 |
| Abbé Pierre (5.8.1912-22.1.2007) Emmaus-liikkeen perustaja. |
En edes yrittänyt mitään ennätysuintia, ihan vaan peruskamaa ensimmäisellä kerralla keväänjälkeen. Ja aina on mielessä katalasti päättynyt perjantaiuinti maaliskuun loppuvaiheessa, jolloin TIA-kohtaus yllätti minut ja piipaa-auto vei sairaalaan. Aikee meni lähes tarkalleen tunti eli 1:02 ja matkaa tuli taitettua tavanomaiset 1,5 kilometriä. Eli kyseessä oli ihan normiaika ja normimatka. Kulutukseni oli 660 kilokaloria eli itse olen moiseen tyytyväinen. Kun vielä Suunnon MemoryBelt toimi ihan kunnollisesti niin kehrään tyytyväisenä kuin kissa. Tosin tuon uinnin teho oli melkoisen vähäinen sillä se oli 2,9 / 5 eli sanallisesti kuvattuna ylläpitävä.
Ilta kuluikin sitten tuolla keskikokoisella kirkolla ostoksia tehden ja asioita hoidellesa. Illan vietin setä Rekkakuskin kanssa saunoen ja Saamenmeren pohjoisrannan kauhuja kertaillen. Tosin ne eivät olleet hänelle kauhua ja vaan mitä miellyttävimpiä hetkiä, jotka hän haluaa uudistaa mahdollisimman pikaisesti - vaan minä en.
Ongelma oli tämä dieettini ja Slanka tai oikeammin koko
slankaamisen prosessi. Tuolla Kalamajalla käytetään vetenä aina samaa Inarin
järvivettä. Ja jotenkin se vaan on
humuspitoisempaa kuin kaivovesi tai lähdevesi tai kaupunkilaisvesi.
Slanka ei maistunut kovin makoisalta tuossa vedessä ja niin jouduin luopumaan
suosikkilitkuistani. Se oli suuri vahinko minulle dieetilleni ja siten koko
yhteiskunnalle ja maailmalle.
Kuitenkin syvästä alhosta on noustava ja palattava takaisin oikeaan
elämään. Koskaan ei ihminen ole niin huono ja niin syvällä kaivossa, etteikö
hän voi toista auttaa tai toiselta apua vastaanottaa. Se on elämän ehkä suurin
sanoma. Tuon sanoman puki teoksi esimerkiksi ranskalainen pappi Abbé Pierre,
joka perusti sotien jälkeen Emmaus-liikkeen, joka perustuu juuri tuolle
hienolle ajatukselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti