Lainaus:
Virailijan vastaus ja kysymys:
Mutu on mutua.
Fakta olisi kiinnostavampaa. Toki markkinointi kuuluu varmaan
koulutukseen, oletettavasti pääasiallisestikin.
"Ensinnäkin useat Slanka valmentajat, tai ehkä jopa kaikkikin, ovat toimineen aiemmin jonkun toisen tuoteen markkinoinnissa...."
Niin, millaisen kuvan "valmentajasta" ja tuotteesta antaa se, että yhtäkkiä todetaankin entinen kohde huonoksi ja vaihdetaan toiseen? Minä en ehkä ostaisi moisen markkinoijan tuotteita, jos hän todella vaihtaa tuotteesta toiseen suunnilleen lennossa.
Kyseessähän on kuitenkin terveydenhoitoon liittyvä asia, joten olettaisi, että markkinoijilla on siihen jonkinmoinen koulutus....vai eikö siis olekaan? Onko siis jokainen painoaan pudottanut pätevä painonhallinnan opettaja?
"Ensinnäkin useat Slanka valmentajat, tai ehkä jopa kaikkikin, ovat toimineen aiemmin jonkun toisen tuoteen markkinoinnissa...."
Niin, millaisen kuvan "valmentajasta" ja tuotteesta antaa se, että yhtäkkiä todetaankin entinen kohde huonoksi ja vaihdetaan toiseen? Minä en ehkä ostaisi moisen markkinoijan tuotteita, jos hän todella vaihtaa tuotteesta toiseen suunnilleen lennossa.
Kyseessähän on kuitenkin terveydenhoitoon liittyvä asia, joten olettaisi, että markkinoijilla on siihen jonkinmoinen koulutus....vai eikö siis olekaan? Onko siis jokainen painoaan pudottanut pätevä painonhallinnan opettaja?
Oscarin vastaus
Arvoisa
vierailija, tietenkin voin puhua vain mutu-tiedosta, sillä en omaa
kompetenssiä lääketieteellisessä tietotaidossa. Kuitenkin jotain
tietoa ja kokemusta on minullekin kertynyt.
Osallistun nyt
kolmatta kertaa VLCD-projektiin. Tämä nykyinen on kolmas ja
ensimmäinen oli noin 15 vuotta sitten ja se tapahtui HYKSin
klinikalla Meilahdessa. Ryhmä osallistui koeryhmänä johonkin
väitöstutkimukseen. Ravinteet ja kokoontumiset olivat ilmaisia ja
meistä pidettiin hyvää huolta. Professori Mustajoki oli eräs
ryhmässä vastuussa olleista. Varsinaisen työn tekivät hoitajat
ja ravintoterapeutit. Tuloksia tuli. Elämäntilanteet ovat
vaihdelleen sen jälkeen ja uudelleen jouduin kuurille muutama vuosi
sydänleikkauksen jälkeen. Tuo ensimmäinen HYKSin kurssi kesti
puolisen vuotta. Toinen kerta oli paikallisessa keskussairaalassa,
jossa toimintaa valvoi sisätautien osastolääkäri ja hoitajat
vastaisivat hoitajat. Tämä projekti kesti liian vähän aikaa, vain
vajaat kolme kuukautta. Tuloksia tulli tällöinkin, olin jopa paras
painonpudottaja koko ryhmästä.
Toisen kerran
liian lyhyt aika ei saanut tuloksia pysymään. Henkinen kanttini
petti ja kilot tulivat nopeasti takaisin.
Nyt olen mukana
Slanka-ryhmässä ja tuloksia on tullut. Miten sitten vertaisin näitä
kolmea ryhmää? Ensinnäkin minut kehotti hakeutumaan ryhmää
kunnallinen terveydenhoitaja. Lääkäri myös suositteli ja antoi
tiukat ohjeet siitä mitä muuta minun pitää tehdä. Näillä
eväille ja jokaviikkoisella terveydenhoitajalle tekemälläni
käynnillä seurataan projektin etenemistä. Tuloksia on taas tullut
ja alkuviikosta kävin kardiologin tarkastuksessa ja totesi kaiken
menevän hyvin ja kehotti jatkamaan VLCD-projektiani
SLANKA-tuotteiden avulla. Lisäksi, että terveyskeskuslääkärin
ohjeita noudattaen homma hoituu hyvin.
Mitä eroa
sitten on kolmessa ryhmässä,siis muutakin kuin projektin kesto?
Varsinaisesti ei mitään suurta eroa. Yhtä asiantuntevia ovat
Slanka-ohjaajani kuin olivat hoitajat kahdessa edellisessä
projektissa. Tosin ohjaaja on omistautuneempi ohjaamiselle kuin ne
terveydenhoitajat, joille oli vain ikävä tekeminen varsinaisen
työajan jälkeen. Slaka-ohjaajani kuuntelee minua ja osallistuu
pohdintaan miten tässä ja nyt. Ryhmä on jopa pieni,ei ole suuren
lauman takariviin unohtuneen osallistujan tunnetta. Olen mukana tässä
ja nyt, koko tehollani. Tietysti homma maksaa, mutta se on sen
arvoista. Kyllä keskussairaalassakin ne pussit maksoivat, vaikka
osallistuminen oli ilmaista.
Kaikken parasta
on kuitenkin tukiryhmän koko toiminta. Minua ei heitetä ulos kolman
kuukauden kuluttua ja todeta, että äijä pärjää itseksesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti