Dieettipäivä 196

Miten päivät eivät saata olla samanlaisia? Tänään olin aamulla vakitarkastuksessa terveydenhoitajalla, sen jälkeen lääkärintarkastuksessa ja lopulta verikokeessa, jossa mitattiin INR-arvoni, eli miten on Marevan-verenohennuslääkkeeni teho juuri tällä hetkellä.

Terveydenhoitajan ilmoituksen mukaan olin pudottanut painoani 800 grammaa viikon aikana. Ei se toki paljon ole, mutta näissä olosuhteissa se on mielestäni ainakin kohtuullista.

Seuraavana oli lääkäritarkastus, eli olenko ajokykyinen 1.5.2012 lähtien. Hän suoritti, ja se oli minusta tärkeätä, moninaiset testit, joita suoritetaan vastaavassa tilanteessa aivoinfarktin tai sen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. Selvisin tehtävistä ja näin saan ajaa 1.5. lähtien. Jotta vierailu olisi ollut täydellinen, niin tämä nuori, sympaattinen ja todella fiksu naislääkäri esitti matalan sykkeeni suhteen tehtäviä lisätutkimuksia. Tietysti suostuin, sillä onhan kyse minun omasta terveydestäni ja kunnostani. Lisäksi tämä elämän jatkoaika on minulle enemmän kuin tärkeä. Siitä haluan pitää kiinni kaksi käsin ja siinä riippua vaikka kaikki mahdolliset myrskyt yrittäisivät minua siitä irrottaa.

Tuossa sykemittauksessa on kyse kokonaisen vuorokauden mittaisesta prosessista. Minuun kytketään muutama anturi ja kannan mukanani pientä seurantalaitetta, joka rekisteröi vuorokauden aikana sykkeeni. Minun pitää elää ihan normaalia elämää, fillaroiden ja löhöillen. Uimista en toki saa harrastaa, sillä laite ei siedä vettä. Näin selvitellä tarkasti miten syke käyttäytyy. Onhan ongelmani tuo liian matalaksi heittäytynyt sydänsyke. Muuten, olen tuollaista laitetta käyttänyt silloin kun tuonne sydämeen laitettiin Tampereella proteesi. Silloinkin seurattiin tarkasti toimintaani, tai erityisesti sydämeni toimintaa.

Sitten oli vielä verikoe. Se ei paljon ota, mutta antaa todella paljon. Tuloksia ja tietoja. Olen ihan ylärajan tuntumassa arvoineni ja näin lääkitys jatkuu edellisen viikon kaltaisesti. Tavoitteena ja tarkoituksena on tietenkin torjua ennakolta kuukauden takaisten tapahtumien uusiutuminen ja mahdollistuminen.

Eli oli kokonaisuudessaan melkein erinomaisen tyytyväinen. Tyytyväinen ei kait saisi hämäläisen moraalikäsityksen mukaan olla koskaan. Onhan meillä tuo luterilainen ja protestanttinen etiikka viety ihan äärimmilleen. Tosin vastustimme ihan tiukasti koko kristinuskon tuloa tänne Hämeeseen, vaan ei se onnistunut Katumajärvistä ja muista tilanteeseen liittyvistä paikoista huolimatta. Jos me sitten omaksumme jotain, niin se on asian äärimmäisin muoto – tietysti.

Ja sitten edellisten päivien myytteihin.

Myytti 10. Kaljamaha lähtee vatsalihasliikkeillä?

Peruste: Ajatuksena on paikallisesti tapahtuva rasvanpoltto.
Totuus: Lähteehän se kaljamaha, jos vatsalihaksia jaksaa tehdä niin paljon, että ne todella kuluttavat runsaasti energiaa ja laihduttavat. Mutta kuka moista jaksaa tehdä? Saman lopputuloksen tosin saa millä tahansa mukavammallakin liikunnalla. Muuten, paikallista rasvanpolttoa ei ole olemassakaan, kyse on aina rasvojen poltosta eri puolilla kehoa.

Myytti 11. Jokainen askel laihduttaa?

Peruste: Kulutusta se on pienikin kulutus.
Totuus: Elimistö kompensoi pienet kulutusmuutokset ja se tapahtuu lisäämällä nälkää hitusen, jolloin tulee myös syötyä hiukan enemmän. Ja kyse on eräänlaisesta teesi – antiteesi – synteesi ongelmakentästä. Vasta noin 300 kalorin kulutuslisäys vuorokaudessa alkaa näkyä laihtumisena.

Myytti 12. Paastolla saa tehostartin laihtumiselle?

Peruste: Tässä on kyseessä ajatus, että paasto puhdistaa kehon ja saa aineenvaihdunnan kovemmille kierroksille.
Totuus: Kuitenkin paastossa aineenvaihdunta päinvastoin hidastuu, koska juuri mitään ei syödä. Lisäksi paasto saa kehoon kertyneet ympäristömyrkyt liikkeelle, mikä myös saattaa hidastaa aineenvaihduntaa