tiistai 30. lokakuuta 2012

Dieettipäivä II - 019

Doctor Angelicus, aka Pyhä Tuomas

Olen melkoisen usein osallistunut Demokraatti-lehden torstaisin pidettävään kirjalliseen visailuun. Kyseessä on sitaatti ja lukijan pitäisi tietää kirjoittaja, teosta ja vähän muutakin, tietenkin myös arvata saa.
Menneen viikon sitaatti ja vihje kuuluivat seuraavasti:
Kun viime visa sujui perin kehnosti, on aika palauttaa kansa synnintuntoon. Siinä tehtävässä tämä "enkeliopettaja" on varmasti pätevä ja sopiva, löytyyhän hän itseoikeutetusti pyhimyskalenterista. Nämä hänen 1980-luvulla suomennetut tekstinsä ovat sitten oikeasti vanhoja, eivät mitään viim vuosisadan kamaa.
Kuka mittavan kirjallisen tuotannon jälkeensä jättänyt alansa suurmies? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 23.10. mennessä. Yhdelle palkinto.
"Kohtuuttomassa halussaan ihminen pyytää sellaista, mikä ylittää hänen säätynsä ja olosuhteidensa tarpeet. Hän ei tyydy hänelle sopivaan. Niinpä jos hän on sotamies ja haluaa vaatteita, hän ei tahdo sotamiehen vaatteita vaan upseerin, ja jos hän on pappi, hän ei tyydy papin pukuun vaan haluaa piispan asun. Tällainen pahe estää ihmisiä saavuttamasta hengellisiä, koska heidän halunsa kiintyy liiaksi ajallisiin.
Tätä pahetta Herramme opetti meitä karttamaan kehottaessaan meitä pyytämään vain 'leipää' eli sellaista, mikä on itse kunkin olosuhteissa välttämätöntä nykyiselle elämälle; tätä kaikkea tarkoitetaan sanalla 'leipä'."
Kirjailijan tai tekijän tietäminen oli helppoa ja siteeraankin tuon ratkaisuksi lainattua omaa tekstiäni:
"Mielenkiintoinen lainaus ja ajankohtainenkin. Miksi me olemme uhranneet kaikki henkiset arvomme ahneuskapitalismin alttarille", toteaa visatehtävästä Lapin lomalta kirjasivistyksen pariin palannut Oscari.
"Tällä viikolla kisa oli nähdäkseni mielenkiintoinen, joskaan ei kovin vaikea. Jokaisen itseään kunnioittava medievistin pitää olla perille Keskiajan perusasioista. Tässä juuri on kyse siitä. Ei riitä myöhemmän tutkimukset tai selitykset, vana pitää mennä itse sylttytehtaalle.
Onhan meillä maailmassa vain yksi ja ainoa 'enkeliopettaja', mainio käännös sinänsä, ylitse myiden ja vertaista ei ole. Hän on siis Doctor Angelicus, Doctor Communis ja Doctor Universalis. Joskaan hän ei meidän protestanttiselle yhteiskunnallemme oli niin tärkeä opettaja kuin katoliselle maailmalla.
Sitten matka tietenkin vei autotallin harvoin käytettyjen kirjojen kaappeihin. Sieltä se löytyi!
Tuo teksti sopii tähän päivää kuin nenä naamaan. Kun sankarimme kirjoittaa että 'kohtuuttomassa halussaan ihminen pyytää sellaista, mikä ylittää hänen säätynsä ja olosuhteidensa tarpeet', ei voi välttyä yhdistämästä tätä tekstiä nykyiseen ahneuskapitalismiin, jossa vain halutaan kaikki minulle ja vain minulle ja heti. Miten näiden ahneiden roistojen käy – toivottavasti? 'Tällainen pahe estää ihmisiä saavuttamasta hengellisiä, koska heidän halunsa kiintyy liiaksi ajallisiin'. (TA) Huh, miten hienosti todettu!
Tämä pyhistä pyhin on tietenkin Pyhä Tuomas, eli Tuomas Akvinolainen. "
Nyt kisatehtävä on huomattavasti vaikeampi, ainakin minun subjektiivisesta näkökulmastani katsottuna. Vinkki sinänsä ja johdattelu ovat seuraavat:
Tämän viikon sitaatti
Yhä järeämmäksi käy sitaattien paino juhlapäivän lähestyessä. Tämän viikon kirjailija on saanut jopa kantaisän epiteetin, vaikka ei itse pilttuussaan oikein pysynytkään.
Siis kuka on tämä urasuunnitelmansa lakimiehenä alan epähumaanisuuden vuoksi haudannut ja muun muassa poliitikkona epäonnistunut henkilö, josta tuli lopulta kirjallisuudenhistorian suurmies? Mikä pariinkin kertaa suomennettu teos? Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 30.10. mennessä.
"Kulkiessaan siellä päiväsaikaan ei voi kuvitellakaan, millaisia nämä kadut ovat öisin, niillä risteilee ihmeellisiä olentoja, jotka eivät kuulu mihinkään maailmaan; puolialastomat ja valkoiset hahmot reunustavat seiniä. Pimeys on täynnä elämää. Talojen seinien ja kadulla kulkijoiden välistä soluu käveleviä ja puhuvia pukuja. Jotkut raollaan olevat ovet puhkeavat nauruun. Korva tapailee noita sanoja, joiden Rabelais väittää paleltaneen ja sulavan. Katukivien välistä kuuluu laulunrenkutusta. Melu ei ole pämääräistä, se tarkoittaa jotakin: ollessaan käheätä se on ihmisääntä, mutta muistuttaessaan laulua siinä ei ole mitään inhimillistä jäljellä. Se muistuttaa pillin ääntä. Usein kuuluu vihellyksiä. Askelten äänessä on jotain uhittelevaa ja pilkallista. Kaikessa tässä on jotain pyörryttävää."
Mutta en osaa vielä sanoa kuka on tekijä ja mikä on teos. Tietenkin minulla on jonkinmoinen aavistus tekijästä, joka voisi olla esimerkiksi Thomas More, jolloin kyse olisi esimerkiksi hänen teoksestaan Utopia. Vaan en ole laisinkaan varma asiasta. Enkä pysty edes tarkistamaan asiaa, sillä nyt ei ole autotallinkaan kirjastosta apua, sillä en vaan löydä tuota, muistaakseni pienikokoista, teosta sen kaapeista.
Mutta katsotaan ja odotetaan torstaita. Sitä ennen kuitenkin haen hyvän ystäväni setä Brysselin ja tyttäret lentokentältä ja saadaan taas kerran parantaa maailmaan täysin rinnoin ja sydämen kyllyydestä.                                         
                                                                            

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti