Slanka, ongelmia itseni kanssa

Helsingin Huvilakatu vuonna 1918.

DIEETTIPÄIVÄ II - 132

Slanka

Olen slankannut, ja onneksi riittää tarvikkeet ainakin tulevaan viikkoon saakka. Silloin pääsen taa Hoikistamon vertaistukiryhmään. Sitä odottaen pitää vain jatkaa samaa rataa. Tosin vieläkin pohdin perjantaina alkavaa Ui kesäksi kuntoon  -ohjelmaan osallistumistani. Eli ollako vai eikö olla, kas siinä pulma vanhan äijän. Vaan raisuni onko oikea vaiko väärä, sen vain aika voi sanoa, kun nyt ensiksi teen ratkaisuni.

Fillarointi

Eilisen tavoin suoritin kohtalaisen fillarointiurakan. Tosin tänään tein sen uimahallin kuntosalilla, vaan en jaksanut tai pystynyt menemään enää uimaan fillaroinnin ja kuntosalin jälkeen. Syynin oivalsin vasta nyt illalla, kun vain palautin mieleeni menneitä.

Aikaa kukuin fillaroinnissa ja yleensä kuntosalilla 1 tunti ja 23 minuuttia. Kaloreita poltin Suunnon Ambitin mukaan 890 kilokaloria. Keskisyke oli ehkä talvikauden korkein, eli 110 iskua per minuutti. Maksimissaan se hakkasi peräti 164 kertaa ja minimissäänkin 54 kertaa minuutissa. Kohtuullisen oli huippuharjoitusvaikutuskin eli 2,8/5, joskin se vielä oli tasolla "ylläpitävä".

Eilisessä Prisman lähetyksessä kokeiltiin Turun yliopiston asiantuntijoiden johdolla intervalliharjoittelua, Eli kahden viikon aikana piti liikku yhteensä 15 minuuttia. Tästä tulee joka päivälle noin 4 kertaa 20 minuuttia täydellä teholla ja välissä 4 minuutin laiskottelut ihan ilman fillaria. Noudatin tätä ohjetta soveltuvin osin. Olen muuten aiemmissa blogeissani puhunut niin jenkkien kuin brittienkin tekemistä vastaavista tutkimuksista. Kun katselen Movescountin Ambitin antamien tulosten perusteella piirtämää EPOC käyrää, niin se näyttää melkoisen mielenkiintoiselta. Joskaan en oikeasti ymmärrä asiasta yhtikäs mitään.

Ongelma

Ei kait sellaista päivää ole jolloin minulla ei olisi jotain ongelmaa - siis terveyteni kanssa. Näin kävi tänäänkin. Pyöräilyn ohessa päätin kokeilla muitakin kuntosalin laitteita. Onhan siellä kaikenlaista häkkyrää ja väkkärää, joilla voi tehdä ties mitä. Vaan en muistanut rajoituksiani, olin kait liian innoissani. Varsinkin sain olla yksin koko kuntosalilla.

Taisi suurena syynä oli ns. ylävartalon talja, jossa vedetään kädet ylhäällä aloittaen painoja alaspäin aina niskaan saakka. Painoa ei ollut paljon, taisi olla vain 15 kiloa. Siis lasten painoilla oikeastaan touhusin. Vaan ei tuo liike ole minulle, sillä siinä ovat kädet pään yläpuolella aika pitkään ja tekevät pumppaavaa liikettä. Sinne käsiin ja muuhun kroppaan tarvitaan verta ja mistäs sitä muualta otetaan kuin aivojen alueelta.

Näin siis en muistanut aiempia kokemuksiani eteishallin yläkaapin saranoiden kanssa. Olisin pudonnut muinoin mätkähtäen lattialle jollen olisi heittäytynyt rähmälleni sinne ylähyllylle.  Näin kävi siis nytkin. Silmissä melkein sumeni ja ihmettelin mitä minulle oikein on tapahtumassa. Voin olla siis täysin tollo ja en osaa lukea edes oman kehoni toimintoja.

Juuri tämä esti sitten minua jatkamasta kuntoilua uimisen muodossa. Olin vaan niin huolissani omasta itsestäni - ja tietenkin syystä. Joskaan en taaskaan tajunnut sitä syytä!

Mutta nyt on olo ihan ok ja muistelen ja samalla mietiskelen omaa hölmöyttäni. Sitä saa mitä tilaa, sanonta pätee minunkin tänäpäissen kuntoiluuni.