Dieettipäivä II – 029

Ehkäpä tänään on syytä jatkaa vielä eilen käsittelemäni Tesso-lehden parissa, numero 7/2012 oli hyvin mielenkiintoinen ja antoi minulle paljon ajattelemisen aihetta, kuten varmaan eilisestä bloggauksestani saattoi huomata. Palaan vielä lehden artikkeliin ”Teitoa ja Tunteita”,joka on varmaan hyödyksi meille kaikille läskeille, jotka haluamme vähentää painoamme ja saada se hallintaamme melkein keinolla millä hyvänsä.

Artikkelissa todetaan, että ”lohtusyöminen” on tuttua kaikille ravitsemusalan asiantuntijoiden asiakkaille, potilaille ja myös heille ammatikseen ihmisiä hoitaville ja auttaville. Ruokaan näet ankkuroituu hyvää ja pahaa mieltä – juhlan ja murheen hetkiä. Yleensä ruokavalmisteiden markkinoijat ja heidän mainostoimistonsa, ovat nokkelina tarttuneet noihin ihmisten tunteisiin ja mielikuviin. Niiden avulla myydään ruokatuotteita ja ruokapalveluja.

Haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ylipainossa ja painonheilahtelussa on mukana tunteita,olosuhde- ja muutostekijöitä. Kuormittavassa elämäntilanteessa hyvää tarkoittava ravitsemustieto ei välttämättä osu oikeaan kohteeseensa, sillä tuolla hetkellä elämän todelliset haasteet imevät kohteesta kaiken energian.

Näin ollen painonhallinnassa aika, maltti ja pienet askeleet ovat toimivia keinoja, ja niillä saavutetaan yleensä myös tuloksia. Yleensä läheisten huomauttelu jonkun painonhallinen pettämisestä tai muistuttaminen terveellisen ruokavalion tarpeellisuudesta ei vie asiaa eteenpäin. Päinvastoin meikäläinen, eli ylipainoinen henkilö, pääsääntöisesti loukkaantuu moisesta. Tästä on seurauksena asian vähättely, ja asiasta puhumisen torjuminen. Minä, kuten lähes kaikkikin painonhallinnassaan jossain vaiheessa epäonnistuneet, tiedämme,että olemme ylipainoisia, ja monesti meillä on useita erilaisia ajatuksia ja tunteita asiasta.

Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan pikavoitot eivät auta painonhallinnassa. Erilaiset ihmedieetit, jotka pelastavat ihmisen lihavuudelta eivät ole kuin pikavoittoja, niiden markkinoijille. Monasti painonpudotusta yrittäneenä, voi puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä. Minulta ovat onnistuneet vain tukiryhmässä, hyvän vetäjän avulla ja VLCD -pussiruokinnalla tehdyt laihduttamiset. Aiemmin ne ovat loppuneet liian pian,juuri kun on päässyt jyvälle omasta minästään,niin onkin saanut pudota suureen tyhjyyteen.

Nyt olen oppinut, aion slankata nyt ja tulevaisuudessa, en ota aikaa, vaan omistaudun painonhallinnalle. Tukiryhmän toiminta on minulle itselleni enemmän kuin tärkeätä. En voi edes ajatella onnistuvani ilman ryhmää ja sen minua ja muita ryhmälisiä ajattelevaa ohjaajaa. Niin se vaan on nähtävä.