tiistai 11. syyskuuta 2012

322. dieettipäivä


Olen palannut jälleen takaisin tavalliseen olemiseen ja elämiseen. matkoilla on kivaa, mutta kotiinpaluu on silti aina yhtä juhlaa. Palataan kuitenkin hivenen menomatkaan perjantaina.

Menomatka kesti kaikkine toilailuineen ja pysähtymisineen  5 tuntia ja 24 minuuttia. En siis mennyt suoraan ja tehokkaasti perille vaan  kännykkäyhtiöiden, kameranhaun ja kirpputorien kautta sekä Lidlin Oriveden myymälän käytyäni pääsin vasta perille. Orivedeltä ostin pyöräilypusakan, jonka koekäytin samana iltana ja olen siihen todella tyytyväinen.

Oli koko matkan ajaksi kytkenyt itseni sykemittariin ja saatoin siten seurata pulssiani, siis sitä "taloudellista sykettä", kuten kardiologian professorit ovat asian todenneet. Matkan aikana keskisykkeekseni muodostui 46 sykettä minuutissa, ylimmillään se kohosi vain kerran, ennen varsinaista matkalle lähtemistä, 94 sykkeeseen minuutissa. Alimmillaan syke kävi kovin tai jopa liiankin usein 35 sykkeen minuuttivauhdilla. Eli tämäkin todistaa sykkeeni hitaudesta ja olen jo henkisesti varautunut tahdistimen asentamiseen, jotta saisin sellaisen oikean aikuisen miehen sykkeen. Koko yli viiden tunnin matka kulutti vain noin 855 kilokaloria, joka menee helposti yhden fillarilenkin aikana.

Muuten matka venyi, sillä tekemisiä oli runsaasti ja varsinkin isäntäväellä meni kännyköiden järjestelmät sekaisin. Heille on toimivat kännykät enemmän kuin oleellisia, sillä niistä tulee suurelta osin heidän leipänsä ja jopa joskus saavat särvintäkin.

Tämä päivä on kulunut lainattuja tavaroita palautellessa ja kaikkia normaaliin päivärytmiin kuuluvia asioita toimitellessa. Tehostettua liikuntaa ei ole tullut harjoitettua ja koko matkan ajan oli melko sateinen ilmasto ja vain ensimmäisenä iltana saatoin pyöräillä. Silloin tein ja toteutin suuren tavoitteeni eli poljin koko Alajärven ympäri, siis se lätäkön kokonaisuudessaan kiersin.

Mutta juuri kuulin suuren uutisen, että Alajärven porukoiden nuoriherra on ansainnut itselleen akkuauton, ja jopa vielä omalla toiminnallaan. Se on hieno saavutus, sanoo tällainen vanhempi setä.

Mutta olen yrittänyt toimia jotenkin tapojeni mukaan ja siksi slankannut, vaikka en ehtinyt maanantain tapaamiseen, joka on edelleenkin se ykköstekemiseni tässä kiireisessä maailmassa. Tukiryhmä, teamleader ovat kolme tukipilariani, jotka minua tukeva ja saavat olon ja vaikuttamaan paremmalta kuin koskaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti