keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Dieettipäivä II – 033


Ei se eilen tapahtunut, vaan tänään sen pystyin toteuttamaan. Eli maanantaina lupaamani kuntosalilla käynnin. Tosin en taida olla vieläkään naivan kokonaisessa kunnossa, sillä tunnun fillarointiurakan jälkeen en jaksanut enää lähteä uimaan, saunassa meni lepuutteluksi ja löhöilyksi.

Onneksi saunassa ja yleensä tuolla uimahallissa ja sen kuntosalilla, tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, joilla on usein erittäin mielenkiintoinen elämäntarina tai sen jokin vaihe kerrottavanaan. Pitää vain kuunnella ja ymmärtää, ei siihen muuta tarvita. Tavallaan nuo tilaisuudet ovat eräänlaista ryhmäterapiaa kaikille niihin osallistuville. Ihmiset tuleva fillaroinnin aikana juttelemaan kun huomaavat. Tänäänkin eräs naishenkilö tuki kertomaan vaikeuksistaan terveysrintamalla. Oli näet todettu keuhkoveritulppa, ei sen vähempää tai enempää. Keskustelu oli tietenkin erinomaisen mielenkiintoista, sillä olenhan itse juuri tuonkin sairauden kokenut. Tosin vuosia sitten, vaan siitä alkoivat yleensä sydänongelmani, jotka johtivat proteesin asentamiseen.

Miten sitten kävin vanhuksen tänään fillaroinnissa. No ensinnäkin taisi kuolla Suunto t6d –sykemittari ja rannetietokone, se ei vieläkään pysy ajassa eikä mitannut oikein sykettäkään. Onneksi löysin valtavan hakemisen jälkeen ennen kuntoiluun lähtöä Suunnon Memory Beltin, joka tallensi kaikki tiedot, tai ainakin niin luulen ja oletan.

Ei mennyt kuin Strömsössä! Kulutin koko reissussa vain 697 kilokaloria ja aikaa siihen meni melkein tasan tunti. Keskisyke oli 94, maksimi 124 ja minimi 36 sykettä minuutissa. Tuo minimisyke vähän minua huolestuttaa, tosin se tuli tulokseksi ihan tekemiseni viimeisessä vaiheessa kun olin siirtynyt peseytymisen loppuvaiheeseen ja sitten pukuhuoneen puolelle.
Muuten syke noin rakenteellisesti syke varsinaisena  tehoaikana oli melko kauniin tasainen, voisin jopa sanoa, että hyvin kaunis. Harjoitusvaikutus oli kehittävä eli numeroina 3,3/5, eli siihenkin erinomaisen tyytyväinen.
Mutta liikunta ei koskaan voi sulattaa minun läskejäni, sillä noin pääsääntöisesti pitäisi juosta noin maraton päivittäin jotta urheilulla olisi todella vaikutusta läskien lähdettämisessä. No, miten minä moiseen pystyn? Ensinnäkin kun minulla on tuo taloudellinen syke, josta olen aiemmin kertonut, eli hyvin alhainen ja noin puolet normaalisykkeestä. Toisekseen kun on vanha ja monivammainen, niin jo 1000 kilokalorin ylimääräinen kulutus tuntuu yhdeltä juhlalta.

Mutta ei auta mikään muu kuin se kaiken perusta, eli minun tapauksessani Hoikistamon ryhmäterapia, sillä AA-kerhot auttavat alkoholisteja ja Hoikistamo meitä syöppöjä. Anne on muuten saavuttanut Helsingin pisteessä aivan mahtavia tuloksia erään nuoren miehen kanssa. Asiasta löytyy tietoja Naamakirjasta 10. Marraskuuta ja soite on http://www.facebook.com/pages/Annen-Putiikki-Slanka-Hoikistamo/170409632997917.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti