 |
| E. Munch Huuto ja mikä hinta! |
Noin tieteellisessä näkemyksessä pitäisi olla niin, että viskeraalinen rasva on sellaista rasvaa, jota keho "polttaa" helposti ja se on siis tarkoitettu lyhyen ajan energiatarpeisiin. Sen avulla entisaikojen ihmisen pystyivät metsästämään ja pakenemaan uhkaavia vaaroja. Nykyihmisellä se auttaa selviytymään stresseistä ja antaa energiaa liikunnan aikana.
Tuo kuulostaa todella hienolta ja hyvältä. Sitähän me tietenkin tarvitsemme kuten miehet tarvitsevat määrätyn määrän kolesteroli jälkeläisten tuottamiseen. Mutta miksi siitä ja sen viskeraalisen rasvan liiallisesta kerääntymisestä on vaan niin perusteellisen vaikea päästä eroon? Tämä on ainakin minun kohdallani mitä totisinta totta.
Tuo vyötärölleni sijoittunut viskeraalinen rasva siis vapauttaa rasvahappoja, hormoneja ja tulehdusproteiineja. Kuitenkin liiallinen viskeraalinen rasva, tämä on tietenkin minun tapaukseni, lisää rasvahappo-, hormoni- ja proteiinitasoja, joka puolestaan vaikeuttaa elintärkeiden elinten toimintoja ja voi siten johtaa verenpainetautiin, kohonneeseen verenpaineeseen, insuliiniresistenssiin ja korkeisiin kolesteroliarvoihin.
Niin jo kun minulla kolesterolin kokonaisarvo on 3.4 ja suositus on, että sen pitää olla alle 5. Huono kolesteroli eli IP-Kol-LDL on minulla arvoltaan 2.33 ja suositus on alle 3. Eli näiden lukujen valossa minulla ei olisi mitään hätää. Peili kertoo kuitenkin ihan toisenlaisen tarinan. Samoin piippaa-auto, jolla meikää vietiin kuukausi sitten ja sairaalan lääkärisedätkin olivat erimielisiä tulosten kanssa. Vaativat aina vaan enemmän ja parempaa!
Miksi siis minulla on viskeraalista rasvaa minässäni enemmän kuin esimerkiksi veljelläni?
Jokaisessa ihmisessä on aina määrätty määrä myös viskeraalista rasvaa, minulla sitä on tietty liiankin kanssa, sillä ihmisen elimistö tarvitsee sitä toimiakseen kunnolla.
Liiaallisen rasvan syy esisijaisesti on henkilön noudattama elämäntapa. Epäterveellinen ruokavalio saattaa lisätä tätä viskeraalisen rasvan määrää. Sitä vastoin säännöllinen liikunta voi sitä vähentää. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, hormonit (naisilla etenkin vaihdevuosien aikana), ikä, kansallisuus tai suvussa ilmenevä taipumus viskeraaliseen rasvaan. Eli en ole perinyt äidin puoleiselta isoisältäni muuta kuin harmaat hiukset, sillä hän oli koko ikänsä langanlaiha. Ehkäpä Isäni isä oli enemmän kaltaiseni, joskin hän oli lyhyt lyllerö, minä sitä vastoin olen pitkä tyllerö.
Iän myötä aineenvaihdutamme hidastuu ja sitä vaikeampaa siis on tuon viskeraalisen rasvan polttaminen. No, nyt tuli tuokin asia esille. Meille vanhoille se on vaan niin paljon vaikeampaa kuin nuorille ja kauniille ihmisille. Rasvan palaminen hidastuu ja siten vaikeutuu mitä enemmän ikää karttuu. Ilmankos aiemmin olen onnistunut paremmin, siis silloin kun olin alle puolivuosisatainen.
Tutkimusten mukaan keski-ikäisillä afroamerikkalaisilla on vähemmän viskeraalista rasvaa kuin samankokoisilla ja ikäisillä valkoihoisilla. Tietyillä aasialaisilla kansoilla on merkittävän paljon viskeraalista rasvaa suhteessa heidän kehonsa painoon. Ilmankos valkoinen on helposti rasisti ja vielä ylipainoinen mies kait on tyypillinen moisen näkemyksen edustaja. Useat tunnetut rotutaistelijat Etelä-Afrikassakin olivat melkoisen pyöreitä vanhempia äijiä.
Onko edes mitään hyvää koko viskeraalisessa rasvassa? Tietenkin on, sillä edelleen tutkimusten mukaan viskeraalisen rasvan vähentäminen on helpompaa kuin ihonalaisen rasvan vähentäminen. Ja edelleen, jo pienikin viskeraalisen rasvan vähentäminen voi parantaa merkittävstä henkilön terveyttä.
On siis toivo ja toivoa. Vaikea tuota helpoksi on sanoa. Ei se minusta ainakaan siltä tunnut. Onneksi taas tulevana maanantaina pääsen Hoikistamon tukiryhmään, jonka vertaistuki on minulle erinomaisen tärkeätä. Tietenkin ei ryhmää olisi teamleader Annea. Kaipaan jo takasin….
.
Hyvä uutinen on, että viskeraalisen rasvan vähentäminen on helpompaa kuin ihonalaisen rasvan. Ja jo pienikin viskeraalisen rasvan väheneminen voi parantaa merkittävästi terveyttä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti