumouksesta tuli kuluneeksi 200 vuotta. Olin silloin Pariisissa veljenpoikani kanssa. Näimme edellisenä iltana varmasti historian suurimman ilotulituksen ja varsinaisena päivänä historiallisen kavalkadin Avenue des Champs-Élysées’llä. Meistä kumpikaan ei noita tapahtumia ole unohtanut.
Päivän kulkua on tosin sävyttänyt vierailuni Mehiläisen lääkäriaseman viikonloppuvastaanotolla. Tuli näet keskiviikkona vasen hartiani, niskani, kaulani ja vasen puoli päästäni melkoisen ilkeältä tuntuvan kipeäksi. Yritin sitä vähän paikkailla Paratabs-särkylääkityksellä. Mennen yön aikana tajusin, mistä saattoi tuskat oikeasti johtua. Siksi lääkärille ja heti aamusta. En viitsinyt jonottaa Keskussairaalan ensiapuun, vaan valitsin hivenen kalliimman vaihtoehdon eli yksityislääkärin. Tosiasiassa se oli vain noin kaksi kertaa kalliimpi. Mitä muuten ei tekisi oman terveytensä tähden? 

Ja arvioni ongelmasta osoittautui oikeaksi. Tämän äijän pää on niin laho, että seillä alkavat ruusutkin kukkimaan. Eli parisen vuotta sitten pahaksi päässyt päässä ollut ruusu (vyöruusu eli Herpes zoste) puhkesi, ei vielä ihan avoimesti näkyväksi, vaan jättäytyi toistaiseksi vain kivuliaan tuskan asteelle. Nuori ja hurmaavan naislääkäri totesi moisen välittömästi ja tarkasti indikaattorit mm. silmistä, joihin se ei ollut vielä tehnyt pahojaan.                                                                                                            

Mikä helpotus mieleni valtasikaan, olinhan itsekin osunut oikeaan diagnoosissani. Kun kyseessä on virustauti, niin siihen ei tavanomaiset antibiootit tehoa. Siksi sain viikon mittaisen kuuri melko jytäkkää ainetta ja lisäksi minulle sopivaa kipulääkitystä. Kiitos kaunis Essille, siis hoitavalla lääkärille, hienosta työstä, se oli ensiarvoista ja minulle tärkeätä. Mutta lisämääräys oli huolehtiminen riittävästä juomisesta ja ravinnosta. Tarkempia määrityksiä ei hoitava lääkäri antanut, vaan jätti ne konsultaatiossa käyneen potilaan omaan harkintaan. 

Tietenkin meni välittömästi ison kirkon apteekkiin ja siellä oli täti Proviisori, eli oppilas, jonka opettamisella, siis koko luokan opettamisella, aloitin aikoinani opettajan urani, joka sitten johti moninaisiin seikkailuihin. 

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus kirjoittaa nettisivuillaan  (sma teksti on lääkäriseura Duodecimin sivuillakin): 

Vyöruusin ihottumaan kaulan alueella. Näin pahaksi en asiaa päästänyt.
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen infektio yleensä yhden, harvoin kahden tai useamman hermon hermottamalla alueella. Sitä on harvoin lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Iän karttuessa vyöruusu yleistyy, ja yli 80-vuotiaista sellaisen voi saada jopa joka toinen. Jos elimistön vastustuskyky on voimakkaasti alentunut (esimerkiksi AIDS:in, muun kroonisen sairauden, solunsalpaajalääkityksen tai vastaavan muun syyn takia), tauti voi levitä koko kehoon. Vyöruusu voi uusiutua vuosienkin kuluttua. Virus jää vesirokon jälkeen piileksimään hermon juureen, josta se aktivoituu ja siirtyy hermoa pitkin ihoon.

Oireet


Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle toiselle puolelle kehoa. Yleisin se on vartalolla ja kasvoissa. Kasvohermojen alueella esiintyessään se saattaa infektoida silmän ja aiheuttaa rakkuloita myös suun ja nielun limakalvoon.

Neljällä viidestä potilaasta ensimmäinen oire on kipu ja särky. Ne alkavat 1–8 vuorokautta ennen kuin iho alkaa punoittaa ja siihen nousee muutaman millimetrin läpimittaisia kirkkaita rakkuloita. Sairauden tunnetta ja lämmönnousua on useilla. Rakkulat lisääntyvät joitakin päiviä, jopa viikon ajan. Niiden määrä vaihtelee muutamasta satoihin. Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja sitten parantuvat 4–6 viikon aikana. Joissakin tapauksissa rakkuloita ei ilmesty lainkaan. Vyöruusualueella särky saattaa kestää kuukausia, harvoin vuosia iho-oireiden häviämisen jälkeen.

Taudin toteaminen


Tyypillisessä tapauksessa diagnoosin teossa ei ole vaikeuksia. Pakaran genitaaliherpes saattaa olla vyöruusun kaltainen. Silloin viruksen osoittaminen rakkulanäytteestä on aiheellista. Vasta-aineiden osoittamisesta verestä ei ole apua.

Itsehoito


Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Särkyyn voi ottaa mitä tahansa potilaalle sopivaa, reseptittä saatavaa särkylääkettä. Ihoa hoidetaan pesuilla ja kylvyillä sekä antiseptisellä voiteella (esimerkiksi Sibicort®). Vyöruusurakkuloissa on eläviä viruksia. Ne voivat tarttua henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa.

Milloin lääkäriin?


Kova särky, laaja rakkulakylvö, ja vyöruusu silmän seudussa, sekä huono yleiskunto ovat syitä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, sillä varhainen viruslääkehoito (asikloviiri, valasikloviiri tai famsikloviiri) vähentää iho- ja silmäoireita ja kipua. Särkypotilaille on aiemmin ollut tapana antaa kohtalaisen suuria kortisonimääriä suun kautta niin pian oireiden alusta kuin mahdollista. Hoidon hyödystä ei kuitenkaan ole selvää näyttöä, ja sen takia tavasta on pääosin luovuttu.

Ehkäisy


Vyöruusun puhkeamista voi ehkäistä rokotteella (Zostavax), jota käytetään 60 vuotta täyttäneillä.

                                                                                              




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti