sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Dieettipäivä 191

Kahvila Mirolan Silta. Kuva kahvilan facebook-sivulta.


Tänäänkin on aika mennyt vierailun parissa, sillä setä Lisensiaatti oli viettämässä kyllä Hämeen viikonloppua Hämeen kulttuurimaisemassa. Tulee sieltä Åminnesta, Pohjois-Karjalasta. Esittelin hänelle Hämeen suomalaista kartanokulttuuria. Sitähän meillä Janakkalassa on todella runsaasti. Kun oma taustanikin liittyy suurelta osalta tuohon kulttuurin sektoriin, niin höpinää riitti.
Kävimme lounaalla Mierolan sillä kahvilassa. Otin vain salaatin ilman kastiketta, eli pystyi pitämään puoleni houkutuksia vastaan – onneksi. Sillä kahvilan annokset ovat todella mega-kokoa. Niistä ei hevillä selviä kuiville kova syöppökään. Ja ovat kuulemma jopa maistuviakin. Minä siis edelleen slankaan.
Mutta en vielä huomennakaan pääse tapaamiseen. Eli eiköhän joku keino keksitä Slanka saamiseksi minunkin ulottuvilleni. Ehkä jälleen kerran täti Köksä tarjoaa apuaan? Se nyt on vaan niin mahtavaa, että voi jo edeltä tietää tukiverkoston pelaavan. Ja tietenkin ajatukseni ovat suuresti kiitollisia jo edellisestä täti Köksän antamasta avusta.
Muuten setä Lisensiaatille oli kasvanut melkoisesti vatsaa, joten maistatin hänellä Slankan tuotteita, Maku miellytti. Ja määräsin hänen samalla noudattamaan kohtuullista dieettiä ja siirtämään vyötärörasvan lihaksiksi raajoihinsa. Hän yhtyi toivomuksiini ja ehdotuksiin ja lupas moisen painon siirtymisen tapahtuvaksi. Hyvä alku myös ryhmän ulkopuolisten kannustamiselle harjoittaa painonhallintaa.
Mitään muuta ja mullistavaa ei päivääni ole sisältynytkään. Tosin setä Lisuri pyysi minua ostamaan hänelle tulevan joulun lahjaksi joko Vanantaan tau Hakoisten kartanon, mieltyi niin kovin niihin rakennuksiin. Ehkä tuollaista toivetta voitaisiin pitää megalomaanisena, mutta kavereiden kesken moinen hurtti huumori on tietenkin sallittu.
MIerolan silta, lähde Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti