301. dieettipäivä

Kalamajan makuuhuoneeseen.

Kotona ollaan. Olihan paska reissu, mutta tulihan se tehtyä. Edes kerran kävin pohjoisen Saamenmeren entisellä porotilalla, joka on nykyisin kalamaja. No, hivenen ylikehittynyt kalamaja, mutta omistajat haluavat kutsua sitä ilmiötä moisella termillä. 

En vain viihtynyt pakassa ja yöni olivat yhtä unetonta jatkumoa. Mutta eräitä omaan minääni liittyviä asioita tunnen nyt paremmin kuin ennen. Paluu yhden yön vieton ajaksi Levin korpeen tuntui todella paluulta sivilisaation pariin. Se nyt vaan on oman kokemuspiirini äärirajoilla viettää aikaa tuollaisella kalastusmajassa.

Mutta kaikesta huolimatta, yli viikon laiskana oleilemisen jälkeen sain aamulla fillarini huollosta. Siihen oli vaihdettu maantieajoon sopivammat renkaat, uusi pepulle ystävällisempi satula, kiristetty vanteet, tarkistettu niin ketjut kuin vaijeritkin sekä vaihdetta keskiön akseli sekä joitakin laakereita. Hyvin Hämeenlinnan Suomen polkupyörätukun pojat olivat työnsä tehneet. Eli testasi heti perushuollettua menopeliäni ja oli enemmän kuin tyytyväinen laitteen toimintaan.

Eli otin pienen testilenkin, ja se vain tuntui ihanalta valtavasta vastatuulesta huolimatta.  Pieni lenkkini oli 13,28 kilometrin mittainen. Aikaa kulutin moiseen ajonautintoon 41 minuuttia eli keskivauhtini oli 20,4 km/h, eli olen siihen tosi tyytyväinen.

MemoryBelt ilmoitti kalorien kulutukseksi 586 kilokaloria ja sykkeet olivat 141 / 105 / 55, eli hivenen alhaisempi kuin noin yleensä ennen lomaa. Sitä se mitään tekemättömyys vanhuksessa aiheuttaa. Tosin Lumian laskelma antoi kulutukseksi 668 kilokaloria, mutta uskotaan, että tuo Sunnon antama tulo perustuu paremmin oikeisiin arvoihin.

Huomenna  on aikomuksenani käydä ensiksi verikokeessa eli tarkastuttaa INR-arvoni, eli miten jätkän rotanmyrkyn syöminen vaikuttaa. On aikomus käydä myös uimassa eli ensimmäinen vierailu kesänjälkeisessä uimahallissa. Saas nyt nähdä miten hyvien suunnitelmieni käy? Täyttyvätkö ne vai huudanko vain kovaa kunnon tuuleen.