Kalorit: kulutus ja saanti

Kalorinkulutuksen tarkka laskeminen on kaikkien asintuntijoiden mukaan käytännössä mahdotonta. Kuitenkin suuntaa antavan luvun saa lasketuksi kuitenkin kansainvälisen MET-kertoimen (metabolic equivalent) avulla. Kun tiedät oman painosi, liikkumistavat ja siihen käytetyn ajan.


Kun kulutan kaloreita


Nämä kertoimet vaihtelevat fyysisen aktiivisuuden mukaan yhden ja 20:n välillä. Levossa energiaa kuluu noin 1 kcal kehon painokiloa kohden tunnissa, reippaasti kävellen jo viisi kertaa enemmän. Eli omalla kohdallani kun kiloja on 150 niin kulutus tunnissa on 150 kaloria ja vurokauden aikana lepokulutuksenioli 3600 kaloria


Tämä MET-kerroin toimii henkilön aktiivisuuden mukaan:
1: vuodelepo ja nukkuminen.
2: kevyt työ istuen tai seisten, syöminen ja kirjoittaminen.
3-4: kevyt siivoaminen, rauhallinen kävely, puutarhatyöt.
5-7: reipas kävely, kuntosaliharjoittelu, tanssi, lumityöt.
8-9: jumpat, pallopelit, painiharjoittelu.
10-12: juoksu tai hiihto 12 km/t, pyöräily 25 km/t, kova aerobinen jumppa, kova joukkuepeli.
13-16-. juoksu tai hiihto 15 km/t, pyöräily 30 km/t.
17 ja yli: kilpailunomainen kestävyyssuoritus.


Oscarin esimerkki


Jos painoi on siis 150 kiloa ja kävelen reippaasti (sauvakävelyä) tunnin niin MET-kerroin on 5. Kun sillakerrotaan painoni niin kertomalla sillä painosi saan energiankulutukseksi 750 kcal, eli melkoisesti! Vastaavasti tunnin pyöräily 25 kilometrin tuntivauhdilla kuluttaa jo 1500 kcal. Kuitenkin jos Oscarin ohennus onnistuu ja läskit lähtevät suunnitellulla tavalla, niin luvut muuttuvat. Kävely kuluttaakin vain 500 kcal ja pyöräilykin vain 1000 kcal. Eli mitä enemmn liikut niin sitä enemmän sinun pitää liikkua!


Laiska kun perusluonteeltani olen, niin olen hankkinutkaksikinsykemittaria.Toinen on Suuntuo T6 ja toinen Suunto Memory Belt. Niiden avulla voi helpommin seurata kaloreiden kulumista. Mutta on siinä myös ongelma. Ne näyttävät samasta suorituksesta hyvinkinerilaisia kulutuslukuja. Ehkäranetietokoneessa on suurempi sykkeen perusarvo,josta se lähtee laskemaan kulutusta.


Kuitenkin sykemittareiden antamat arvio perustuu henkilön painoon, pituuteen ja sykkeestä mitattavaan rasitustasoon.


Kun saan kaloreita


Elintarvikkeen energian määrän taas lasken, kun otan selville, kuinka monta grammaa energiaravintoaineita eli rasvaa, proteiineja, hiilihydraatteja, kuitua ja alkoholia se sisältää. Helpoimmin löydän nämä tiedot Finelistä eli Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumuspankista.


Tämän laskutavan mukaisesti sadassa grammassa keskirasvaista leipomon pullaa on 7,4 grammaa rasvaa, 7,8 grammaa proteiineja ja 46,1 grammaa hiilihydraatteja.
Seuraavaksi lasken energiakertoimen avulla, kuinka paljon energiaa kukin ravintoaine tuottaa.
a) Pullan rasvasta saadaan energiaa 7,4 x 9 kcal/g = 66,6 kcal/g,
b) proteiinista 7,8 x 4 kcal/g = 31,2 kcal,
c) hiilihydraateista 46,1 x 4 kcal/g = 184,4 kcal ja
d)kuiduista 2,5 x 2 kcal/g = 5 kcal.


Kun lasket nämä kilokalorit yhteen, sadan gramman energiasisällöksi tulee 287 kcal. Jos yksi pullasiivu painaa esimerkiksi 35 grammaa, saat siitä energiaa noin 100 kcal.