maanantai 22. lokakuuta 2012

Dieettipäivä II – 011


Testin suorituspaikka  korpimaja Levin korvessa.

En tänäänkään saanut vielä lupaa lähteä autolla liikenteeseen. Eli näin ollen en päässyt Hoikistamon tapaamiseen. Se on todella valitettavaa ja harmillista. Niin mielelläni, niin mielelläni….

Nyt siis on aiheellista lunastaa lupaukset suuresta ja osin jopa yllätyksellisestä vertailusta kahden VLCD-tuotteen välillä. Kuseiset tuotteet olivat Cambridge vanilja ja vanilja. Kumpaakin valmistettiin useampi erä ja koe tapahtui Levin vierailun yhteydessä. Sekoitusaineena toimi oman kaivon vesi, joka on todella raikasta ja hyvää jo ihan vetenä. Lisäksi olen aiemmin jo huomannut VLCD-tuetepussien sisällön liukenevan todella hyvin tuohon tunturista pumpattuun veteen. En tiedä tarkemmin veden mineraali- ja hivenainekoostumusta, mutta siinä ole keinotekoisia lisättyjä aineita kuten klooria tai otsonia.
Jokainen perustesti suoritettiin kaksi kertaa, ja lopussa koin itsekin yllätyksen, eli toimin vastoin Annen, eli teamleaderimme suosituksia.

Ensimmäisessä vaiheessa sekoitin pussilliset kumpaakin tuotetta suositeltuun vesimäärään, ja tämä tapahtui kahdesti ja Cambridge-sekoitusastiaa hyväksikäyttäen.

Ulkoiselta koostumukseltaan molemmat juomat olivat lähes samannäköisiä ja saman oloisia. Molemmat siis olivat melkoisen puuromaisia ja lähes lusikalla nautittavia. 

Maussa tulivat erot selvästi esiin. Cambridge vanilja maistui lähinnä jauholta ja ilmeisesti sakkariinilta eli makeutusaineelta. Varsinainen vaniljan maku oli hyvin heikko eikä se tuntunut selkeänä itsenäisenä makuna. Slanka vaniljassa maistui todella voimakkaasti vanilja, melkein kuin olisi itse sitä joukkoon lisännyt. Ei ollut makeutusaineen makua eikä maistunut jauheelle. Lisäksi kommatkin olivat kohtuullisen juotavia sekoituskulhosta, mutta Slanka oli hivenen sakeampaa ja siten helpommin lusikalla nautittavaa.
Pisteet perussekoituksesta: 

Ulkoisesta näöstä: Cambridge 5 ja Slanka 5.
Mausta: Cambridge 1 ja Slanka 5.
Nauttiminen: Cambridge 3 ja Slanka 5
YHTEENSÄ: Cambridge 9 pistettä ja Slanka 15 pistettä. 
        
Perussekoituksen lisäksi sekoitin ao. pussit myös puolen (½) litran vesimäärään. Sitä ei tosin suositella, mutta usein käytän tätä määrää nestettä pussillista nauttiessani. 

Nyt tapahtui jo enemmän muutosta ja ero tuli isommaksi. Slanka toimi lisääntyneessä nesteessäkin hyvin ja maku pysyi vahvana vaniljana. Cambridge puolestaan muutti entistä liimaisemmaksi ja menetti makuua ja oli todella vetinen.

Tässä tekstissä Slanka sai 5 pistettä ja Cambridge vain 1 pisteen.

Sama ilmiö toistui myös eräällä tavalla äärimmäisessä testissä kun liuotin pussit yhteen litraan nestettä. Ja tulos oli sama kuin puolen litran testissäkin. Eli Slanka säilytti makunsa miellyttävänä ja nautittavana. Cambridge muuttui vain entisten vetisemmäksi ja entistä liimamaisemmaksi.

Tästä testistä Slanka sai 4 pistettä ja Cambridge vain 1 pisteen.

Kun näitä testejä tein, niin ajattelin jo kotimatkaa, joka oli 100 kilometriä pitkä ja kestäisi noin 13 – 14 tuntia. Eli kun Anne on antanut ohjeen, että tuote pitää nauttia melkein välittömästi sekoittamisen jälkeen, jotta sen maku olisi hyvä ja sellainen kuten kuuluukin. En vain totellut häntä.

Sekoitin pussillisen litraan nestettä ja tätä tein kasi pullolista matkajuomaa tavallisen veden lisäksi. Ja miten juima toimi tuon pitkäån matkan aikana? Olihan pidettävä autossa lämmitystä yllä, koska lähdimme pakkasesta ja ajoimme noin 200 kilometriä todella lumisissa ja jäisen kylmissä maisemissa. Eli Slanka vanilja toimi juomiskelpoisena koko matkan ajan ja maistui aivan samalta niin matkan alkaessa kuin viimeiset ryypyt nautittuani lähellä kotitietämme. Eli tulen aina tankkaamaan Slankaa tuleville matkoille. Muuten matkalla join pelkkää vettä ja soin Kärkkäisellä ennen Ouluun saapumista kanasalaatin.

Kokeiden tulos on väistämätön. Skanka voitti lähes kaikissa ominaisuuksissa ja testin osioissa. Lisäksi se toimi mitä parhaana matkaravintona ainakin tuon 14 tunnin ajan ihan tavallisesti lämmitetyssä autossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti