torstai 7. kesäkuuta 2012

Dieettipäivä 237

Tänään on luettu ja luettu, mutta myös varauduttu tulevaan satokauteen. Sain vihdoinkin hankittua oman yrtti- ja marjakuivurin. Tosin kyseessä on kovin vaatimaton ja vähätehoinen laite. Ei siis samanlainen puoliammattilaisen vehje kuin sisarellani on siellä Levin korvessa. Syynä hankintaan olivat etenkin mustikat. Ne näet menettävän paljon maustaan pakastettuina ja sokerilla säilöminen ei kuulu tekotapoihini. Kuivaamalla mustikoiden pitäisi siis säilyttää arominsa ja vitamiininsa - niin ainakin toivon ja moista on minulle vakuuteltu.

Lisäksi nyt voidaan kuivata yrttejä, tosin olen kainosti esittänyt sisarelleni, että Inarinjärven pohjoisrannan porotilalla kasvaa varmasti runsaasti erilaisia yrttejä, joten elokuussa aion mennä niitä keräämään. Samalla matkalla pitäisi kerätä puolukat tai sitten ostan ne kaverilta paluumatkalla. Eihän siellä ole näet mahdollisuutta kuivat sähkön avulla. Hyvä kun saavat aurinkopaneeleista virtaa tietokoneisiin ja puhelimiinsa.

Eivät sukulaiseni ehkä tiedä riittävästi historiasta, sillä riihi ja sauna ovat meillä Hämeessäkin oleet muinoin sama rakennus. Kun se toimi riihenä niin siinä kuivattiin viljaa ja kaikkea muuta kuivattavaksi kelpaava, kuten sieniä ja yrttejä. Kun sitten haluttiin kovempaa lämpöä niin siitä tuli sauna ja siellä ihmisten peseytymisen lisäksi palvattiin lihat. Nykyisinkin erityisesti savusaunassa valmistettu palviliha on useiden suurta suosikkia. Tämä osaltaan ehkä selittää suomalaisten mieltymyksen savun makuisiin ruokiin. Talkkuna on parasta kun kaura on kuivattu savusaunassa ja yleensä meille suomalaisille kelpaa mikä vaan, jossa on savun makua - kuten erityisesti savustettu kala.

Helvi Hämäläinen on ollut eräs lukemiseni kohde ja häneltä lähes tuhatsivuinen eräänlainen elämänkerta elämänsä varhaisemmista vuosista. Kirjailija on muistellut, kirjoittanut ja dokumentoinut teoksen, mutta hänen on ollut apunana myös ammattikirjoittaja, Ritva Haavikko. Mielenkiintoista muistelua vuosisadan eli 1900-luvun alkupuolelta. Ainakin nä in historioitsijalle.

Mutta mitä tulee talkkunaan, niin se kuuluu nykyisin slankaajan kiellettyjen ruokien listalle. Vaikka se valmistettaisiin rasvattomaan piimään tai vaikkapa juuri marjoihin eli puolukoihin tai mustikoihin, niin kaurasta tehty jauho on todellinen hiilaripommi ja siten myös runsaskalorinen ravinto. Eli slankataan Slanka-tuotteilla ja haudataan haaveet oikeasta pitkästä piimästä ja savutalkkunasta - siis aidosta renkolaisesta. Muuten äitini oli ennen avioitumistaan Nevilän myllyn talkkunamestari. Eli siis perheessäni on perinteitä talkkunansyömiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti