maanantai 17. lokakuuta 2011

Tapaaminen 2 ja dieettipäivä 7


Miten mielenkiintoinen ja mahtava päivä onkaan nyt kallistumassa kohden loppuaan. Illan viimeiset tunnit ovat menossa kohden päättymistään uuteen päivään. Parasta päivässä on oli LL-ryhmän (Läskit Lähtevät) kokoontuminen Annen luona Lopella. Eihän sinne ole kuin vajaat 20 kilometriä täältä Koskista.
Kiitos erityisesti Annelle, sillä hän saa tällaisen vanhan äijänkin sukat pyörimään ja suostumaan melkein mihin tahansa. Siis on hyvä kannustaja ja osaa nypästä juuri oikeasta hiussuortuvasta. Tietenkin parasta oli puntarin näyttämälukema. Se oli tänään klo 17.30 ihan tasan 141,5 kiloa. Eli minästäni on lähtenyt 8,5 kiloa nestettä ja läskiä! Se on mielestäni oikein hienoa saavutus, varsinkin minulta.

Mutta aamu alkoi verikokeella, koska piti saada selvyys INR-arvosta tässä ja nyt. Tosin tulokset tulivat niin myöhään tänään, että oli ehtinyt kuntopyöräilystä uimahallin puolelle, jonne en sattuneestga syystä ota mukaani puhelinta. Mutta huomenna heti aamusta kipitän tien toiselle puolen ja ootan asiasta itse selvää.
Kalorien kuluttaminen uimahallin kuntosalilla ja altaassa ei onnistunutkaan ihan niin hyvin kuin aiemmin oletin, kun kehuin polttaneeni tuhat kaloria. Ylpeys käy lankeemuksen edellä ja kaloreita kului  829, jonka luvun Movencount antaa. No, ei se huonosti ole, ei suinkaan ja olen ihan tyytyväinen, joskin aina haluaisi vain enemmän ja enemmän. Tällaiselle sohvaperunalle se on mielestäni hyvä saavutus.

Sykkeen lukemat olivat tänään seuraavat: yli syke 99, alin 64 ja keskisyke 79. Tämä kokonaisuus syntyi siten, että ajoin ensin intervalliajoa kuntopyörällä ja aikaa kului 20 minuuttia ja matkaa kertyi  9 kilometriä. Tosin tuo matka on todella teoreettinen ja eräänlainen hypoteesi sitä, miten pitkälle olisin tuolla tavalla polkien voinut päästä. Tämän jälkeen aloin uimaan ja koska vesi oli märkää ja kohtuullisen luistavaa niin siinä meni 2,5 kilometriä. Tosin tällä lukemalla ei tulevana keväänä voiteta mitään uinnin mestaruuksia. Tosin 16 v. Jonille, joka on kuin sukkula on kovin vaikea edes pärjätä. Meneehän nuorimies 6 kilometriä kahdessa tunnissa. Siis siihen en pysty ikinä, en edes unissani.

En koskaan voi väittä, että olisin viisas tai älykäs, en edes komea. Mutta voin todeta olevani oppinut ja jopa ns. korkeasti oppinut. Mutta se kaikki ei auta näillä laskinmarkkinoille edes puupennin vertaa. Innoissani, siis taas kerran, annoin johdattaa itseni lupaamaan kovan tavoitteen saavuttamiseen. Eli Jouluksi, siis vuoden loppuun pitäisi pudottaa yksi todella mahtava kinkullinen läskiä minästäni. Tämä tavoite on kiloina 20 ja sen eteen tulen tekemään kaikkeni. Tosin pitää säilyttää terve järki mukana touhussa ja ainakin pääsääntöisesti myös kalsarit jalassa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti