Tapaaminen II – 03 ja dieettipäivä II – 31

Kannanottoni USAn vuoden 2016 pressanvaaleihin?

Sain juuri merkittävän ja todella minääni suuresti ilahduttavan puhelinsoiton.  Täti Olga näet soitti, oli käymässä Suomessa, eli siis vakinaisesti töissä Oslossa. Asia koski hänen kummityttöään, eli veljensä tytärtä, joka väitteli toissa perjantaina tohtoriksi Turun yliopistossa, sen kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Olin jo aiemminkin kiinnittänyt huomioni tuohon väitökseen, taisi olla saamassani Turun yliopiston viikoittaisessa sähköpostissa moinen artikkeli. En todellakaan osannut edes ajatella että henkilökohtaisesti olen tuntenut tuon väittelijän. Kyseessä on todella merkittävä tutkimus kielen oppimisesta ”Hei, mä opin tän asian enkuks”. Kirjassa todetaan yksiselitteisesti kielen olevan muutakin kuin kielioppia ja ääntämistä, eli se on koko kielen monivivahteinen sisältö, eli kaikkea sitä mihin sitä kieltä voi, pitää ja saa käyttää.

Olen itse, monivuotisen opetustyöni aikana, pyrkinyt käyttämää n kieltä vain välineenä. Muistan kuinka lukiossa opiskelimme Ruotsin vallan ajan historiaa ruotsiksi, Ranskan historiaa ranskaksi ja maailmanhistoriaa englanniksi. Ne olivat opetustyöni parhaita asioita. Tosin piti siinä itsekin tehdä hommia enemmän kuin tavallisesti. Kyseinen väitöskirja on ladattavissa netistä, osoitteessa: https://www.doria.fi/handle/10024/84799.

En vielä tänäänkään halunnut lähteä kuntoilemaan, ja syy oli hyvin yksinkertainen, sain perjantaina flunssapiikin ja haluan varmistua, että en riskeeraa yhtikäs mitään. Mutta todennäköisesti huomenna voi antaa ”vaara ohitse” –merkin itselleni ja mennä kokeilemaan spurtteja kuntopyörällä ja sitten altaaseen. Ehkä tuollainen 1000 kilokalorin urakka pitäisi saada tehdyksi!

Tänään oli kuitenkin tapaamisen päivä, olin jo eilen melkoisissa töpinöissäni tapaamisen suhteen. No, pientä takapakkia oli tullut edelliseen punnitukseen verrattuna, mutta se ei ole oleellista tämän päivän tapaamisessa. Kaikkein keskeisintä ja oleellisinta oli tietenkin se, että täti Tarhis, hänestähän kerroin viime viikolla järkyttävän tapahtuman, tai hänen kohtelustaan terveyskeskuksessa, oli pystynyt viikossa pienentämään itseään lähes neljä kiloa. Siitä erinomaiset onnitteluni hänelle. Se oli todellakin ihmisen hieno saavutus!

Tietenkin olen mennyt ja tullut tänäänkin. Kävin neuvomassa Kotijuopolle sähköpostin käyttöä. Tosin piti luoda homma uusiksi, sillä oli unohtanut aiemman postitietonsa ja vähän oli ulalla koko äijä, kuten tulevat lumiukot koville tulevan talven pakkasilla. Sitä ennen kuitenkin kävin varaamassa ajan nastarenkaiden vaihtamiseen. Olen ostanut uudet Nokia 7 -renkaat nastoilla, koska se oli pomon vaatimus.  Olen jo vuosikymmeniä pärjännyt hyvin kitkoilla ja pärjäisin omasta mielestäni vastakin, mutta Pomon määräykset ovat käskyjä eli ukaaseja, niitä vaan pitää totella. Juuri Kotijuopolla harrastaessani neuvontaa, soitti veljenpoika, joka tiedusti lainaksi peräkärryjä ja heti. Onneksi talossa oli peräkärryt, joita saatoin lainata ja sitten vaan kohden Isoa kirkkoa.

Sitten jo olikin Hoikistamon ryhmätapaaminen ja Anne paikalla yhtä hyväntuulisena kuin aina. Eli kyse oli tietysti slankaamisesta ja Slanka-pussiruokien nkäyttämsiestä. Niillä se täti Tarhiskin pisti painoaan rajusti alemmaksi.

 sain lainaksi ja vein ne peräkärryjä. No onneksi talossa oli kärryt, j