Kuntosali ja fillari sekä Slanka ja slankaaminen

Moniala-artistiAndy Warhol, kuva Robert Mappletorpe.

DIEETTIPÄIVÄ II – 133

Uutinen

Tänään, pitkästä aikaa, saatoin harrastaa jopa kohtuullisen tehokasta liikkumista,  myönnän että aluksi tuli vahingossa termi ”kiikkumista”.  Se toki ei  ollut tarkoitukseni. Kyllä se vasen takajalka hivenen vielä kipuilee ja oireilee, mutta rohkeana ja kovin urhoollisena menin kuitenkin kylämme kuntosalille. Melko hyvin pärjäsin, eikä se takajalkakaan liiaksi ollut vaivana.

En kuitenkaan jaksanut, tai viitsinyt lähteä uimaan, vaan tyydyin ihan vaan fillaroimaan. Aikaa hommassa meni 1 tunti 25 minuuttia, kotimatka mukaan lukien. Tosin muistin pistää mittarin päälle vasta kun olin noin 3 minuuttia fillaroinut.

Ja muuhunkin olen tyytyväinen, sillä saaliksi jäi 849 kilokalorin kuluttaminen. Ei tuo nyt kovin kummallinen tulos ole, mutta vanhalla, vammaiselle ja vajaakuntoiselle äijälle kohtuullinen kuitenkin. Niin, ja kun se vasen takajalka on...

Toisaalta kuitenkin näkyi liikkumattomuuteni pitkään aikaan, eli lähes kuukausi on edellisestä tuloksestani, joka muuten oli 4. helmikuuta. No, oikeastaan siitä on kulunut päivälleen kolme viikkoa, ehkä vähän isottelin ja suurentelin vaivojani.  Tämä tekemätön jakso tuntui etenkin jaloissa, ne vaan väsyivät selkeästi enemmän kuin aiemmin on tapahtunut. Mittarissa se näkyy keskisykkeen korkeutena, eli se oli tänään 109 sykettä per minuuttia. Ylin syke oli 133 ja minimissään minulla hakkasi 64 kertaa minuutissa. Koko homman harjoitusvaikutus oli 2,5/5 eli ylläpitävään jäin tai pääsin.

Suunto t6

Olimme eilen veljenpoikani pojan Matiaksen nimipäivillä. Kohta ovet hänellä tietty synttäritkin, mutta silloin, eli tulevana viikonloppuna, emme käy perhettä häiritsemään. Muut saavat tehdä sen puolestamme.

Tuliko heikko hetki vai oliko syynä perheenisän eli veljenpoikani valtavat mustelmat, niin mieleni tuli hempeileväksi. Hän näet oli ollut amerikkalaisen jalkapallon harjoituksissa lauantaina ja siksi mies oli mustelmilla kuin oli halolla eukko pieksenyt. Selitys oli siis ainakin hyvä, mutta olen siihen uskovainen vaiko en?

Tuona heikkona hetkenä totesin, että minulla on nyt käyttämättömänä Suunnon t6 sykemittari ja toisaalta on myöskin varastossa Suunnon MemoryBelt-sykevyö-mittari. Ilmoitin, että nuorimies, vaikka jo toki kolmen lapsen isä, voi sen tulla noutamaan koska viettää tämän viikon hiihtolomaan lastensa kanssa. Eli ajattelin ne joskus vaihtaa vaikkapa Huuto.netissä euroiksi, mutta muksi tehdä niin kuin tuo halolla hakattu voi hyvinkin tarvita moista kuntonsa mittaamiseen. Ilmoitti ottavansa mieluisasti vastaan tarjoamani lahjomisen. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että ilmaisia lounaita ei ole ja että niin pientä lahjusta ei ole, etteikö sitä kannattaisi antaa. Varmaan joskus tuostakin lahjonnasta on jotain aineellista tai henkistä etuisuutta.

Slanka

Huomenna koittaa kovasti odottamani päivä. On Hoikistamon tapaaminen eli kokoonnumme vertaistukiryhmässä. Menneellä viikolla sellaista ei ollut ja sitä edellisellä en päässyt mukaan – valitettavasti. Myös jälkitapaaminen epäonnistui, sillä jostain kumman syystä oli sairaalassa ja kaapelin kytkettynä.

Nyt saan velkani maksettua ja pääsen taas osaksi porukkaa. Anne on todella kiltisti toimittanut slankaamiseen tarvittavaa raaka-ainetta eli Slanka vaniljaa minulle myöskin silloin kun olin sairaalassa. Tämä oli tärkeätä ja oleellista juuri minulle. Se antoi edes jotain toivoa niille uskomattomille teksteille joita saatoin lukea tuon sairaalassaoloni aikana. Ja juuri näistä toimituksista on velkasaldoni syntynyt. Mutta pientä on raha tuon ryhmädynamiikan kannalta katsottuna. Se on se oleellinen ja tärkein osa, melkein koko olemisestani.