Ehkäpä tänään on syytä jatkaa vielä eilen käsittelemäni Tesso-lehden parissa, numero 7/2012 oli hyvin mielenkiintoinen ja antoi minulle paljon ajattelemisen aihetta, kuten varmaan eilisestä bloggauksestani saattoi huomata. Palaan vielä lehden artikkeliin ”Teitoa ja Tunteita”,joka on varmaan hyödyksi meille kaikille läskeille, jotka haluamme vähentää painoamme ja saada se hallintaamme melkein keinolla millä hyvänsä.
Artikkelissa
todetaan, että ”lohtusyöminen” on tuttua kaikille
ravitsemusalan asiantuntijoiden asiakkaille, potilaille ja myös
heille ammatikseen ihmisiä hoitaville ja auttaville. Ruokaan näet
ankkuroituu hyvää ja pahaa mieltä – juhlan ja murheen hetkiä.
Yleensä ruokavalmisteiden markkinoijat ja heidän mainostoimistonsa,
ovat nokkelina tarttuneet noihin ihmisten tunteisiin ja mielikuviin.
Niiden avulla myydään ruokatuotteita ja ruokapalveluja.
Haastateltujen
asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ylipainossa ja
painonheilahtelussa on mukana tunteita,olosuhde- ja muutostekijöitä.
Kuormittavassa elämäntilanteessa hyvää tarkoittava
ravitsemustieto ei välttämättä osu oikeaan kohteeseensa, sillä
tuolla hetkellä elämän todelliset haasteet imevät kohteesta
kaiken energian.
Näin
ollen painonhallinnassa aika, maltti ja pienet askeleet ovat toimivia
keinoja, ja niillä saavutetaan yleensä myös tuloksia. Yleensä
läheisten huomauttelu jonkun painonhallinen pettämisestä tai
muistuttaminen terveellisen ruokavalion tarpeellisuudesta ei vie
asiaa eteenpäin. Päinvastoin meikäläinen, eli ylipainoinen
henkilö, pääsääntöisesti loukkaantuu moisesta. Tästä on
seurauksena asian vähättely, ja asiasta puhumisen torjuminen. Minä,
kuten lähes kaikkikin painonhallinnassaan jossain vaiheessa
epäonnistuneet, tiedämme,että olemme ylipainoisia, ja monesti
meillä on useita erilaisia ajatuksia ja tunteita asiasta.
Haastateltujen
asiantuntijoiden mukaan pikavoitot eivät auta painonhallinnassa.
Erilaiset ihmedieetit, jotka pelastavat ihmisen lihavuudelta eivät
ole kuin pikavoittoja, niiden markkinoijille. Monasti painonpudotusta
yrittäneenä, voi puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Minulta ovat onnistuneet vain tukiryhmässä, hyvän vetäjän avulla
ja VLCD -pussiruokinnalla tehdyt laihduttamiset. Aiemmin ne ovat
loppuneet liian pian,juuri kun on päässyt jyvälle omasta
minästään,niin onkin saanut pudota suureen tyhjyyteen.
Nyt
olen oppinut, aion slankata nyt ja tulevaisuudessa, en ota aikaa,
vaan omistaudun painonhallinnalle. Tukiryhmän toiminta on minulle
itselleni enemmän kuin tärkeätä. En voi edes ajatella onnistuvani
ilman ryhmää ja sen minua ja muita ryhmälisiä ajattelevaa
ohjaajaa. Niin se vaan on nähtävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti