Dieettipäivä 134

Vincent van Goghin maalaus Arlesista.
(kuvaa taidemakuani)

Tänään olen kuitenkin tehnyt jotain – erinomaista! Olin kuntosalilla, vaan en jaksanut koko ohjelmaa, sillä vieläkin on tukkoinen olo ja yksinkertaisesti ei vaan jaksa. Uimisessa pitää hengittää ulos nenän kautta ja nyt sellainen ei minulta onnistu kovin hyvin. Eli tänään jäi uiminen vähäiseksi. Kuitenkin pyöräilin kunnolla ja päivän saali tuli ansaittua.

Fillarilla poljin 1074 kilokalorin edestä ja sain myös 511 MET-minuuttia tai pistettä. Syke oli melkoisen korkealla 130/98/57. Eli nyt pitää tarkistaa olenko ottanut lääkkeet? Ja ihan oikein arvelin, sillä jopa aamuiset lääkkeeni olivat ottamatta. Eli jos ja kun sykkeeni nousee moisiin lukemiin, niin Beta-salpaajat ovat unohtuneet ottamatta, vain otetut lääkkeet vaikuttavat. Mutta korjasin tuon jälkeenjääneisyyden ja heitin kaikki kerralla. Ei niitä kovin paljon edes ole, mutta tuppaavat vain unohtumaan liiankin usein.

Palataan takaisin fillarin polkemiseen. Kun vein tallennetut tiedot tietokoneelle tai oikeammin Movescounton palvelimelle, niin kertoivat suureksi hämmästyksekseni, että fillaroinnin teho oli ollut korkeinta luokkaa, eli kun otetaan huomioon ikäni, painoni sekä yleinen kuntoni ja liikkumiskykyni. Näin sain harjoitusvastikkeeksi 5/5 ja maininnan ”mahtavaa”. No varmaan mainosmiehillä on omat syynsä kehitellä moisin ohjelmia ja laitaa niin hienon ylisanoja, jotta me ihmiset entistä enemmän innostuisimme käyttämään juuri heidän tuotteitaan. Itse olen hyvä esimerkki kaikenlaisten välineiden tuomisesta liikkumiseen.

Eli nyt on tehty fyysistä suorittamista kun eilinen oli enemmänkin henkistä suorittamista. Olen tietty tänäänkin lukenut, vaan en juurikaan kirjoittanut eli harrastanut luovaa työtä. Tosin sanotaanhan, että vain lantaa ja lunta luodaan. Ehkä eilinen Claesin kirja sai ajatukset vieläkin kerääntymään luovuuden ja kirjoittamisen ympärille. En kuitenkaan taida koskaan ollut suuremmin innostunut runojen väsäämisestä tai romaanien kirjoittamisesta. Olen ihan tavallisesti pysytellyt tieteellisten tekstien parissa.

Tultuani fillaroimasta tein itselleni pirtelön. Ensiksi vettä noin 3.5 desiä ja siihen lisäsin juuri kaupasta ostamiani kokonaisena pakastettuja mustaherukoita sopivan määrän. Ei kun sitten vaan mömmöt sekaisin mikserillä. Arvatkaapa mikä oli lopputulos? Yksinkertaisesti se oli ehkä parasta laihdutusjuomaa mitä olen aikuisen ikinä juonut. Ja tuon ehkä-sanankin voisi poistaa tuosta edellisestä lauseesta, se oli parasta ikinä!

Olen kaipaillut aamupuuroani kun näet ehdin jo siihen tottua. Vaan kun ei Slankan valikoimissa moista olen, niin olen kehitellyt omaa juomaani. Se nyt ei ole puuroa missään muodossa. En pidä puuroista ja vain aiempi puuro oli sellaista jota saatoin nauttia hyvillä mielin. Otan noin 3 desiä rasvatonta piimää ja siihen lisää survottua ja sokerittomia puolukoita. Taas vaan mikserillä koko mössö juoksevaksi.  Ei muuten ole pahaa ja ihan mielihyvällä sitä juon aamuisin moisen annoksen.

Annosajatukseni ovat vapaasti käytettävissä ja jokainen voi soveltaa niitä oman makunsa mukaisesti.