Tapaaminen 34 ja dieettipäivä 283

Yleisöä viime maanantai teatteri-illassa Tampereella.

Tänään oli odotettu tapaaminen. Tukiryhmän ja teamleader Annen kanssa  Hoiskistamossa Lopen Joentakana. Mutta sitä ennen oli koko päivän ollut menossa ja touhussa.

Keskeisin asia oli uuden MemoryBeltin osataminen setä Triathonilta. Oli fiksu ja kuva kaveri, juuri sellainen kuin kestävyyslajien harrastajat yleensäkin ovat. Sykevyö oli aivan uusi ja käyttämätön, ja hintakin oli erittäin kohtuullinen, taisi jäädä puoleen kaupasta ostetusta. Eli nyt olen taas liittänyt uuden osasen Suunto-laitteiden kokoelmaani. Kiitos suuri ja kaunis setä Triathonille, tai aina nuori sedäksi, sellainen parikymppinen pojankoltiainen, vaan on kuva menemään vedessä, pyörällä ja juoksemaan.

Sitten oli tapaaminen setä Kauppakorkean kanssa. Tapaamiseen olin varautunut viemällä pari pussillista lapin lakkoja ja mustikoita, pakastettuina tietty. Oli mielenkiintoista kertoilla toisillemme kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tietenkin puhumme asiaa, maailman menosta ja siitä miten maa makaa ja on olevinaan. Pakkasi siinä jutustelun lomassa mille sievän pinon kirjoja kotiin vietäviksi. Sain toki itse valaita kirja, joista olin kiinnostunut ja kuinka ollakaan kohosivat kirjahankinnat päivän erääksi keskeiseksi teemaksi.

Samalla tutustuimme hivenen itse kirjastoonkin. Poistettujen kirjojen hyllystä meille molemmille tarttui mukaan muutama kirja, munille kuitenkin vain kaksi. Enhän ole kovin syvälliseesti perehtynyt Wiikissa toimivien tiedekuntien problematiikkaan tai muuhun tieteelliseen debattiin.

Koska elimme yliopiston kampuksella niin päätin tarjota isännälleni lounaan, joka tietenkin tuli todella edulliseksi, sillä hänellä on vielä oppilaskunnan jäsenyys, tosin Aalto-yliopistossa, mutta sama kortti pätee kaikissa yliopistojen ruokaloissa. Ruokala oli viihtyisä, valoisa ja yleiseltä ilmapiiriltään todella miellyttävä.

Koska oli ilmoittanut vierailuni isännälle mielenkiintoni tänään suuntautuvan kirppiksiin ja muihin vastaavin asioihin, niin lähdimme kierrokselle.

Ensimmäinen paikka oli todella positiivinen yllätys, sillä menimme Myllypurossa sijaitsevalle työttömien ylläpitämälle kirpputorille. Siellä oli todella hienot valikoimat aivan mitä tahansa tavaraa, vaikka tietokoneiden lituska-näyttöjä useita kummeni erilaisia. Sieltä mukaani takertui silmääni miellyttävä kattoplafondi olohuoneen toiseksi valaisimeksi. Se muuten pitää asentaa huomenna. Lisäksi mukaan päätyi muutama kirja. Erkki Tuomiojan kirja isästään Sakari Tuomiojasta oli yksi niistä.  Matka jatkui vaan ei yhtä onnistuneesti.

Seuraavaksi menimme Itäkeskuksen Lähetyksen kirpparilla ja sitten yksityiselle myyntiepöytiään asiakkaiden käyttöön antaville kirppiksille. Kummatkin olivat kovin epämiellyttäviä kokemuksia tuon työttömien kirppiksen jälkeen ja varsinkin yksityisen pitämä oli aivan sekainen, luotaantyöntävä ja jopa tuoksahtava kokemus. Lopuksi kävimme turkkilaisten ylläpitämässä elintarvikeliikkeessä. Se oli hieno yllätys, siellä oli runsaasti minulle outoja säilykkeitä ja tavaroita. Mukaan kuitenkin tarttui tuoretta valkosipulia ja veteen säilöttyä samaa tavaraa. Huh, ja pääsimme lähtemään pois kaupallisesta maailmasta.

Vietyäni isäntäni kotiin suunnistin Suunnon tehtaille ja huoltoon. Huolto oli mennyt sulki jo klo 15.00 joten jätin ohjeiden mukaan vastaanottoon vanhan MemoryBeltini huollettavaksi. Saas nyt nähdä miten vanhan käy, eihän siitä uutta saa, mutta toivottavasti kalu kuitenkin.

Ja sitten rauhallisesti ajellen Klaukkalan ja Läyliäisten kautta Lopelle ja Hoikistamoon. Mikä ihan pääte kiireelliselle päivälle. Ei haitannut edes painon nousu 800 grammalla, pistän se nesteen keräytymisen piikkiin, sillä sukkieni jättämät jäljet säärissäni olivat kaameaa katseltavaa. Onneksi olen päässyt eroon ruusu-lääkityksestäni. Nyt pitää vain ryhdistäytyä ja jatkaa slankaamista niillä todella hyvän makuisilla Slankä-tuotteilla.  

Vanilja on ehdoton suosikkini, sitä voisi nauttia vaikka litran kerrallaan. Tunnustan, että yhdestä pussillisesta teenkin usein lähes litran, tai ainakin vähintään 7 desiä juotavaa ja silti se maistuu kun heitän tuon saavillisen kitusiini!