Kadonneen maantien metsästys!
Eilisen ja toissapäivän kestänyt turnee päättyi
myöhään illalla. En vain ysikertaisesti jaksanut enää tuolloin blogisoimaan.
Vaan nyt on tulle aika tilinteon ja yhteenvedon.
Koko matkan vaikein hetki koettiin noin klo 16,45 eilisenä
iltapäivänä, joskin muutaman tunnin kuluttua tapahtui uskomattomin ja joko
matkan koomisin asia.
Kello 16:00 saavuimme Vaskikellon luona sijaitsevalle
ABC asemalle. Olin sopinut tapaamisesta setä Marjastajan kanssa puolukoiden ja
mustikoiden ostamisesta. Sen toki teimmekin ja sain ison kylmälaukullisen
marjoja. Se oli todella hieno asia ja Marjastajan marjat ovat varmasti parhaita
mahdollisia ja ne ovat vaan todella maukkaita ja jopa mehukkaitakin.
Kun lähdimme asemalta,
alkoi melkoinen lumisade. Sade vain vahvistui ja oli lopulta niin sakea, että
en todellakaan nähnyt eteeni. Ajoin ensimmäiselle linja-autopysäkille. Samalla
ilmoitin toiselle kuskille, hänelle ammattilaiselle, että nyt tuli vaihto, itse
en kykene enää jatkamaan, koska tie on kadonnut! Olin siinä vaiheessa etsimässä
kadonnutta maantietä, kuten Marcel Proust
esti kadonnutta aikaa.
Koomisen tapaus oli kun tulimme Jämsästä kohden
Tamperetta. Kyseisellä tieosuudella oli vähiten lunta koko matkan aikana. Tienpinta
oli puhdas, kuiva ja todella hyväkuntoinen. Muualla maassa oli enemmän tai
vielä enemmän lunta maantiellä. Kuiten juuri tuolla puhtaalla ja paljaalla
tiellä tuli vastamme kaksi peräkkäin ajanutta aura-autoa, ja pitivät vielä lumiauroja
tien pinnassa kiinni. Olivat ainoa lumiaura-autot koko 1000 kilometriä pitkän
taipaleemme aikana. Oli se koomista, ja kello oli tuolloin 19:50.
Muuten matka meni hienosti. Kalusteet ja
maataloustuotteet, joita ostan suoraan tuottajilta Hämeestä, menivät hyvin
perille. Kalusteet menivät suoraan klinikalle joten näin ne lopullisessa
sijoitusympäristössään. Olivat täydellisiä ja sopivat kuin nenä päähän.
Mitä tulee torstaina lupaamaani Slanka-kokeiluun,
niin nyt olen saanut tulokset selville. Eli torstain-iltana sekoittamastani
litran Slanka vanilja-juomasta join viimeisen erän tänään noin klo 11:00.
Tietenkin nautin muut pullot mennessä ja uudetkin olivat käytössä tulomatkalla.
Nyt voin itse kokemanani todeta, että ainakin Slanka
vanilja säilyy hyvän makuisena, hyvin käyttökelpoisena ja nautittavana ainakin
60 tunti eli 2,5 vuorokautta. En säilyttänyt pulloa edes kylmässä, vaan ihan
normaalissa auton sisätilan lämmössä. Ja sekoitussuhde oli siis pussillinen
juomajauhetta ja yksi litra vettä.
Kuin ihmeen kautta pääsimme kokemaan tuon tuhannen
kilometrin matka-eron aikana todella monenlaista ilmanalaa. Levillä oli noin 20
asetta pakkasta, mutta 16 kilometriä Leviltä pohjoiseen korpeen, jossa
kohteemme oli ja missä yömme vietimme, oli pakkasta noin 32 asetta. Oli se vaan
ihan oikeasti kylmä.
Aamulla ai automme suostunut käynnistymään, siihen
kun ei näet ole asennettu moottorilämmitintä.
Ja nyt jälkeenpäin on tietoisuutemme lisääntynyt siten, että akkukin oli
todella kehno. Uusi akku on jo hankittu, vaan moottorilämmitin on vaiheessa.
Matkatuomisina olivat valtava suksipussi, uusi
höyhentakki, iso säkillinen vaatteita pikkuveljelleni ja hänen vaimollensa.
Lisäksi varmasti lähes 100 kiloa poron paistista tehtyä käristelihaa, joka on
taattua tavaraa kun poromies Jönni on sen omista poroistaan tehnyt. Niin tietty
setä Marjastajalta tulivat puolukat ja mustikat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti