![]() |
Testin suorituspaikka korpimaja Levin korvessa. |
En tänäänkään saanut vielä lupaa lähteä autolla
liikenteeseen. Eli näin ollen en päässyt Hoikistamon tapaamiseen. Se on todella
valitettavaa ja harmillista. Niin mielelläni, niin mielelläni….
Nyt siis on aiheellista lunastaa lupaukset suuresta
ja osin jopa yllätyksellisestä vertailusta kahden VLCD-tuotteen välillä.
Kuseiset tuotteet olivat Cambridge
vanilja ja vanilja. Kumpaakin valmistettiin useampi erä ja koe tapahtui Levin
vierailun yhteydessä. Sekoitusaineena toimi oman kaivon vesi, joka on todella
raikasta ja hyvää jo ihan vetenä. Lisäksi olen aiemmin jo huomannut
VLCD-tuetepussien sisällön liukenevan todella hyvin tuohon tunturista
pumpattuun veteen. En tiedä tarkemmin veden mineraali- ja hivenainekoostumusta,
mutta siinä ole keinotekoisia lisättyjä aineita kuten klooria tai otsonia.
Jokainen perustesti suoritettiin kaksi kertaa, ja
lopussa koin itsekin yllätyksen, eli toimin vastoin Annen, eli teamleaderimme
suosituksia.
Ensimmäisessä vaiheessa sekoitin pussilliset
kumpaakin tuotetta suositeltuun vesimäärään, ja tämä tapahtui kahdesti ja
Cambridge-sekoitusastiaa hyväksikäyttäen.
Ulkoiselta koostumukseltaan molemmat juomat olivat
lähes samannäköisiä ja saman oloisia. Molemmat siis olivat melkoisen
puuromaisia ja lähes lusikalla nautittavia.
Maussa tulivat erot selvästi esiin. Cambridge vanilja
maistui lähinnä jauholta ja ilmeisesti sakkariinilta eli makeutusaineelta.
Varsinainen vaniljan maku oli hyvin heikko eikä se tuntunut selkeänä
itsenäisenä makuna. Slanka vaniljassa maistui todella voimakkaasti vanilja,
melkein kuin olisi itse sitä joukkoon lisännyt. Ei ollut makeutusaineen makua
eikä maistunut jauheelle. Lisäksi kommatkin olivat kohtuullisen juotavia
sekoituskulhosta, mutta Slanka oli hivenen sakeampaa ja siten helpommin
lusikalla nautittavaa.
Pisteet perussekoituksesta:
Ulkoisesta näöstä: Cambridge 5 ja Slanka 5.
Mausta: Cambridge 1 ja
Slanka 5.
Nauttiminen: Cambridge
3 ja Slanka 5
YHTEENSÄ:
Cambridge 9 pistettä ja Slanka 15 pistettä.
Perussekoituksen
lisäksi sekoitin ao. pussit myös puolen (½) litran vesimäärään. Sitä ei tosin
suositella, mutta usein käytän tätä määrää nestettä pussillista nauttiessani.
Nyt tapahtui jo
enemmän muutosta ja ero tuli isommaksi. Slanka toimi lisääntyneessä
nesteessäkin hyvin ja maku pysyi vahvana vaniljana. Cambridge puolestaan muutti
entistä liimaisemmaksi ja menetti makuua ja oli todella vetinen.
Tässä tekstissä
Slanka sai 5 pistettä ja Cambridge vain 1 pisteen.
Sama ilmiö
toistui myös eräällä tavalla äärimmäisessä testissä kun liuotin pussit yhteen
litraan nestettä. Ja tulos oli sama kuin puolen litran testissäkin. Eli Slanka
säilytti makunsa miellyttävänä ja nautittavana. Cambridge muuttui vain entisten
vetisemmäksi ja entistä liimamaisemmaksi.
Tästä testistä
Slanka sai 4 pistettä ja Cambridge vain 1 pisteen.
Kun näitä
testejä tein, niin ajattelin jo kotimatkaa, joka oli 100 kilometriä pitkä ja
kestäisi noin 13 – 14 tuntia. Eli kun Anne on antanut ohjeen, että tuote pitää
nauttia melkein välittömästi sekoittamisen jälkeen, jotta sen maku olisi hyvä
ja sellainen kuten kuuluukin. En vain totellut häntä.
Sekoitin
pussillisen litraan nestettä ja tätä tein kasi pullolista matkajuomaa
tavallisen veden lisäksi. Ja miten juima toimi tuon pitkäån matkan aikana? Olihan
pidettävä autossa lämmitystä yllä, koska lähdimme pakkasesta ja ajoimme noin
200 kilometriä todella lumisissa ja jäisen kylmissä maisemissa. Eli Slanka
vanilja toimi juomiskelpoisena koko matkan ajan ja maistui aivan samalta niin
matkan alkaessa kuin viimeiset ryypyt nautittuani lähellä kotitietämme. Eli
tulen aina tankkaamaan Slankaa tuleville matkoille. Muuten matkalla join
pelkkää vettä ja soin Kärkkäisellä ennen Ouluun saapumista kanasalaatin.
Kokeiden tulos
on väistämätön. Skanka voitti lähes kaikissa ominaisuuksissa ja testin osioissa.
Lisäksi se toimi mitä parhaana matkaravintona ainakin tuon 14 tunnin ajan ihan
tavallisesti lämmitetyssä autossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti