Dieettipäivä 246

Tukholma vuonna 1570 pohjoisesta päin nähtynä.

Tänään on ollut elämässä menemisen meininkiä. Aamulla tein ensiksi pienen pyörälenkin. En mitään merkittävää enkä kovin rasittavaa, kunhan vaan ajelin ja nautiskelin, Tosin peppu ei vieläkään tunnu kestävän satulaa ja siinä tuntuu olevan kyhmy keskellä kylää. Niin minusta ainakin tuntuu.

Mutta aikaa kulutin retkelläni 56 minuuttia ja 40 sekuntia. Kilometrejä tuli kasaan van 14,44, Näin keskinopeudeksi muodostui vain 15,3 kilometriä tunnissa. Mikä ei ole kovin paljoa edellisten päivien saavutuksiini verrattuna.

Kaloreitakin kuluin. Nyt näytti Suunnon t6d sykemittäri kulutukseksi 578 kilokaloria kun taas Nokia Lumia väittää kulutuksen olleen 751 kilokaloria. Kukin voi uskoa halunsa ja mieltymyksensä mukaan tai muodostaa jopa oman käsityksensä. Lämpötiläksi aamuauringossa mittasi Suunto 25 astetta, joka on lähellä paisteessa olevan todellista lämpötilaan. Nousua matkalla saatiin aikaiseksi 44 metriä, eli vain kohtaisia olivat matkan mäkiset osuudet,

Ja sitten ne keskeiset tiedot, eli miten sykkeeni toimi? Oliko se edelleenkin taloudellinen vai innostuiko sykkeeni oikein tuhlailevaiseksi? Maksimissään syke oli 137 iskua minuutissa, minimissään se löi 60 kertaa ja keskisykkeeksi matkalla tuli tasan 100 sykettä minuutissa. Nuo ovat hyvin oivallisia arvoja tällaiselle monivammaiselle vanhukselle.

Iltapäivä ja suurin osa illastakin kului pikkuneidin 9-vuotissynttäreillä. Neiti Vilma on tullut juuri siihen ikään, jossa kukaan muu ei tiedä yhtikäs mitään. Mutta hauskaa meillä kaikilla oli ja kun me useat samaan lähisukuun kuuluvat äijät kokoonnumme, niin sitä keskustelun ja puhetulvan määrää ei voi kukaan hevin kuvitella. Eikä siihen vuolaaseen keskusteluun tarvita edes tehosteaineita, vaan se toimii kuin itsestään ja puhetta piisaa, ja tietysti myös ehdottomia ja tiukkoja mielipiteitä.

Mutta veljenpojistani kolme oli siis paikalla, tietty veljeni lisäksi. Pojat ovat kahdesta eri avioliitosta. Neljä, eli nuorin oli poissa. Mutta kahta vanhinta pojista arvostan suuresti sillä toinen on kaiken tietotekniikan ja puhelinalaan liittyvän ehdoton asiantuntija. Hän ylläpitää nykyisin kait Suomen suurimman yrityksen asiantuntijajärjestelmää ja se on todella vaativa tehtävä. Mutta kyllä hän on siviilissäkin todella fiksu. Toinen eli vanhin on loistava vanhan lasin ja erityisesti suomalaisen taidelasin asiantuntija. Hänen kanssaan on ilo liikku kirpputoreilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa, sillä ei ole kotimaassa valmistettua lasiesinettä, jota hän ei tuntisi. Sellaisesta minä todella pidän.

Mutta neiti Vilman juhlat juhlittiin ja toki muitakin oli paikalla, mutta haluan korostaan noiden kahden veljenpoikani loistavaa tietomäärää, joka minussa tiedemiehenä herättää kunnioitusta ja arvostusta.

Mutta nykyisin nuoret jakaantuvat kahteen hyvin erilaiseen ryhmään. He ovat joko osaavia ja taitavia A-luokan kansalaisia ja myyt luuserit sijoittuvat B-luokkaan. Tämä ero on huomattavasti selvempi kuin aiemmin. Ja siksi minäkin yritän pysytelä sukulaisteni tavoin A-luokassa ja siihen kuuluu itsehillintä ja sen mukana taas painon pudottaminen ja tiukka painonhallinta. Siinä minua avustaa Hoikistamon tukiryhmä ja teamleader Anne. Joskaan Slanka-tuotteilla ja slankaamiselle ei ole suinkaan vähäinen rooli asian onnistumisessa.