Tänään bolgataan univajeesta, tuosta monesti käsittelemästäni
asiasta. Se kun vaan on itselle aina ja yhä ajankohtainen. Tällä viikolla
esitettiin esim. Aktuutti-ohjelmassa asiaa univajeesta. Akuutissa todettiin
noin lähes yksituumaisesti, että jo yhden yön valvonta vastaa kohtuullista
känniä. Vaan miten olisi tulokset monen yön saati sitten jatkuvan univajeen
kanssa?
Jokunen aika sitten Tiede-lehdessä ja tiede.fi –sivustolla
otsikoitiin juuri näin, että univelka vastaa kunnon känniä. Lehti ja
nettisivusto perusti tietonsa Occupational and Environmental Medicne-lehden tekemiin tutkimuksiin. Näin vajaan vuorokauden
valvomisen jälkeen ei enää kannata tarttua auton rattiin, lehden tietojen pohjana
olevan australialaisen tutkimuksen mukaan. Sillä jo noin 17 – 18 tunnin
työputki heikentää reaktionopeutta ja tilanteiden arviointikykyä yhtä paljon
kuin rattijuoppousrajan (0,5 promillea) ylittävä annos alkoholia.
Tuo australialainen tutkimus on tehty seuraamalla
39:ää rekkakuskia, joista osaa valvotettiin ja loput nauttivat väkijuomia. Sekä
univelkaisten että känniä hankkineiden kuljettajien suorituksen silmän ja käden
koordinointia vaativissa tehtävissä heikkenivät lähes puolueen!
Mutta univaje ei ole vain rekkakuskien ongelma, vaan
se koskettaa hyvin oleellisesti lähes kaikkia runsaasti ylipainoa omaavia,
kuten ihan minua itseänikin.
Yhdysvaltain unitutkijoiden kokouksessa kesällä 2012
Kalifornian yliopiston tutkijat esittivät havaintojaan, joiden mukaan unen
puute heikentää aivojen korkeammanasteisia toimintoja, jotka ovat vastuussa myös
meidän omista ruokavalinnoistamme. Tämä puolestaan voi hyvinkin selittää sen,
miksi univaje lihottaa.
Kalifornian
yliopiston tutkimukseen osallistui 23 tervettä aikuista, joiden aivoja
kuvattiin toiminnallisella magneettikuvauksella (ns. PET-laitteisto, jllainen
on Suomessa vain Turun yliopistollisessa keskussairaalassa) ensin tavallisesti
nukutun yön jälkeen ja toisen kerran öisen univajeen jälkeen. Molemmilla
kerroilla koehenkilöiltä kysyttiin, miten paljon he haluaisivat erilaisia
ruokia, samalla kun heidän aivojaan skannattiin.
Univajeen
huomattiin heikentävän aivojen etuotsalohkon toimintaa. Alue on tärkeä
käyttäytymisen ja valintojen tekemisen säätelyssä. Univaje ei sen sijaan
merkittävästi vaikuttanut aivojen primitiivisempiin alueisiin, jotka liittyvät
palkitsevuuden kokemiseen ja mielihaluihin.
Tulos
vihjaa sen puolesta, että univaje ei lihota siksi, että se vaikuttaisi aivojen
mielihyvämekanismeihin, vaan siksi, että se veltostuttaa korkeammanasteisia
toimintoja, jotka auttavat meitä tekemään viisaita ruokavalintoja.
Omasta mielestäni, ja oman kokemukseni mukaan, tämä
saattaa hyvinkin pitää paikkansa ja tunnen sen kovin hyvin liittyvän myös
jokapäiväiseen toimintaan ja tieteen tekemiseen. Väsyneenä ei vaan jaksa
ajatella kovin syvällisesti ja tieteellisesti. Itse olen yrittänyt pitää painoani
kurissa ja jopa saada sitä alaspäin. Siinä on kaksi syytä, siis ensinnäkin
toivon, että se vaikuttaisi suoraan tai välillisesti oman uneni määrään.
Toiseksi toivon painon pudotuksen antavan yleistä piristystä ja siten potkua
tieteellisen työhöni.
Keinona olen päätynyt slankaamaan, eli
Slanka-tuotteiden käyttämiseen. Se on ollut minusta vaan niin parasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti