Dieettipäivä II-002

Juuri nyt kirjoitan tätä Levin kylpylän kahviossa. Eli kävin uimassa, vaan en tiedä paljonko uin tai muita yksityiskohtia uimisestani. Tätä tosin olen pohtinut  monasti aiemminkin, siis tämän kylpylän testaamista.

Itse asiaan. Uiminen ei ollut mitenkään miellyttävä tapaus. Perusallas oli vain 20 metriä pitkä ja syvimmän pään syväys oli 1,35 metriä ja matalassa sai oikeastaan uida käsipohjaa.Lisäksi hallin valaistus oli liian pimeä ja ikkunoita ei ollut oikeastaan laisinkaan. Vesikin oli kylmää kuin Hämeenlinnan ja Riihimäen uimahalleissa eli kotihallia kylmempää.

Suurin kiitos menee tietenkin hallinvalvojille, sillä he ottivat oitis huomioon vammani kun sen heille ilmoitin toteamalla, että minua saa ja oikeastaan jopa pitää kytätä ja tarkkailla. Siitä menevät heille hyvät pisteet ja kiitokset. Vain pari neitosta vastaanoton rahastuksessa saattoi omistaa aikaansa minulle, kaksi muuta oli niin työllistettyjä ei minkään kanssa, että minä oli heille vain taakka ja häiriö. Näille kahdelle neitoselle menee runsaasti miinuspisteitä, sillä kyllä 19 euron hintaan voi odottaa jopa jonkinlaista palvelua.

Koko leikki siis maksoi 19 euroa, joka on mielestäni ylihinnoittelua. Laatu ja taso eivät vastaa hintaa. Parempi ja realistisempi hinta oli ehkä 10 euron tietämissä ja sekin olisi todellakin liikaa. Tietenkin käytössä olisi ollut toinen toistaan erikoisempia ja kummallisempia altaita, mutta mitä minä niillä teen tai mitä ne tekevät minun läsnäolollani?

Kaikkein parasta tässäkin vierailussa oli se ihana tosiasia, että tänne ei tarvitse tulla toistamiseen. Voin tietenkin tulla teelle tänne kahvillaan ja samalla käyttää mobiilinettiäni. Paikalla on tosin langaton nettikin, mutta oma Elisa-mobiilini on riittävän nopea tämänkin boggaukseni kirjoittamiseen.

Ja yhdestä en luovu, eli Slankasta ja slankaamisesta Hoikistamon tukiryhmässä.