Dieettipäivä 124

Ihmeiden aika ei ole vielä ohitse. On se vaan niin ihmeellistä, että kun laitetaan yhteen päättäväinen painonhallitsija itse ja Annen noituus niin tulokset näkyvät, tai oikeastaan tapahtuu katoamisen ihme. Tätä näkee valokuvina todisteen Annen facebookissa osoitteessa: http://www.facebook.com/pages/Annen-Putiikki-Slanka-Hoikistamo/170409632997917

Kyseessä on tietty täti Naapuri joka on kadonnut melkein olemattomiin painonhallintansa myötä. Ei voi kuin ihailla tuota sutjakkaa ja näpsäkkää mimmiä. Ja hän on esikuva meille kaikille, myös vanhoille äijille. Onnitteluni täti Naapurille ja menestystä toivotamm koko elämän laajuisesti.



Tammelan Teruron kylän kyläkaupan Jugend-taidetta.
Kauppa on valitettavasti jo suljettu.

Se olisin siinä, siis päivän varsinainen epistola. Oikeastaan ei voi muuta kuin ihmetellä ja ihailla. Niin ja olen tänään liittynyt Naamakirjaankin, vaikka en ole koskaan halunnut moista tehdä, niin tuo täti Naapurin tempaisu sai minut toimimaan, ei syytämme kaikki häntä häiriköinnistäni Naamakirjassa.

Ehdin muuten tänään kuntosalillekin. Tosin kyseessä oli vain osittainen kuntoilu. Eli fillaroin tavanomaisen 50 minuuttisen, joka kulutti 763 kilokaloria ja sain siitä 357 MET-minuuttia. Uintia en harrastanut, sillä olin jättänyt uimalasini kotiin ja jos tapahtuu tuollainen suuri munaus, niin toiminnasta ei tule yhtikäs mitään. Olen siis täydellisesti tapojeni orja ja en pysty niitä helpolla muuttamaan. Tämä pätee tietenkin myös läskinlähdetykseen. V ääristä tavoista poisoppiminen on todella vaikeaa ja siinä on oltava tuki mukana. Tämä tuki on ollut Lopen läskiryhmä, joka toimii Hoikistamolla  ja Anne innolla ja taidolla sitä vetää. Esikuvina ovat täti Naapurin tapaiset hienot henkilöt ja yksilöt, joita ei ihan jokaisen puun oksilla edes kasva. Ne ovat ainutlaatuisia ja hienoja kukkia.

Nyt kun piakkoin tulee kuluneeksi 200 vuotta Kustaa Paturin syntymästä, niin pitäisi kait kirjoitella artikkeleita erilaisiin julkaisuihin, jotta miestä mainittaisiin ja hänet tunnettaisiin, kuten tehtiin hänen elinaikanaan noin 1800-luvun puolivälissä. Tietämystä minulla toki lienee, mutta onko kykyä ja kuntoa tekstien aikaansaamiseksi. Se voisi myös edesauttaa hänestä tekeillä olevaa tieteellistä tutkimustani. Viikko sitten ennakoin jo tulevaa, kun julkaisin kuvan hänen 1840-luvulla rakentamastaan kotitalosta, joka sijaitsi Turengin keskustassa. On vaan nykyisin kadonnut liikennejärjestelyjen tieltä.

Yhteenvetona todettakoon, että täti Naapuri, me tulemme perässäsi. Seuraamme sinua kuin hai laivaa...