torstai 8. marraskuuta 2012

Dieettipäivä II – 027



Tänään bolgataan univajeesta, tuosta monesti käsittelemästäni asiasta. Se kun vaan on itselle aina ja yhä ajankohtainen. Tällä viikolla esitettiin esim. Aktuutti-ohjelmassa asiaa univajeesta. Akuutissa todettiin noin lähes yksituumaisesti, että jo yhden yön valvonta vastaa kohtuullista känniä. Vaan miten olisi tulokset monen yön saati sitten jatkuvan univajeen kanssa?
 
Jokunen aika sitten Tiede-lehdessä ja tiede.fi –sivustolla otsikoitiin juuri näin, että univelka vastaa kunnon känniä. Lehti ja nettisivusto perusti tietonsa Occupational and Environmental Medicne-lehden tekemiin  tutkimuksiin. Näin vajaan vuorokauden valvomisen jälkeen ei enää kannata tarttua auton rattiin, lehden tietojen pohjana olevan australialaisen tutkimuksen mukaan. Sillä jo noin 17 – 18 tunnin työputki heikentää reaktionopeutta ja tilanteiden arviointikykyä yhtä paljon kuin rattijuoppousrajan (0,5 promillea)  ylittävä annos alkoholia.

Tuo australialainen tutkimus on tehty seuraamalla 39:ää rekkakuskia, joista osaa valvotettiin ja loput nauttivat väkijuomia. Sekä univelkaisten että känniä hankkineiden kuljettajien suorituksen silmän ja käden koordinointia vaativissa tehtävissä heikkenivät lähes puolueen!

Mutta univaje ei ole vain rekkakuskien ongelma, vaan se koskettaa hyvin oleellisesti lähes kaikkia runsaasti ylipainoa omaavia, kuten ihan minua itseänikin. 

Yhdysvaltain unitutkijoiden kokouksessa kesällä 2012 Kalifornian yliopiston tutkijat esittivät havaintojaan, joiden mukaan unen puute heikentää aivojen korkeammanasteisia toimintoja, jotka ovat vastuussa myös meidän omista ruokavalinnoistamme. Tämä puolestaan voi hyvinkin selittää sen, miksi univaje lihottaa.

Kalifornian yliopiston tutkimukseen osallistui 23 tervettä aikuista, joiden aivoja kuvattiin toiminnallisella magneettikuvauksella (ns. PET-laitteisto, jllainen on Suomessa vain Turun yliopistollisessa keskussairaalassa) ensin tavallisesti nukutun yön jälkeen ja toisen kerran öisen univajeen jälkeen. Molemmilla kerroilla koehenkilöiltä kysyttiin, miten paljon he haluaisivat erilaisia ruokia, samalla kun heidän aivojaan skannattiin.

Univajeen huomattiin heikentävän aivojen etuotsalohkon toimintaa. Alue on tärkeä käyttäytymisen ja valintojen tekemisen säätelyssä. Univaje ei sen sijaan merkittävästi vaikuttanut aivojen primitiivisempiin alueisiin, jotka liittyvät palkitsevuuden kokemiseen ja mielihaluihin.

Tulos vihjaa sen puolesta, että univaje ei lihota siksi, että se vaikuttaisi aivojen mielihyvämekanismeihin, vaan siksi, että se veltostuttaa korkeammanasteisia toimintoja, jotka auttavat meitä tekemään viisaita ruokavalintoja.

Omasta mielestäni, ja oman kokemukseni mukaan, tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa ja tunnen sen kovin hyvin liittyvän myös jokapäiväiseen toimintaan ja tieteen tekemiseen. Väsyneenä ei vaan jaksa ajatella kovin syvällisesti ja tieteellisesti. Itse olen yrittänyt pitää painoani kurissa ja jopa saada sitä alaspäin. Siinä on kaksi syytä, siis ensinnäkin toivon, että se vaikuttaisi suoraan tai välillisesti oman uneni määrään. Toiseksi toivon painon pudotuksen antavan yleistä piristystä ja siten potkua tieteellisen työhöni.

Keinona olen päätynyt slankaamaan, eli Slanka-tuotteiden käyttämiseen. Se on ollut minusta vaan niin parasta.




                                                                                                                    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti