Dieettipäivä 224

Marcel Proust 1871- 1922

Tänään olen lukenut uudelleen, ehkä 30 – 40 vuoden tauon jälkeen Céleste Albaret'n kirjaa Monsieur Proust. Kyseinen Céleste oli Marcel Proustin palvelija hänen kahdeksan viimeisen elinvuotensa aikana eli vuodesta 1914 aina vuoteen 1922.

Kirja ilmestyi vasta vuonna 1973, koska Céleste ei halunnut kertoa kokemuksistaan mitään, sillä niin suuresti hän kunnioitti Marcel Proustin muistoa. Kirja on hyvin lämminhenkisesti kirjoitettu ja minä muodossa, vaikka kirjan kirjoitti runsaiden haastelujen pohjalta tunnettu lehtimies Georges Belmont.

Taidan olla melkoinen Proust-fani. Olihan hän kaiken ohella astmaatikko, todella superallerginen mies, joka muutti yönsä päiväksi ja päivän yöksi. Näinhän sitä minäkin, vaikka yritän tottua oikeiden ihmisten tavoille myös tuossa vuorokausirytmissä. Kirja todella kannattaa lukea ja olen jopa pohdiskellut josko se kannattaa kääntää suomeksi?

Muuten päivä on sisältänyt menoa ja mekallusta. Ollaan käyty taas kylillä, viemässä postia ja faksaamassa ostajalle tietoja myynnissä olevasta röntgenlaitteestamme. Pienikin hinta on kotiinpäin, sillä moisen laitteen romuttaminen on melkoisen arvokasta puuhaa.