Dieettipäivä II – 041

Talveln iloja Levillä, pari vuotta sitten.

Mikä päivä! Kohtuullisesti olen toipunut sairasvuoteelta. Vaan sitten tietenkin tietokoneeni sairastui. Koko päivän yritin saada sitä toimimaan. En vaan onnistunut. Matkaan siis tautivuoteelta Parolaan. Veljenpoika pääsi kolmelta töistään ja olimme samaan aikaan perille ja minulla kaksi reppua ja kaksi tietokonetta. Toisesta, siitä pienemmästä Lenovosta en saanut printteriä toimimaan, siinä kun on Linuxin Ubuntu. Olen siis täysin keskipeukaloinen näissä tietokoneen käyttöön liittyvissä asioissa.

Miten ihmistä voidaan kohdella kaltoin? Tai oikeastaan kun jotain menee pieleen niin menee sitten moni muukin asia. Ensin meni Suunnon 6td-rannetietokone, sitten kaatoi tauti vuoteelle ja nyt temppuili tietokone. Ei se mitään, että veljenpoika asensi uuden Windows 7 Ultimate alustan eli käyttöjärjestelmän. Hän ei suostunut asentamaan Win 8, koska ei pidä sitä riittävän hyvänä vaan on kuulemma kuten Win Vista, eli välikauden pitkapläjäys. Ja minähän luotan tuohon nuoreen mieheen, tosin neljän lapsen (ihanan kakaran) isän sanaan kuin seinään tai ukkosen jumalaan.

Mitään muuta en ole ehtinyt tänään tekemään. Tosin Parolan matkalla piipahdin Ojoisillakin, sillä olen jo vahvan lääkityksen ansiosta melkein vedossa, joskin hitaassa. Veljentytär oli luvannut tehdä voileipäkakun, jonka vien huomenna terveysaseman henkilökunnalle. Ovathan he minua vuoden taas erinomaisesti hoitaneet ja saaneet pysymään hengissä. Erityisellä kiitollisuudella on mainittava terveydenhoitaja J.R., joka väsymättä jaksaa huolehtia minustakin!

Siinä se sitten on koko päivä tekeminen, joka huipentui tietokoneen toimimattomuuteen. Onneksi on tuo veljenpoika joka on ihmemies muussakin kuin lasten värkkäämisessä. Tosin miten on kaikki niin pirkuleen nättejä, nuo lapset? Eihän ne voi olla edes sukuun kuuluvia, kun olemme tällaisia perusrumia.