tiistai 9. lokakuuta 2012

Dieettipäivä 339


Nyt yhteys toimii, hitaasti, vaan ei kovin varmasti. Sellaista elämä on mokkulan varassa nettaillessa ja bloggaillessa. Mutta yritettävä on, ainakin tällaisen köyhän ja vammaisen kuten boggarinnen on. Olen yrittänyt siis yhteyttä koko aamupäivä, ja vasta näin iltapäivällä onnistuin. Sanovat paikalliset, että Sonera toimisi paremmin, vaan olen tyytynyt eteläisen Suomen Elisaan, joka toimii siellä kotona ainakin kohtalaisesti. DNAn yhteyksiä toki käyttäisin, vaan se ei kännykässäkään anna siellä oikeassa Suomessa edes3G-nopeutta – valitettavasti.

Unohtui mainita, että sunnuntaisen tulomatkan aikana alkoi vaivaamaan taas vanha vaiva, eli vasemman jalan isovarvas kipeytys ja oli jopa loppumatkasta hivenen hankala painaa kytkintä. Onneksi oli pitkät matka ilman kytkintä ja jarrua, eli vain kaasu ja sitä rajummin, sillä Tornion jälkeen ei matkalla ole pönttöpoliiseja. Kutkin navigaattorin pois päältä, se kun ilmoitta ylinopeuksista. Täten vaiensin kaksi ääntä, navigaattorin ja Pomon, joka ilman muuta yrittää pitää huolta siitä, että en saa tällä kertaa ylinopeussakkoja. Tuo kihti aiheuttaa sen, että on vaikea liikkua ja osin jopa tuskallistakin. Oudosti ihminen vaan tarvitsee isovarvastaan liikkumiseen. Miksi iso mies kuten minäkin, voi olla riippuvainen jostain yhdestä isovarpaasta?

Tänään riensin kuvaamaan ja toteamaan lääkäriaseman uudistilan nykyvaihetta. Olen luvannut informoida asiasta Yhtiön osakasta, joka erikoistuu ortopediksi Virossa. Setä Virolääkäri on ollut tärkeässä roolissa niin täällä Levillä kuin Toisellakin paikkakunnalla, jossa hän pisti vauhtia toimintoihin. On siis maan mainio kaveri, fiksu, filmaattinen ja älykäs sekä osaava.

Itse muutostyöt ovat hyvässä vaiheessa, Sisustuksesta ja sen suunnittelusta tietenkin vastaan täti Sisareni, jonka käsialaa oli aiempi toimipaikka ja se siellä toisellakin paikkakunnalla oleva toimipaikka. Erilainen, kodikkaampi, taiteen ja antiikkikalusteiden avulla siis sisustettu, se on täti Sisareni juttu. Eli kaikkia on valmista avajaisiin mennessä – varmasti.

Jotain uskomatonta on siinäkin että kihtikohtaus tarvitsee samaa lääkettä kuin läskitkin ja tuo sydämen proteesikin. Eli vesi vanhin voitehista, juo äijä juo, vettä ja vielä vettä. Sitähän Pohjanmaan tulvii, onneksi vältimme isommat tulvat. Tietenkin niin sydämen proteesin hyvään hoitoon, läskien lähdettämiseen ja kihtiinkin on myös yksi lääke, joka ei suinkaan ole kipulääke, sillä eivät näet läskit lähde. Tuo lääke on Slanka VLCD-pussien käyttö. Ne eivät aiheuta pääsääntöisesti kihtiä, ovat hyväksi sydämelle koska sisältävät kaikki ne hiven aineet, kuten eritoten minulle tarpeellisen Kaliumin, joita päivittäin jokaisen meistä pitää nauttia.

Siis slankataan ja olleen onnellisia ja tyytyväisiä elämisen laatuun.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti