 |
| New York itkee! |
Mutta miten ihmeellisesti tuo tapaaminen aina vaikuttaa, siitä saa aina uuttaa voimaa vaikka kuinka olisi tautien riivaamaa tämä maallinen vaellukseni. Sen saatoin tänään todeta todella karvaasti kun menin kuntosalille. Ensinnäkään miesten saunan kiuas ei toiminut. Ei se nyt varsinaisesti häirinnyt minua ja toimintaani, mutta sainhan siitäkin syyn valittaa elämisen kurjuutta. Entäs sitten se itse kuntosalilla puurtaminen? Ei siitäkään tullut oikein mitään. Tunnun ähltämisen aikana sain kuntopyörällä kulutettua vain 982 kilokaloria, ja oli niin van vaikea polkea tiukimmalla rasituksella fillaria ”eteenpäin” kohti päämäärätöntä maaliviivaa.
Mutta yritin parhaani ja en sitten enää jaksanut mennä uimaan, en edes tehdä matkaa altaaseen. Se oli vaan nyt liikaa vaadittu. Mitä tulee muihin mittariston antamiin tietoihin, niin maksimisyke oli tänään 142, keskiarvosyke 110 ja minimisyke 62 kertaa minuutissa. Kuntovaikutus oli 3,8/5 eli kehittävä, vaikka en sitä olisi mitenkään voinut juuri tekemisen hetkellä huomata. Nyt kuitenkin pitää huomata, että sykemittari ei toimi ihan oikein. Olenhan sen sisältä kastanut ja kuivattanut. Suunnon asiantuntija arvioi, että ei laite kovin kauaa käyttöä kestä, sillä osat ovat kerran kastuneen ja siksi ne hapettuvat, eli tavallaan ruostuvat, vaikka ei ihan oikeata raudan ruostetta niihin tulekaan. Tämä ongelma tulee parhaiten esille korkeuskäyrässä, sillä olin koko ajan lähes samassa tasossa, mitä nyt fillarille kipusin ja sieltä pois, vaan korkeusarot olivat harjoituksen rekisteröimänä aikana noin 30 metriä. Miten on mahdollista, että moinen ero syntyy kun lähes yhden metrin korkeuden sisällä tapahtunut on rekisteröity?
Elämä siis on ihmeellistä ja kaikenlaiset mittarit ja muut vempeleet ovat mielenkiintoisia, mutta eivät ne aina toimi kuten kaikki toimii siellä suomenruotsalaisessa ohjelmasarjassa eli Stromsössä!
Mutta toisaalta kun selaan tuota Movescout-sivustoa, johon halukkaat, kuten minäkin, saavat tallentaa sykemittarinsa tai oikeammin rannetietokoneensa, kaikki eivät näet käytä sen kanssa sykemittaria, tietoja, niin on siellä mielenkiintoista. Eräs kuntoilija, jota joskus tulee seurattua, on 55 -vuotias pääkaupunkiseutulainen mies. Hän oli ajanut eilen kuntopyörällä lähes saman ajan kuin minä tänään. Tuossa ajassa hän oli kuluttanut 821 kilokaloria ja keskisyke oli ollut 137. Eli vähemmän ja toisaalta enemmän kuin minulla oli arvoina. Joten en sittenkään ole ihan surkea, sillä olenhan häntä kymmenisen vuotta vanhempi ja paljon monivertaisesti vammaisempi!
Miten uskomaton harmi kehkeytyykään tietokoneen käyttöjärjestelmän uusimisesta, jonka veljenpoikani teki mennä viikolla. Kaikki tiedot katosivat, vaikka luulin ja uskoin ne tallentaneeni. Ei vaan ollut mennyt varmennuskopio kohdalleen. Nyt olen yrittänyt rakentaa koko järjestelmääni uusiksi ja se on vaan niin vaikeaa ja hankalaa. Jopa sähköpostiosoitteiden tallentaminen on työlästä. Varsinkin jonkun Euroopan Unionin nettisivut ovat lähes surkeinta mitä olen nähnyt. Ei sielä löydy ketään tai mitään, ei edes yhtä parhaista kavereista. Kuvia on ja muuta tekstiä kaveristakin siellä ja tällä pitämässä kokousta milloin Palestiinassa, Afganistanissa tai missä kulloinkin, vaan ei yksikertaista sähköpostiosoitetta. Miten noin iso yhteisö voi oma niin surkeat sivut. Kohta tulee vuoroon Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF, niin saa nyt nähdä löydänkö sieltä haluamani osoitteet? Toivottavasti Jenkkilässä osataan homma paremmin kuin Brysselissä?
Tästä kaikesta vastoinkäymisestä voi tehdä vain yhden ainoan johtopäätöksen. Jatkan Hoikistamo-projektiani. Slankaan vaan niin maan perusteellisesti ja nautin Slankan tuotteita eli varsinkin sitä suurta suosikkiani vaniljaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti