sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Dieettipäivä II – 030

Työhuoneeni hämärässä illassa.

Tämä päivä on kulunut elämää ihmetellessä. On ollut hämärä päivä, ellei jopa voisi kutsua synkäksi. EI ole päivä paistanut niin risukasaan kuin ei ihan aikuisen oikeastikaan. Melkein koko päivä meni virustorjunnassa  eli yli viisi (5) tuntia pyöri Symantecin virusskanneri ja löysi vain yhden melko vaarattoman viruksen, jonka tietenkin heti surmasi. Ilmeisesti koneellani on niin erinomaisen paljon tiedostoja, taisi olla muuten numeroina lähes miljoona, jota piti tutkia ja selvittää. Mitä isommat ovat meidän kovalevymme, niin sitä enemmän skannereilla riittää tutkittavaa.

Tietenkin olen etsinyt valoa tähän syksyiseen pimeyteen. Parvekkeella ovat kynttilä lyhdyissään ja ikkunoille on nyt aseteltu kaksi tunnelmavalaisinta, sillä niistä minä todella pidän. Eivät ne isoja valaise, mutta antavat eräänlaista kotoista tunnelmaa. Sitä tässä prekaamoksen keskellä toki kaipaakin.

On toki toinenkin keino ollut käytössäni jotta saisin hivenen valoa tähän tai ainakin hämärään pimeään päivää. Valontuoja on tietenkin musiikki. Olenkin kuunnellut Barokkimusiikkia, sillä sen on todettu vastaavan parhaiten ihmisten sielunmaisemaa. Se avulla oppii helpommin vieraita kieliäkin. Ja ainahan me tavalliset ihmiset oppia ja oppimista tarvitsemme.

Tänään olen kuunnellut kahden CD-levyllisen verran Marin Marais’n Suite d’un Goût Etramger, joka on sävelletty sellolle, kuten tuon hienon ranskalaismuusikon lähes kaikki teokset. Kyseessä oli todellisen barokkimusiikin velhon eli Jordi Savall’in johdolla tehty levytys. Kyseessä on hyvin mielenkiintoinen teos sillä Marais luo musiikkia jäljitelleen eri kansallisuuksien musiikkia. Tietenkin kyseessä on oma ja hyvin persoonallinen näkemys, joka sisältää enemmän kuin tarpeeksi stereotypioita ja luuloteltuja elementtejä.  Kuitenkin teos antaa hyvän kuvan oman aikansa musiikista ja varsinkin barokkimusiikin mahdollisuuksista. Ovathan esikuvat useimmiten keskiajalla syntyneitä musiikkityylejä.

Nyt kuuntelemani teos on kirjoitettu vuonna 1717 ja edustaa siten säveltäjän viimeisten elinvuosien hienoa musiikillista laatua.

Muuten youtubessa voi kuunnella paljonkin erilaisia Marin Marasi-levytyksiä ja myös Jordi Savall’in johdolla äänitettyjä, kuten esim. http://www.youtube.com/watch?v=SzLFmgsLr4o.

On vielä kolmaskin keino vastata pimeyden voimien aloittamaan taistoon. Se on tietenkin slankaaminen, jota olen tänään harrastanut vaniljan voimalla, sitenkin Slankan tuotteesta on kyse. 


Ja kun huomenna saan taas kerran, innoissani ja onnellisen, mennä Hoikistamon ryhmään. Voiko elämältä edes odottaa enempää?
CD:n kansikuva ja itse Marin Marais soittimineen.


                                                                                                                     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti