On saavuttu Alajärvelle, Keskisellä poikettiin hakemaan retkivaatteita Inarille tulevan kuun matkalle. Mukaan tarttui kumipuku, joka suojaa kastumiselta venemätkän aikana. Kyseessä on 15 kilometrin matka, yhteen suuntaan.
Fillaria en kuitenkaan ottanut matkaan. Nyt en siis pääse fillarilenkille ympäri tuota ihan oikeata Alajärveä. Syynä oli yksinkertaisesti minäni suuri laiskuus ja saamattomuus. Tekosyynä oli keskisormeni loukkaantuminen vyöni kiinnittämisen yhteydessä. Sehän on tietenkin vaikea tilanne kun sormi loukkaantuu. Joskin vasemman olkapään kivut ovat vielä liialliset mihinkään kovaan harjoutukseen ruhtymiseksi.
Olen kuitenmkin varannut mukaani riittävästi Slanka tuotteita, jotta saatan jatkaa projektiani tai jopa vahvistaa sitä. Jotenkin painon putaminen on jämähtänyt paikoilleen. Tosin olemme sopineet tukiryhmän ja sen vetäjän Annen kanssa, että lomakauden ajan pyrimme pitämään painon samoissa lukemissa. Siinä toki olen onnistunut, vaan olisin enemmänkin hallunnut. Tosin ruus on lääklityksineen haitannut koko projektia ja etenkin liikkumista ja ravinnon määrää. Tähän kun lisätään kardiologin toteamus talousellisesta sykkeestä, niin saada lopputuloa, että pitää yrittää enemmän kuin ennen ja pitää projekti mielessä.
Onneksi kuitenkin otin lenkkarini mukaan, ehkä saan lähdetyksi kunnolliselle kävelylenkille, vaikkapa kiertaa tämäm pienen kylän raittia. Sutten pikkuneiti Viisaus totersi, liikennevaloja on kaupungissa, ja kun niitä ei ole Alajärvellä, ei Alajärvi ole edes kaupunki. Niinhän se taitaa on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti