sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Dieettipäivä II - 051



Kadonneen maantien metsästys!

Eilisen ja toissapäivän kestänyt turnee päättyi myöhään illalla. En vain ysikertaisesti jaksanut enää tuolloin blogisoimaan. Vaan nyt on tulle aika tilinteon ja yhteenvedon.

Koko matkan vaikein hetki koettiin noin klo 16,45 eilisenä iltapäivänä, joskin muutaman tunnin kuluttua tapahtui uskomattomin ja joko matkan koomisin asia.

Kello 16:00 saavuimme Vaskikellon luona sijaitsevalle ABC asemalle. Olin sopinut tapaamisesta setä Marjastajan kanssa puolukoiden ja mustikoiden ostamisesta. Sen toki teimmekin ja sain ison kylmälaukullisen marjoja. Se oli todella hieno asia ja Marjastajan marjat ovat varmasti parhaita mahdollisia ja ne ovat vaan todella maukkaita ja jopa mehukkaitakin.

Kun lähdimme asemalta, alkoi melkoinen lumisade. Sade vain vahvistui ja oli lopulta niin sakea, että en todellakaan nähnyt eteeni. Ajoin ensimmäiselle linja-autopysäkille. Samalla ilmoitin toiselle kuskille, hänelle ammattilaiselle, että nyt tuli vaihto, itse en kykene enää jatkamaan, koska tie on kadonnut! Olin siinä vaiheessa etsimässä kadonnutta maantietä, kuten Marcel Proust         esti kadonnutta aikaa.

Koomisen tapaus oli kun tulimme Jämsästä kohden Tamperetta. Kyseisellä tieosuudella oli vähiten lunta koko matkan aikana. Tienpinta oli puhdas, kuiva ja todella hyväkuntoinen. Muualla maassa oli enemmän tai vielä enemmän lunta maantiellä. Kuiten juuri tuolla puhtaalla ja paljaalla tiellä tuli vastamme kaksi peräkkäin ajanutta aura-autoa, ja pitivät vielä lumiauroja tien pinnassa kiinni. Olivat ainoa lumiaura-autot koko 1000 kilometriä pitkän taipaleemme aikana. Oli se koomista, ja kello oli tuolloin 19:50.

Muuten matka meni hienosti. Kalusteet ja maataloustuotteet, joita ostan suoraan tuottajilta Hämeestä, menivät hyvin perille. Kalusteet menivät suoraan klinikalle joten näin ne lopullisessa sijoitusympäristössään. Olivat täydellisiä ja sopivat kuin nenä päähän.

Mitä tulee torstaina lupaamaani Slanka-kokeiluun, niin nyt olen saanut tulokset selville. Eli torstain-iltana sekoittamastani litran Slanka vanilja-juomasta join viimeisen erän tänään noin klo 11:00. Tietenkin nautin muut pullot mennessä ja uudetkin olivat käytössä tulomatkalla.

Nyt voin itse kokemanani todeta, että ainakin Slanka vanilja säilyy hyvän makuisena, hyvin käyttökelpoisena ja nautittavana ainakin 60 tunti eli 2,5 vuorokautta. En säilyttänyt pulloa edes kylmässä, vaan ihan normaalissa auton sisätilan lämmössä. Ja sekoitussuhde oli siis pussillinen juomajauhetta ja yksi litra vettä.

Kuin ihmeen kautta pääsimme kokemaan tuon tuhannen kilometrin matka-eron aikana todella monenlaista ilmanalaa. Levillä oli noin 20 asetta pakkasta, mutta 16 kilometriä Leviltä pohjoiseen korpeen, jossa kohteemme oli ja missä yömme vietimme, oli pakkasta noin 32 asetta. Oli se vaan ihan oikeasti kylmä.

Aamulla ai automme suostunut käynnistymään, siihen kun ei näet ole asennettu  moottorilämmitintä. Ja nyt jälkeenpäin on tietoisuutemme lisääntynyt siten, että akkukin oli todella kehno. Uusi akku on jo hankittu, vaan moottorilämmitin on vaiheessa.

Matkatuomisina olivat valtava suksipussi, uusi höyhentakki, iso säkillinen vaatteita pikkuveljelleni ja hänen vaimollensa. Lisäksi varmasti lähes 100 kiloa poron paistista tehtyä käristelihaa, joka on taattua tavaraa kun poromies Jönni on sen omista poroistaan tehnyt. Niin tietty setä Marjastajalta tulivat puolukat ja mustikat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti